Toiminimi vai osakeyhtiö? Yritysmuodon valinta kannattaa tehdä sen perusteella, millaista liiketoimintaa olet aloittamassa ja millaiseksi uskot yrityksesi kasvavan. Toiminimi on suosittu vaihtoehto pienimuotoiseen yrittäjyyteen, kun taas osakeyhtiö sopii monesti paremmin kasvavaan tai suurempia riskejä sisältävään liiketoimintaan.
Yritysmuoto vaikuttaa yrittäjän vastuisiin, verotukseen, kirjanpitoon sekä siihen, miten yrityksen varoja voi nostaa omaan käyttöön. Tässä oppaassa vertailemme rehellisesti toiminimeä ja osakeyhtiötä sekä käymme läpi mitä yhtiömuotoa valittaessa kannattaa ottaa huomioon.
Toiminimi
Osakeyhtiö
Perustaminen
Kevyt
Vaatii enemmän vaiheita
Verotus
Yrittäjän henkilökohtaista verotusta
Yhtiö maksaa yhteisöveroa
Vastuu
Yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti
Vastuu lähtökohtaisesti yhtiöllä
Kirjanpito
Yksinkertainen
Kahdenkertainen
Rahojen nostaminen
Yksityisotot
Palkka ja osinko
Kasvattaminen
Rajallisempaa
Joustavampaa
Omistajat
Yksi henkilö
Yksi tai useampi
Toiminimi vai osakeyhtiö, kumpi kannattaa valita?
Sopiva yritysmuoto riippuu siitä, millaista yritystoimintaa olet harjoittamassa. Seuraavat kohdat auttavat hahmottamaan, kumpi vaihtoehto sopii paremmin omaan tilanteeseesi.
Valitse toiminimi, jos:
harjoitat yritystoimintaa yksin
toiminta on pienimuotoista
yritystoimintaan liittyy vähän taloudellisia riskejä
haluat pitää hallinnon ja kirjanpidon mahdollisimman yksinkertaisena
nostat pääosan yrityksen tuloksesta omaan käyttöösi
Valitse osakeyhtiö, jos:
tavoittelet liiketoiminnan kasvua
yritystoimintaan liittyy suurempia taloudellisia riskejä
haluat jättää voittoa yritykseen
aiot palkata työntekijöitä
yrityksellä on tai tulee olemaan useampia omistajia
haluat erottaa yrityksen ja henkilökohtaisen taloutesi toisistaan
Toiminimen ja osakeyhtiön tärkeimmät erot
Toiminimen ja osakeyhtiön suurimmat erot liittyvät yrittäjän vastuisiin, verotukseen sekä yrityksen hallinnointiin. Yritysmuoto vaikuttaa myös siihen, miten yrityksen rahaa voidaan käyttää ja nostaa yrittäjän omaan käyttöön.
Vastuut
Toiminimessä yrittäjä ja yritys eivät ole toisistaan erillisiä oikeushenkilöitä. Yrittäjä vastaa itse yrityksen tekemistä sopimuksista, veloista ja muista sitoumuksista myös henkilökohtaisella omaisuudellaan.
Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö, joten lähtökohtaisesti yhtiö vastaa omista veloistaan ja sitoumuksistaan. Osakkeenomistajan vastuu rajoittuu yleensä yhtiöön sijoitettuun pääomaan. Yrittäjä voi kuitenkin joutua henkilökohtaiseen vastuuseen esimerkiksi antamansa takauksen perusteella.
Verotus
Toiminimen tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa. Yrityksen tuloksesta tehdään ensin mahdolliset vähennykset, minkä jälkeen tulo jaetaan verotettavaksi ansio- ja pääomatuloksi.
Osakeyhtiö maksaa itse tuloksestaan yhteisöveroa. Yrittäjän henkilökohtainen verotus muodostuu esimerkiksi yhtiöstä nostetusta palkasta ja mahdollisesta osingosta.
Verotuksen kannalta ei siis ole yhtä oikeaa vastausta siihen, kumpi yritysmuoto olisi edullisempi. Kannattavuuteen vaikuttavat nimittäin yrityksen tulos, yrittäjän muut tulot sekä kuinka paljon rahaa yrityksestä nostetaan.
Kirjanpito ja hallinnointi
Toiminimen ja osakeyhtiön välillä eroja on siinä, millaista kirjanpitoa yritykseltä vaaditaan ja kuinka paljon hallinnollisia velvollisuuksia yritysmuoto tuo mukanaan.
Toiminimen kirjanpito
Toiminimiyrittäjän kirjanpitoon huomattavasti osakeyhtiötä kevyempää. Pienimuotoisessa toiminnassa kirjanpito voidaan tehdä yleensä yhdenkertaisena. Toki jos yrityksen toiminta kasvaa tarpeeksi suureksi, täytyy toiminimenkin muuttaa kirjanpitotapa kahdenkertaiseksi. Pienellä toiminimellä ei myöskään yleensä ole lakisääteistä velvollisuutta laatia tilinpäätöstä.
💡 Asiantuntijan vinkki: Vaikka toiminimi voi käyttää henkilökohtaista tiliään myös yrityksen tilinä. On kuitenkin suositeltavaa pitää yrityksen varat ja oma henkilökohtainen varallisuus erillään esimerkiksi omilla tileillään. Näin yrittäjän on helpompi nähdä ja kirjata yrityksen tapahtumat suoraan kirjanpitoon, eikä niitä tarvitse etsiä henkilökohtaisten tilitapahtumien seasta.
Osakeyhtiön kirjanpito
Osakeyhtiön on aina pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa. Lisäksi osakeyhtiöön liittyy enemmän hallinnollisia velvollisuuksia kuin toiminimeen. Yhtiön taloushallinnossa on huomioitava myös tilinpäätökseen ja yhtiön päätöksentekoon liittyvät velvollisuudet.
Kumpi on edullisempaa?
Toiminimen perustaminen ja hallinnointi on yleensä osakeyhtiötä edullisempaa. Osakeyhtiön kirjanpito ja hallinto vaativat enemmän työtä, mikä näkyy myös sen kustannuksissa.
Yritysmuotoa ei kuitenkaan kannata valita pelkästään kirjanpidon hinnan perusteella. Jos osakeyhtiö sopii liiketoiminnan tarpeisiin paremmin, suuremmat hallintokustannukset voivat olla perusteltuja.
Rahojen nostaminen yrityksestä
Toiminimen ja osakeyhtiön välillä on merkittävä ero siinä, miten yrittäjä voi käyttää yrityksen varoja. Toiminimessä yrittäjä voi tehdä yksityisottoja, kun taas osakeyhtiössä yrityksen varat kuuluvat yhtiölle.
Toiminimen yksityisotot
Toiminimiyrittäjä voi nostaa yrityksen tililtä rahaa omaan käyttöönsä yksityisottoina. Yksityisotto ei ole yrittäjälle palkkaa eikä sitä vähennetä yrityksen verotettavasta tuloksesta. Toiminimiyrittäjän kannattaa kuitenkin huolehtia siitä, että yrityksen tilillä on riittävästi rahaa veroihin ja muihin yrityksen kuluihin.
Osakeyhtiön palkka ja osinko
Osakeyhtiön rahaa ei voi ottaa omaan käyttöön samalla tavalla kuin toiminimessä. Yrittäjä voi nostaa yhtiöstä esimerkiksi palkkaa tai tietyin edellytyksin osinkoa.
Palkka on yrittäjälle veronalaista ansiotuloa ja yhtiölle vähennyskelpoinen kulu. Osingon verotus riippuu muun muassa yhtiön varallisuudesta ja jaettavan osingon määrästä.
Voiko osakeyhtiöön jättää rahaa?
Kyllä. Osakeyhtiön voittoa ei tarvitse nostaa kokonaan yrittäjän henkilökohtaiseen käyttöön. Yritykseen voidaan jättää rahaa esimerkiksi tulevia investointeja ja kasvua varten tai käyttöpääomaksi. Tämä onkin yksi osakeyhtiön eduista silloin, kun kaikkea yrityksen tekemää tulosta ei ole tarkoitus käyttää heti henkilökohtaisiin menoihin.
Voiko toiminimestä vaihtaa osakeyhtiöksi?
Toiminimen voi vaihtaa osakeyhtiöksi, jos yritystoiminta kasvaa tai osakeyhtiö alkaa sopia toiminnallesi paremmin. Muutos tehdään perustamalla osakeyhtiö ja siirtämällä toiminimen liiketoiminta uudelle yhtiölle.
Muutos kannattaa suunnitella etukäteen, sillä siihen voi liittyä esimerkiksi verotukseen, sopimuksiin, omaisuuteen ja kirjanpitoon liittyviä asioita. Lue lisää aiheesta artikkelistamme: Toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi.
Toiminimi vai osakeyhtiö, kumpi on sinulle oikea?
Toiminimi on usein hyvä vaihtoehto, kun yritystoiminta on pienimuotoista, toiminta on yksinkertaista ja haluat pitää yrityksen hallinnoinnin kevyenä. Osakeyhtiö sopii puolestaan usein paremmin kasvavalle yritykselle ja suurempia riskejä sisältävään toimintaan, jossa yritykseen halutaan jättää voittoa.
Yritysmuodon valinnassa kannattaa tarkastella kokonaisuutta eikä tehdä päätöstä pelkän liikevaihdon perusteella. Myös yritystoiminnan riskit, tuloksen määrä, verotus ja rahojen käyttötarkoitus vaikuttavat siihen, kumpi vaihtoehto on lopulta järkevämpi.
Jos yritystoiminta muuttuu myöhemmin, yritysmuotoa voi myös aina vaihtaa. Toiminimen voi esimerkiksi muuttaa osakeyhtiöksi, kun liiketoiminta kasvaa ja osakeyhtiö alkaa sopia tilanteeseen paremmin.
Etkö ole varma, kumpi yritysmuoto sopii tilanteeseesi? Cyp auttaa yritysmuodon valinnassa, yrityksen perustamisessa ja taloushallinnon järjestämisessä. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, mikä vaihtoehto palvelee yrityksesi tarpeita parhaiten.
Sivutoimisen toiminimen perustaminen onnistuu palkkatyön rinnalla. Käytännössä hankit Y-tunnuksen, ilmoittaudut toimintasi edellyttämiin rekistereihin ja järjestät kirjanpidon, verojen maksamisen sekä tarvittavat vakuutukset. Verohallinnon rekistereihin voit ilmoittautua OmaVerossa. Jos rekisteröit yrityksesi myös kaupparekisteriin, asioit YTJ-palvelussa.
Ennen aloittamista kannattaa selvittää, paljonko toiminnasta jää rahaa kulujen ja verojen jälkeen sekä miten yrittäminen sopii yhteen nykyisen työsi kanssa. Tässä oppaassa käymmekin läpi perustamisen eri vaiheet, kustannukset, verotus, arvonlisävero ja YEL. Hyppää matkaan!
Mitä sivutoiminen toiminimi tarkoittaa?
Sivutoiminen toiminimi tarkoittaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tehtävää yritystoimintaa muun pääasiallisen tekemisen, kuten palkkatyön tai opiskelun, rinnalla. Palkansaajalle se voi olla tapa myydä omaa osaamista, hankkia lisätuloja tai kokeilla yritysidean kysyntää.
Yksinkertaisesti sanottuna perustat tavallisen toiminimen, koska sivutoimisuudelle ei ole omaa yritysmuotoa tai erillistä perustamismenettelyä. Yritystoiminnan laajuus vaikuttaa esimerkiksi alv- ja YEL-velvollisuuden arviointiin, mutta kumpikin ratkaistaan omien sääntöjensä perusteella. Toiminimi sopii erityisesti omaan työpanokseen perustuvaan toimintaan. Esimerkiksi graafinen suunnittelija voi tehdä asiakastöitä iltaisin ja valokuvaaja ottaa vastaan viikonlopputoimeksiantoja. Toiminimiyrittäjänä vastaat yritystoiminnan veloista henkilökohtaisesti koko omaisuudellasi. Kun arvioit yritysmuodon sopivuutta, huomioi siksi myös investointien, velan ja sopimusvastuiden määrä. Suuret sitoumukset antavat aiheen vertailla vaihtoehtoja yritysneuvojan kanssa.
Mitä pitää tarkistaa ennen sivutoimisen toiminimen perustamista?
Varaa ensin hetki oman tilanteesi läpikäymiseen:
Nykyinen työsi. Tarkista työsopimuksen sivutoimia koskevat ehdot ja työnantajan ohjeet. Jos aiot tarjota samoja palveluita samoille asiakkaille kuin työnantajasi, selvitä toiminnan sallittavuus ennen aloittamista. Virkasuhteessa tarkista myös sivutoimiluvan tai -ilmoituksen tarve.
Työaika ja asiakaspalvelu. Laske asiakastyön lisäksi myyntiin, viestintään, matkoihin ja kirjanpitoon kuluva aika. Sovi asiakkaiden kanssa tavoitettavuudesta, joka on mahdollinen myös päivätyön rinnalla.
Luvat ja pätevyydet. Tarkista oman toimialasi vaatimukset ennen työn aloittamista. Pienimuotoinenkin toiminta voi edellyttää lupaa tai ilmoitusta.
Tulotavoite ja kustannukset. Arvioi, kuinka monta toimeksiantoa pystyt hoitamaan ja millä hinnalla. Sisällytä laskelmaan myös hiljaiset kuukaudet.
Työntekijän on huomioitava työnantajan etu myös vapaa-ajallaan ja pidettävä liike- ja ammattisalaisuudet luottamuksellisina. Suomi.fi-palvelun kautta voit myös selvittää kätevästi toimiala- ja kuntakohtaiset luvat ja velvoitteet.
Sivutoimisen toiminimen perustaminen vaihe vaiheelta
1. Määrittele toiminta ja kokoa tarvittavat tiedot
On suositeltavaa kirjoittaa ylös, mitä myyt ja kenelle. Arvioi aloittamisajankohta, ensimmäisen vuoden myynti ja kulut. Mieti myös, hoidatko toiminimen kirjanpidon itse vai hankitko kirjanpitäjän.
Perustamista varten tarvitset muun muassa henkilötietosi, toimialan ja tiedot toiminnan alkamisesta. Kaupparekisteriin ilmoittauduttaessa tarvitaan lisäksi yrityksen nimi, kotipaikka ja yhteystiedot.
Valitse yrityksen osoite harkiten: PRH:lle ilmoitettavat yrityksen osoite- ja yhteystiedot ovat julkisia. Jos olet aiemmin toiminut toiminimiyrittäjänä, käytössäsi on sama Y-tunnus myös uutta toimintaa aloittaessasi.
2. Valitse OmaVero tai YTJ tilanteesi mukaan
OmaVero sopii, kun haet Y-tunnuksen ja ilmoittaudut Verohallinnon rekistereihin. Valitse Asiakastiedot-välilehdeltä ”Aloita yritystoiminta”. Ilmoita rekisterivalinnat, toimiala, kirjanpitotapa, tilikausi ja alkamispäivä palvelun ohjeiden mukaan.
YTJ-palvelua käytät, kun ilmoittaudut kaupparekisteriin. Rekisteröinti antaa suojaa yrityksen nimelle. Se on toiminimiyrittäjälle useimmiten vapaaehtoista. Pakollisuus voi perustua esimerkiksi siihen, että yrittäjän täytyy ilmoittaa tilinpäätös rekisteröitäväksi tai hänen pysyvä asuinpaikkansa on ETA-alueen ulkopuolella.
💡 Kaupparekisteriin liittyminen ja Verohallinnon rekisteröinnit ovat eri asioita. Tarkista perustamisen jälkeen, että tarvitsemasi rekisteröinnit ovat voimassa.
3. Valitse toimintasi kannalta tarpeelliset rekisterit
Rekisterien tarkoitus on helpompi ymmärtää, kun niitä vertaa rinnakkain.
Rekisteri
Mitä varten se on?
Mitä sivutoimisen yrittäjän kannattaa huomioida?
Kaupparekisteri
Yrityksen tietojen ja nimen rekisteröinti
Useimmiten vapaaehtoinen toiminimelle. Rekisteröinnistä voi olla hyötyä nimen suojan vuoksi.
Ennakkoperintärekisteri
Osoittaa, että hoidat ennakkoverosi itse
Tavallisesti hyödyllinen palveluiden myynnissä: asiakkaan ei tarvitse toimittaa työkorvauksesta ennakonpidätystä.
Alv-rekisteri
Arvonlisäverollisen toiminnan ilmoittaminen ja veron maksaminen
Tarve riippuu muun muassa myynnistä, liikevaihdosta ja mahdollisesta vapaaehtoisesta hakeutumisesta.
Työnantajarekisteri
Säännöllisesti palkkaa maksavien työnantajien rekisteri
Yksin työskentelevä, työntekijöitä palkkaamaton toiminimiyrittäjä ei tarvitse sitä.
Verohallinnon rekisterit valitaan sen mukaan, millaista toimintaa harjoitat.
4. Järjestä maksuliikenne ja kirjanpito
Varaa yritystoiminnan rahaliikenteelle erillinen tili, jotta laskut, ostot ja omat nostosi on helppo erottaa. Tarkista pankilta, millainen tili soveltuu yrityskäyttöön sen sopimusehtojen mukaan.
Valitse samalla laskutustapa ja kuittien tallennuspaikka. Jos käytät kirjanpitäjää, sovi aineiston toimittamisesta, veroilmoituksista ja työnjaosta ennen ensimmäisiä tapahtumia. Kirjanpito alkaa yritystoiminnan alusta, joten säilytä myös alkuhankintojen tositteet.
5. Huolehdi ennakkoverosta, vakuutuksista ja laskutuksen aloituksesta
Arvioi yritystoiminnan tulos ja ilmoita se OmaVeroon verojen maksamista varten. Selvitä YEL-vakuutuksen tarve työeläkeyhtiön kanssa. Arvioi myös toimialan muiden vakuutusten tarve.
Sähköisestä perustamisilmoituksesta saat Y-tunnuksen heti. Rekisteröintien käsittely vie pidempään. Y-tunnuksen saatuasi voit laskuttaa, mutta arvonlisäverollisen laskutuksen aloittaminen edellyttää alv-rekisteriin merkitsemistä. Työkorvauksia laskuttavan kannattaa odottaa myös ennakkoperintärekisteröintiä, jotta asiakkaan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä.
Pelkkä ilmoittautuminen Verohallinnolle on maksutonta. Kaupparekisteriin tehtävä toiminimen perustamisilmoitus maksaa 75 euroa. Toiminimellä ei ole lakisääteistä vähimmäispääomaa, mutta käytännössä rahaa tarvitaan mahdollisiin hankintoihin ja toiminnan kuluihin.
Kulu
Hinta tai määräytyminen
Milloin se syntyy?
Ilmoittautuminen Verohallinnon rekistereihin
0 €
Perustamisen yhteydessä
Kaupparekisterin perustamisilmoitus
75 €
Jos rekisteröit toiminimen kaupparekisteriin
Kirjanpito
Oman työn tai palvelusopimuksen mukaan
Toiminnan aikana; tarkista myös vuosittaiset erillisveloitukset
Pankki- ja laskutuspalvelut
Valitun palvelun hinnaston mukaan
Palvelun käytön mukaan
YEL-vakuutus
Vahvistetun työtulon ja maksuprosentin mukaan
Kun vakuuttamisen ehdot täyttyvät
Muut vakuutukset, luvat ja työvälineet
Toimialan ja tarpeen mukaan
Aloittaessa tai toiminnan aikana
Kirjanpitotarjouksesta kannattaa tarkistaa, sisältyvätkö hintaan elinkeinotoiminnan veroilmoitus, alv-ilmoitukset ja neuvonta. Huomioi myös tositemäärän vaikutus hintaan. Näin arvioit koko vuoden kustannuksia. Pidä kustannuslaskelmassa erillään toiminnan kulut ja veroihin varattava raha. Myös vähän laskuttava yrittäjä tarvitsee rahaa laskujen maksamiseen ennen asiakkaan suorituksen saapumista.
Miten sivutoimisen toiminimen verotus toimii?
Toiminimen yritystulo verotetaan yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa. Yritystulon ansiotulo-osuus lisätään muihin ansiotuloihisi, kuten palkkaan. Siksi sivutoimiselle toiminimelle ei voi antaa yhtä kaikille sopivaa veroprosenttia.
Ennen verolaskelman tekemistä kannattaa erottaa kolme käsitettä:
Käsite
Mitä se tarkoittaa?
Mihin sitä käytetään?
Liikevaihto
Myynnin määrä ilman myyntiin sisältyvää arvonlisäveroa
Kuvaa toiminnan laajuutta. Alv-rajaa varten myynnit lasketaan alv-sääntöjen mukaan.
Yritystoiminnan tulos
Tuottojen ja kulujen erotus
Tuloverotuksen lähtökohta; verotuksessa huomioidaan lisäksi tarvittavat oikaisut ja vähennykset.
YEL-työtulo
Yrittäjän työpanoksen rahallinen arvo
YEL-vakuutuksen sekä osan sosiaaliturvasta peruste.
Huomioithan, että kirjanpidon tulos ja YEL-työtulo voivat siis olla erisuuruisia.
Mistä tulosta vero lasketaan?
Elinkeinotoiminnan tuotoista vähennetään vähennyskelpoiset kulut. Positiivisesta tuloksesta vähennetään mahdolliset aiempien vuosien vahvistetut tappiot ja sen jälkeen viiden prosentin yrittäjävähennys. Verohallinto tekee yrittäjävähennyksen automaattisesti.
Jäljelle jäävä yritystulo jaetaan ansio- ja pääomatuloksi. Jakoon vaikuttavat yrityksen nettovarallisuus ja mahdollisesti maksamat palkat. Pääomatulo-osuus perustuu lähtökohtaisesti 20 prosentin laskennalliseen tuottoon. Voit vaatia myös 10 prosentin tuottoa tai yritystulon verottamista kokonaan ansiotulona. Nettovarallisuus tarkoittaa yritystoiminnan varojen ja velkojen erotusta verotuksen laskentasääntöjen mukaan.
Mitä kuluja voi vähentää?
Vähennyskelpoisia voivat olla esimerkiksi yritystoimintaan liittyvät ohjelmistot, kirjanpito, markkinointi, työvälineet, työtila ja työmatkat. Hankinnan täytyy liittyä tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Jos hankinta on myös yksityiskäytössä, erottele yritystoiminnan osuus. Suurempi pitkäikäinen hankinta voidaan joutua vähentämään usean vuoden aikana poistoina. Vähennys pienentää verotettavaa tuloa. Esimerkiksi 100 euron vähennyskelpoinen meno ei tarkoita 100 euron veronpalautusta: verohyöty riippuu siitä, miten vähennys muuttaa verojasi.
Maksetaanko verot ennakkoverona vai palkasta?
Tavallisesti haet yritystoiminnan tuloksen perusteella ennakkoveroa OmaVerossa. Ilmoita samalla muut tulosi, jotta kokonaisuus lasketaan oikein. Pienimuotoisen yritystoiminnan tulot voidaan myös huomioida verokortilla, jolloin veroja kerätään esimerkiksi palkan ennakonpidätyksessä. Tarkista tuloarvio vuoden aikana. Jos asiakkaita tulee odotettua enemmän tai toiminta jää pieneksi, päivitä arvio OmaVeroon. Verokortilla huomioitu yritystulo ei poista elinkeinotoiminnan veroilmoitusta.
Toiminimiyrittäjä ottaa yritystoiminnasta rahaa omaan käyttöönsä yksityisottoina. Et voi maksaa itsellesi palkkaa. Yksityisotto ei pienennä yritystoiminnan verotettavaa tulosta. Yritystulon verotukseen vaikuttaa toiminnan tulos, vaikka jättäisit rahat tilille. Pidä tilillä riittävästi rahaa tuleviin veroihin, vakuutusmaksuihin ja muihin laskuihin ennen yksityisottoja.
Milloin sivutoimisen toiminimen pitää liittyä alv-rekisteriin?
Vuonna 2026 vähäisen toiminnan alv-raja on 20 000 euroa kalenterivuodessa. Vähäisen toiminnan verovapautus edellyttää, että sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa. Raja koskee kumpaakin vuotta erikseen. Palkkatulosi eivät kuulu yrityksen liikevaihtoon. Kesken vuotta aloittavan yrityksen rajaa ei suhteuteta toimintakuukausiin. Jos aloitat syyskuussa, tarkastelet syys–joulukuun toteutunutta liikevaihtoa suhteessa samaan 20 000 euron rajaan.
Kun raja ylittyy, verovelvollisuus alkaa ylitysajankohdasta. Myös rajan ylittävä myynti on kokonaisuudessaan arvonlisäverollinen. Jos liikevaihtosi on 19 700 euroa ja seuraava myynti 600 euroa ilman arvonlisäveroa, tämä 600 euron myynti käsitellään kokonaan verollisena.
Kannattaako alv-rekisteriin liittyä vapaaehtoisesti?
Vapaaehtoinen hakeutuminen voi olla mahdollista, vaikka myynti jäisi rajan alle. Päätöksessä kannattaa huomioida asiakkaat, ostot ja hinnoittelu. Alv-velvollinen yritys voi vähentää vähennykseen oikeuttavien hankintojen arvonlisäveron, mutta sen täytyy myös käsitellä verolliset myyntinsä alv-sääntöjen mukaan. Kuluttaja vertailee yleensä lopullista hintaa. Yritysasiakkaalle ostoon sisältyvä alv voi puolestaan olla vähennyskelpoinen. Arvioi siis valintaa omien asiakkaidesi näkökulmasta ja sovi tarjouksissa selvästi, sisältääkö hinta arvonlisäveron.
Arvonlisäveron alarajahuojennus poistui vuoden 2025 alusta. Toimialan verottomuuteen ja ulkomaankauppaan liittyy lisäksi erityissääntöjä, joten pelkkä 20 000 euron raja ei ratkaise kaikkia tilanteita.
Sivutoiminen yrittäjä tarvitsee YEL-vakuutuksen, kun vakuuttamisen ehdot täyttyvät. Palkkatyöstä maksettavat eläkemaksut eivät poista yrittäjätyön vakuuttamisvelvollisuutta. Suomessa asuvan yrittäjän keskeisiä YEL-ehtoja ovat, että hän työskentelee yrityksessään, kuuluu vakuuttamisen ikärajojen piiriin, toiminta jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja työpanoksen vuotuinen arvo on vuonna 2026 vähintään 9 423,09 euroa. Vakuuttamisen alaikäraja on 18 vuotta ja yläikäraja riippuu syntymävuodesta. Vanhuuseläkkeellä yrittäjän YEL-vakuutus on vapaaehtoinen. Myös vuosittain toistuva kausitoiminta voi kuulua YEL:n piiriin, vaikka yksittäinen kausi olisi alle neljä kuukautta.
Työtulo kuvaa oman työsi arvoa: arvioinnissa tarkastellaan muun muassa työmäärää, tehtäviä ja sitä, millaista palkkaa vastaavasta työstä maksettaisiin toiselle henkilölle. Työeläkeyhtiö vahvistaa työtulon kokonaisarvion perusteella. Kerro siksi myös sivutoimisuudesta ja todellisista työtunneistasi. Vakuutus pitää ottaa kuuden kuukauden kuluessa YEL:n piiriin kuuluvan toiminnan alkamisesta ja takautuvasti sen alusta. Määräaika ei siis tarkoita kuutta maksutonta aloituskuukautta.
Paljonko YEL maksaa vuonna 2026?
Vuoden 2026 YEL-maksu on 24,40 prosenttia vahvistetusta työtulosta. Aloittavan yrittäjän alennus on 22 prosenttia maksusta ensimmäisten 48 kuukauden ajan, kun alennuksen ehdot täyttyvät. Jos työtuloksi vahvistetaan esimerkiksi 12 000 euroa vuodessa, maksu on ilman alennusta 2 928 euroa vuodessa. Aloittavan yrittäjän alennuksella se on laskennallisesti 2 283,84 euroa vuodessa eli 190,32 euroa kuukaudessa. Esimerkki on koko vuoden laskelma ilman eräkuukausien korkovaikutusta.
Jos olet joskus suunnitellut yrittäjyyttä, olet luultavasti kuullut toiminimestä ja kevytyrittäjyydestä. Monet aloittavat yrittäjät eivät tiedäkään, kannattaisiko heidän olla kevytyrittäjä vai toiminimiyrittäjä. Molemmat sopivat yksinyrittäjälle, mutta erot näkyvät heti ensimmäisessä laskussa, kirjanpidossa ja siinä, kuinka paljon vastuuta olet valmis kantamaan.
Kevytyrittäjyys tuntuu monesta helpolta tavalta kokeilla yrittäjyyttä ilman byrokratiaa. Toiminimi taas vaatii enemmän alkuun, mutta maksaa itsensä usein nopeasti takaisin, kun laskutus vakiintuu.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä erot käytännössä tarkoittavat, paljonko kumpikin vaihtoehto maksaa ja missä vaiheessa kannattaa vaihtaa kevytyrittäjyydestä toiminimeen.
💡 Asiantuntijan kommentti: Monesti kevytyrittäjyyttä ajatellaan helpompana tapana harjoittaa yrittäjyyttä, vaikka tosiasiassa toiminimiyrittäjyys ei ole välttämättä yhtään työläämpi vaihtoehto. Toki tämä riippuu myös liiketoiminnan luonteesta.
Mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa?
Kevytyrittäjyys ei ole virallinen yritysmuoto, vaikka moni niin luuleekin. Se on tapa laskuttaa omasta työstä ilman oman yrityksen perustamista.
Käytännössä kevytyrittäjä käyttää laskutuspalvelua. Palvelu lainaa laskutukseen oman Y-tunnuksensa, jolloin sinun ei tarvitse perustaa yritystä eikä rekisteröityä kaupparekisteriin.
Laskutus etenee näin:
Sovit työstä ja hinnasta asiakkaan kanssa.
Teet laskun laskutuspalvelun järjestelmässä.
Asiakas maksaa laskun palvelun tilille.
Palvelu vähentää oman palkkionsa, verot ja lakisääteiset maksut.
Loppusumma tulee sinulle palkkana tai työkorvauksena.
Palvelu hoitaa myös kirjanpidon ja viranomaisilmoitukset puolestasi, joten sinun ei tarvitse osata kirjanpidon perusteita aloittaessasi.
Tämä tekee kevytyrittäjyydestä nopean tavan aloittaa. Et tarvitse Y-tunnusta, yrityksen pankkitiliä etkä kirjanpito-ohjelmaa. Hintana on laskutuspalvelun palkkio, joka vähennetään jokaisesta laskusta.
Mitä toiminimi tarkoittaa?
Toiminimi on virallinen yritysmuoto, jossa toimit yksityisenä elinkeinonharjoittajana omalla nimelläsi. Saat oman Y-tunnuksen ja vastaat yrityksen toiminnasta koko henkilökohtaisella omaisuudellasi.
Toiminimi perustetaan tekemällä perustamisilmoitus YTJ-palvelussa, joka välittää tiedot Patentti- ja rekisterihallitukselle sekä Verohallinnolle. Perustaminen etenee näin:
Teet perustamisilmoituksen YTJ:ssä.
Saat Y-tunnuksen käyttöösi.
Avaat yritykselle oman pankkitilin.
Rekisteröidyt arvonlisäverovelvolliseksi, jos liikevaihtosi ylittää 20 000 euroa vuodessa.
Aloitat kirjanpidon pitämisen, joko itse tai tilitoimiston kautta.
Toisin kuin kevytyrittäjyydessä, vastuu kirjanpidosta ja ilmoituksista on aina sinulla itselläsi, vaikka ulkoistaisit tekemisen tilitoimistolle. Toiminimiyrittäjä jaetaan lain mukaan liikkeenharjoittajaan tai ammatinharjoittajaan riippuen siitä, onko käytössä erillinen toimitila. Jako vaikuttaa lähinnä kaupparekisteri-ilmoitusvelvollisuuteen, ei arkiseen tekemiseen.
Toiminimi ei maksa laskutuksesta prosenttiosuutta kenellekään. Kulut muodostuvat kiinteistä eristä, kuten kirjanpidosta ja mahdollisista vakuutuksista, jolloin isompi liikevaihto ei nosta kuluja samassa suhteessa kuin kevytyrittäjyydessä.
Kevytyrittäjyyden ja toiminimen erot pähkinänkuoressa
Kevytyrittäjyyden ja toiminimiyrittäjyyden merkittävin ero liittyy Y-tunnukseen. Kevytyrittäjä laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalvelun Y-tunnuksen kautta, kun taas toiminimiyrittäjällä on oma Y-tunnus ja hän toimii itsenäisenä yrittäjänä. Alla oleva vertailutaulukko vielä havainnollistaa kevytyrittäjyyden ja toiminimiyrittäjyyden keskeisiä eroavaisuuksia.
Kevyt yrittäjyyden ja toiminimen erot
Kevytyrittäjä (ilman omaa Y-tunnusta)
Toiminimi
Y-tunnus
Ei omaa. Käytät laskutuspalvelun Y-tunnusta. Et näy yritysrekistereissä omalla nimelläsi.
Oma Y-tunnus perustamisen yhteydessä. Ilmoitus YTJ:ssä (PRH ja Verohallinto).
Kirjanpito
Et ole kirjanpitovelvollinen. Laskutuspalvelu hoitaa kirjanpidon ja viranomaisilmoitukset.
Olet kirjanpitovelvollinen. Hoidat itse tai ostat tilitoimistolta. Tarvitset myös laskutusohjelman, jos hoidat itse.
ALV-velvollisuus
Ei koske sinua henkilökohtaisesti. Laskutuspalvelu lähettää laskun omana yrityksenään ja käsittelee arvonlisäveron.
20 000 euron liikevaihtoraja (AVL 3 §). Rajaa tarkastellaan sekä kuluvalta että edeltävältä kalenterivuodelta. Jos raja ylittyy kesken vuoden, velvollisuus alkaa heti ylityshetkestä.
Verotus
Laskutuspalvelun kautta saatu tulo verotetaan henkilökohtaisen verokortin mukaan ansiotulona.
Elinkeinotoiminnan tulos. Verotettavasta tuloksesta vähennetään automaattisesti 5 prosentin yrittäjävähennys (TVL 30 a §).
Vastuu ja riski
Vastaat omasta työstäsi ja tekemistäsi sopimuksista. Vastuuvakuutus kannattaa tarkistaa: osa laskutuspalveluista sisällyttää sen palveluun, osa ei.
Vastaat sitoumuksista henkilökohtaisesti. Toiminimi ei ole sinusta erillinen oikeushenkilö.
Sopimusten tekeminen
Sovit työstä ja hinnasta itse asiakkaan kanssa, mutta laskutus kulkee laskutuspalvelun nimissä.
Teet sopimukset omissa nimissäsi. Voit hakeutua ennakkoperintärekisteriin ja ALV-rekisteriin.
Luotettavuus asiakkaan silmissä
Et löydy YTJ:stä, joten asiakas ei voi tarkistaa taustaasi yritysrekisteristä. B2B-asiakkaille tämä voi olla este.
Löydyt julkisista rekistereistä. Asiakas näkee Y-tunnuksen, ALV-rekisteröinnin ja ennakkoperintärekisterin tilanteen itse.
Kulut ja vähennykset
Ei kiinteitä taloushallinnon kuluja. Palvelumaksu peritään vasta palkkiosta.
Kiinteitä kuluja kirjanpidosta. Voit vähentää verotuksessa työhön liittyvät hankinnat, kuten laitteet, työkalut ja markkinoinnin.
YEL
Pakollinen, kun työtulo ylittää 9 423,09 euroa vuodessa (2026). Työtulon määrittelyssä voidaan huomioida laskutuksen kokonaismäärä.
Sama raja, samat ehdot.
Nämä asiat kannattaa huomioida 💡
Kevytyrittäjä on yrittäjä, vaikka verotuksessa tilanne näyttää toisenlaiselta. Ilman omaa Y-tunnusta toimiva kevytyrittäjä rinnastuu verotuksessa palkansaajaan, mutta työttömyysturvan ja eläkevakuuttamisen näkökulmasta hänet katsotaan yrittäjäksi. Tämä ristiriita tulee monelle yllätyksenä. Tämä tarkoittaa, että menetät palkansaajan työttömyysturvan, mutta et automaattisesti saa tilalle yrittäjän ansioturvaa.
YEL-vakuuttamisen ja yrittäjän ansioturvan tulorajat poikkeavat toisistaan, mikä voi tulla monelle yllätyksenä. Vuonna 2026 YEL-vakuutus tulee pakolliseksi, kun työtulo on vähintään 9 423,09 euroa vuodessa. Sen sijaan yrittäjän työttömyysturvan alaraja on 15 481 euroa vuodessa. Näiden rajojen väliin jää tilanne, jossa yrittäjä maksaa pakollisia YEL-maksuja, mutta ei vielä kerrytä oikeutta ansiopäivärahaan. Siksi työtulon taso kannattaa arvioida huolellisesti ennen sen lopullista vahvistamista.
”Kevytyrittäjyys omalla y-tunnuksella” tarkoittaa käytännössä yksityistä elinkeinonharjoittajaa eli toiminimeä, vaikka laskutuspalvelu hoitaisi kirjanpidon, laskutuksen ja veroilmoituksen.
ALV-raja ei ole henkilökohtainen kevytyrittäjän raja. Jos laskutat ilman omaa Y-tunnusta, 20 000 euron raja ei koske sinua eikä tarkoita, että voisit laskuttaa sen alle ilman arvonlisäveroa. Verollinen työ laskutetaan arvonlisäverollisena palvelun kautta normaalisti.
Kumpi kannattaa valita, kevytyrittäjyys vai toiminimi?
Kevytyrittäjyys sopii hyvin silloin, kun haluat testata liikeideaasi, tehdä satunnaisia keikkoja tai laskuttaa sivutoimisesti. Hallinnollinen taakka ja kiinteät kulut pysyvät yleensä pienempinä, eikä yrittäjyyteen tarvitse sitoutua samalla tavalla kuin toiminimellä.
Toiminimi puolestaan alkaa olla järkevä vaihtoehto, kun toiminta muuttuu säännölliseksi, liikevaihto kasvaa tai asiakkaat odottavat omaa Y-tunnusta ja ALV-rekisteröintiä. Myös hankintojen vähennysoikeudella on merkitystä, jos yritystoimintaan liittyy esimerkiksi laite- tai ohjelmistohankintoja.
Kevytyrittäjyyden ja toiminimen kulut
Kulurakenne on näissä kahdessa mallissa hyvin erilainen. Kevytyrittäjä maksaa yleensä prosenttiosuuden laskutuksestaan, kun taas toiminimiyrittäjällä kulut muodostuvat pääasiassa kiinteistä kuukausimaksuista. Pähkinänkuoressa, pienellä laskutuksella kevytyrittäjyys on halvempi. Tietyssä vaiheessa toiminimi muuttuu edullisemmaksi. Seuraavissa osiossa näytetään, missä liikevaihtoluokassa tämä tapahtuu.
Laskutuspalvelun kokonaispalkkio 8/2026
Palvelumaksu peritään vasta kun asiakas on maksanut laskusi. Kiinteitä kuukausimaksuja ei ole. Mainostettu prosentti ei kuitenkaan ole koko hinta, koska useimmilla palveluilla on pakollinen turvapaketti erikseen.
Luvut on tarkistettu palveluiden omista hinnastoista elokuussa 2026.
Palvelu
Palvelumaksu
Pakollinen lisä
Yhteensä
UKKO Kevytyrittäjä
5 %
UKKO Turva 3 %
8 %
OP Kevytyrittäjä, Y-tunnukseton
5 %
Turva 2,5 %
7,5 %
Eezy Kevytyrittäjät
4 %, alenee 2 %:iin laskutuksen kertyessä
EezyTurva 3 %
7 % aluksi
Maksu lasketaan laskun arvonlisäverottomasta summasta. Palvelumaksun päälle tulee arvonlisävero 25,5 %, jota kevytyrittäjä ei voi vähentää. Hinnat tarkistettu palveluntarjoajien omilta sivuilta 18.8.2026.
Toiminimen kulut
Kirjanpito on suurin yksittäinen erä. Pienen toiminimen kirjanpito maksaa tyypillisesti n. 70-110 euroa kuukaudessa ilman arvonlisäveroa. Hintaan vaikuttaa eniten tositemäärä. Kuukausihinta ei ole kuitenkaan koko kulu. Tilinpäätös ja veroilmoitus laskutetaan usein erikseen, samoin myös kirjanpito-ohjelmisto. Erikseen veloitettu toiminimen tilinpäätös maksaa tavallisesti 150-250 euroa.
Realistinen kiinteä vuosikulu pienelle toiminimelle on siis noin 1 000-1 700 euroa ilman arvonlisäveroa. Vakuutukset tulevat tämän päälle ja ovat riippuvaisia toimialasta. Voitkin lukea hinnoittelusta lisää rakentamastammekirjanpidon hintaoppaasta.
Tiesitkö? Toiminimellä vähennät tilitoimiston laskun arvonlisäveron, kun olet ALV-rekisterissä. Veroton hinta on siis todellinen hintasi. Kevytyrittäjä taas maksaa palvelumaksunsa arvonlisäveron omasta pussistaan. Toiminimi saa lisäksi automaattisen 5 prosentin yrittäjävähennyksen elinkeinotoiminnan tuloksesta.
Missä pisteessä toiminimi tulee sitten halvemmaksi?
Laskutuspalvelu ottaa prosentin joka laskusta. Tilitoimisto veloittaa saman summan joka kuukausi. Siksi toinen kulu kasvaa laskutuksen mukana ja toinen ei. Kaaviossa toiminimen kulu on 1 300 euroa vuodessa ja laskutuspalvelun maksu 7,5 prosenttia vuosilaskutuksesta. Viivat kohtaavat noin 17 300 eurossa. Sen jälkeen toiminimi on halvempi.
Tarvitsetko apua toiminimen kirjanpitoon?
Jos olet kiinnostunut toiminimen kirjanpidosta ja haluaisit tarjouksen, ota yhteyttä. Kerro liikevaihtoarviosi ja suunnilleen kuinka monta tositetta kuukaudessa syntyy, niin saat meiltä selkeän hinnan, jossa kaikki on eritelty auki. Autamme myös tarvittaessa toiminimen perustamisessa, joten saat saman luukun kautta myös tähän.
Tuloslaskelma kertoo, miten tilikauden tulos syntyi. Tase kertoo, mitä yritykselle jäi käteen ja kenen rahoilla se on hankittu. Kumpikaan ei yksin riitä. Voitollinen yritys voi ajautua maksuvaikeuksiin, kun taas vahvan taseen yritys voi tehdä tappiota vuosia. Yrityksen taloudellisen tilanteen kokonaiskuva muodostuu vasta, kun luet tuloslaskelmaa ja tasetta rinnakkain.
Tässä oppaassa selitämme tuloslaskelman ja taseen rakenteen käytännön esimerkin avulla. Näet, mitä laskelmien eri rivit tarkoittavat ja missä järjestyksessä niitä kannattaa tarkastella.
Tuloslaskelman ja taseen erot
Yleisin tulkintavirhe syntyy siitä, että näitä kahta pidetään saman asian eri esitystapoina. Todellisuudessa ne kertovat yrityksen taloudesta eri asioita.
Taulukko 1. Tuloslaskelman ja taseen keskeiset erot
Ominaisuus
Tuloslaskelma
Tase
Aikaperspektiivi
Kertymä koko tilikaudelta, esimerkiksi 1.1.-31.12.2025
Ei, tase-erät siirtyvät seuraavan tilikauden avaavaksi taseeksi
Kaava
Kululajikohtainen (KPA 1:1) tai toimintokohtainen (KPA 1:2)
Yksi kaava (KPA 1:6), pienelle ja mikroyritykselle myös lyhennetty versio
Yhteys toiseen laskelmaan
Viimeinen rivi, tilikauden voitto, siirtyy taseeseen
Oman pääoman erä ”Tilikauden voitto (tappio)”
Tase on aina tasapainossa, kun vastaavaa-puoli on yhtä suuri kuin vastattavaa-puoli. Vastaavaa kertoo, mihin raha on sitoutunut. Vastattavaa kertoo, mistä raha on tullut. Jos summat eivät täsmää, kyseessä ei ole tulkintakysymys vaan kirjausvirhe.
Tuloslaskelman rakenne rivi riviltä
Suomalainen tuloslaskelma noudattaa kirjanpitoasetuksen kaavaa. Kululajikohtainen kaava on selvästi yleisin pk-yrityksissä. Siinä kulut esitetään kululajeittain, kuten henkilöstökuluina, poistoina ja liiketoiminnan muina kuluina. Toimintokohtaisessa kaavassa kulut ryhmitellään sen mukaan, mihin toimintoon ne liittyvät, esimerkiksi myyntiin tai hallintoon (yleinen konserneissa).
Alla on kuvitteellisen Esimerkki Oy:n tuloslaskelma. Voit käyttää sitä mallina, kun luet omaa tilinpäätöstäsi.
Taulukko 2. Esimerkki Oy, kululajikohtainen tuloslaskelma 1.1.-31.12.2025 (euroa)
Erä
2025
LIIKEVAIHTO
1 200 000
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
+10 000
Liiketoiminnan muut tuotot
+5 000
Materiaalit ja palvelut
-565 000
Aineet, tarvikkeet ja tavarat: ostot tilikauden aikana
-520 000
Aineet, tarvikkeet ja tavarat: varastojen muutos
+15 000
Ulkopuoliset palvelut
-60 000
Henkilöstökulut
-364 000
Palkat ja palkkiot
-300 000
Eläkekulut
-52 000
Muut henkilösivukulut
-12 000
Poistot ja arvonalentumiset: suunnitelman mukaiset poistot
-45 000
Liiketoiminnan muut kulut
-150 000
LIIKEVOITTO (LIIKETAPPIO)
91 000
Rahoitustuotot ja -kulut: korkotuotot
+1 000
Rahoitustuotot ja -kulut: korkokulut
-13 000
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
79 000
Tilinpäätössiirrot: poistoeron muutos
-9 000
Tuloverot
-14 000
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)
56 000
Erittelyrivit sisältyvät lihavoituun välisummaan. Varastojen kasvu pienentää tilikauden kulua, joten rivi ”varastojen muutos” esitetään plusmerkkisenä materiaalit ja palvelut -ryhmän sisällä.
Mitä kukin erä oikeasti kertoo?
Liikevaihto. Myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja muut myynnin määrään perustuvat verot. Koska liikevaihto on veroton, se ei täsmää pankkitilille tulleisiin myyntituloihin.
Varastojen muutos. Tuloslaskelmassa varastojen muutos näkyy kahdella eri rivillä, jotka menevät helposti sekaisin. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos on tuottopuolella: oma valmistus, jota ei vielä myyty. Aineiden ja tarvikkeiden varastojen muutos on Materiaalit ja palvelut -ryhmässä ja oikaisee ostot vastaamaan tilikauden todellista kulutusta. Kun ainevarasto kasvaa 15 000 eurolla, tämä 15 000 euroa ei ole vielä tilikauden kulua, vaan se jää taseeseen varastoksi.
Liiketoiminnan muut tuotot. Varsinaisen myynnin ulkopuolisia tuottoja, kuten vuokratuottoja tai käyttöomaisuuden myyntivoittoja. Jos tämä rivi on iso, tarkista liitetiedoistamistä se koostuu. Kertaluonteinen myyntivoitto voi saada kannattavuuden näyttämään paremmalta kuin se todellisuudessa on.
Henkilöstökulut. Palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut. Yrittäjän oma palkka voi puuttua kokonaan, jos hän nostaa varat osinkona. Silloin tulos voi näyttää paremmalta kuin yrityksellä, joka maksaa yrittäjälle palkkaa.
Poistot. Poisto tarkoittaa investoinnin hankintamenon jakamista kuluksi usealle tilikaudelle. Poisto ei ole tilikauden rahanmeno. Tämä on yleisin syy siihen, miksi voitto ja kassan muutos eroavat.
Liikevoitto. Liikevoitto kertoo, miten varsinainen liiketoiminta on kannattanut ennen rahoituksen ja verotuksen vaikutusta.
Rahoitustuotot ja -kulut. Korot ja muut rahoituserät. Tässä näkyvät rahoituksen kustannukset.
Tilinpäätössiirrot. Poistoeron muutos ja vapaaehtoisten varausten muutos. Poistoeroa syntyy, kun verotuksessa tehtävät poistot ovat suuremmat kuin kirjanpidossa tehdyt poistot. Poistoero mahdollistaa verotuksen lykkäämisen myöhemmille vuosille. Kyse ei siis ole varsinaisen liiketoiminnan kulusta, vaan verotukseen liittyvästä erästä. Siksi yrityksiä ei kannata verrata pelkän tilikauden voiton perusteella.
Tarkista tämä ensin! Laske aina liikevoitto ja käyttökate, eli liikevoitto ennen poistoja. Esimerkki Oy:n tilikauden voitto on 56 000 euroa, mutta liikevoitto on 91 000 euroa ja käyttökate 136 000 euroa (91 000 + 45 000 poistot).
Taseen rakenne rivi riviltä
Tase jakautuu kahteen puoleen. Vastaavaa-puolen erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin. Pysyviä vastaavia ovat erät, joiden on tarkoitus tuottaa tuloa useana tilikautena, ja vaihtuvia vastaavia kaikki muut. Ratkaisevaa on käyttötarkoitus: sama kaivinkone on urakoitsijalla pysyvää vastaavaa ja konekaupalla vaihto-omaisuutta.
Taulukko 3. Esimerkki Oy, tase 31.12.2025 (euroa)
VASTAAVAA
2025
PYSYVÄT VASTAAVAT
200 000
Aineettomat hyödykkeet: aineettomat oikeudet
15 000
Aineelliset hyödykkeet: koneet ja kalusto
180 000
Sijoitukset: muut osakkeet ja osuudet
5 000
VAIHTUVAT VASTAAVAT
360 000
Vaihto-omaisuus: aineet ja tarvikkeet
85 000
Vaihto-omaisuus: valmiit tuotteet
40 000
Lyhytaikaiset saamiset: myyntisaamiset
160 000
Lyhytaikaiset saamiset: siirtosaamiset
15 000
Rahat ja pankkisaamiset
60 000
VASTAAVAA YHTEENSÄ
560 000
VASTATTAVAA
2025
OMA PÄÄOMA
200 000
Osakepääoma
2 500
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
20 000
Edellisten tilikausien voitto
121 500
Tilikauden voitto
56 000
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ: poistoero
40 000
VIERAS PÄÄOMA
320 000
Pitkäaikainen: lainat rahoituslaitoksilta
150 000
Lyhytaikainen: lainat rahoituslaitoksilta
40 000
Lyhytaikainen: ostovelat
95 000
Lyhytaikainen: muut velat
15 000
Lyhytaikainen: siirtovelat
20 000
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
560 000
Vastaavaa ja vastattavaa ovat aina yhtä suuret. Tilikauden voitto 56 000 euroa on sama luku, joka päättää taulukon 2 tuloslaskelman.
Vastaavaa: mihin raha on sitoutunut?
Aineettomat hyödykkeet. Esimerkiksi ohjelmistolisenssit, patentit, aktivoidut kehittämismenot ja liikearvo. Näiden erien arvoa ei ole yhtä helppo arvioida tai muuttaa rahaksi kuin esimerkiksi pankkitilillä olevia varoja. Erityisesti aktivoidut kehittämismenot ja liikearvo sisältävät harkintaa. Jos niitä on paljon, yrityksen tase voi näyttää vahvemmalta kuin sen varojen todellinen myyntiarvo antaa ymmärtää.
Aineelliset hyödykkeet. Esimerkiksi maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto. Taseessa nämä näkyvät yleensä hankintamenon ja tehtyjen poistojen perusteella, eivät nykyisen markkina-arvon mukaan. Esimerkiksi kymmenen vuotta vanha kiinteistö voi olla taseessa hyvin pienellä arvolla, vaikka siitä saisi myytäessä satoja tuhansia euroja.
Vaihto-omaisuus. Käytännössä varasto. Mitä enemmän rahaa on kiinni varastossa, sitä vähemmän sitä on muuhun käyttöön. Varastoon liittyy myös riski: jos tavara vanhenee tai sitä ei saada myytyä, sen arvoa pitää alentaa.
Myyntisaamiset. Rahat, jotka asiakkaat ovat velkaa yritykselle lähetettyjen laskujen perusteella. Myyntisaamisia kannattaa verrata liikevaihtoon. Jos ne kasvavat paljon liikevaihtoa nopeammin, kannattaa selvittää, ovatko maksuehdot pidentyneet vai onko asiakkailla ongelmia laskujen maksamisessa.
Siirtosaamiset. Etukäteen maksettuja menoja, jotka kuuluvat seuraavalle tilikaudelle. Esimerkiksi vuoden vakuutusmaksu voidaan maksaa etukäteen, mutta seuraavalle tilikaudelle kuuluva osuus kirjataan siirtosaamisiin. Siirtosaamisiin voi kuulua myös päättyneelle tilikaudelle kuuluvaa tuloa, jota ei ole vielä saatu.
Vastattavaa: kenen rahaa se on?
Oma pääoma. Yrityksen omistajille kuuluvaa pääomaa. Siihen kuuluvat esimerkiksi osakepääoma, SVOP-rahasto sekä aiempien tilikausien voitot ja tappiot. Myös tilikauden tulos näkyy omassa pääomassa. Osakeyhtiön vähimmäisosakepääomavaatimus poistui 1.7.2019, joten uudemmalla yhtiöllä osakepääoma voi olla nolla euroa. Esimerkki Oy:n taseessa näkyvä 2 500 euron osakepääoma kertoo, että yhtiö on todennäköisesti perustettu ennen muutosta.
Tilinpäätössiirtojen kertymä. Tähän kuuluvat esimerkiksi poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. Ne syntyvät verotuksen ja kirjanpidon erilaisista tavoista käsitellä tuloja ja kuluja. Tilinpäätössiirrot vaikuttavat yrityksen tulokseen ja verotukseen, mutta eivät kuvaa varsinaista liiketoimintaa. Tunnuslukuja laskettaessa osa niistä voidaan huomioida oman pääoman yhteydessä.
Pakolliset varaukset. Tulevia menoja tai menetyksiä, joiden toteutuminen on todennäköistä, mutta joiden tarkkaa määrää tai ajankohtaa ei vielä tiedetä. Varaus voidaan tehdä esimerkiksi takuukorjauksista tai käynnissä olevasta oikeudenkäynnistä.
Vieras pääoma. Yrityksen velkoja, jotka jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin. Raja kulkee 12 kuukaudessa: yli vuoden päästä erääntyvät velat ovat pitkäaikaisia ja sitä aiemmin erääntyvät lyhytaikaisia. Myös pitkäaikaisen lainan seuraavan vuoden lyhennykset kuuluvat lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Siksi lyhytaikaisten velkojen määrä vaikuttaa yrityksen maksuvalmiuteen.
Siirtovelat. Menoja, jotka kuuluvat päättyneelle tilikaudelle, mutta joita ei ole vielä maksettu. Niihin kuuluu esimerkiksi lomapalkkavelka sivukuluineen. Siirtovelkoihin voi kuulua myös etukäteen saatuja tuloja, jotka kuuluvat seuraavalle tilikaudelle. Siirtovelat toimivat tavallaan siirtosaamisten vastaparina: molemmissa raha ja kirjanpidollinen tapahtuma osuvat eri ajankohtaan.
Katso tämä aina ensin! Onko oma pääoma positiivinen? Jos osakeyhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus (OYL 20:23). Oman pääoman laskennassa voidaan tietyin edellytyksin huomioida myös tilinpäätössiirtojen kertymä, pääomalaina sekä omaisuuden todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus. Säännöt ovat kuitenkin tarkat, joten tunnuslukua laskettaessa kannattaa varmistaa käytetty laskentatapa.
Näin luet tuloslaskelmaa ja tasetta yhdessä
Laskelmat kytkeytyvät toisiinsa useasta kohdasta. Kun tunnistat nämä yhteydet, huomaat epäjohdonmukaisuudet nopeasti.
Taulukko 4. Tuloslaskelman ja taseen väliset kytkennät
Tuloslaskelman erä
Taseen erä
Mitä yhteys paljastaa
Tilikauden voitto
Oma pääoma
Voitto kasvattaa omaa pääomaa, tappio syö sitä. Jos oma pääoma ei kasva voitosta huolimatta, varoja on jaettu ulos, tyypillisimmin osinkona tai SVOP-palautuksena.
Suunnitelman mukaiset poistot
Pysyvät vastaavat
Jos poistot ovat vuosia suuremmat kuin investoinnit, käyttöomaisuus vanhenee ja korvausinvestointi on edessä.
Poistoeron muutos
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero on lykättyä veroa: siitä osa päätyy aikanaan veroksi ja loput jää omaksi pääomaksi. Poistoeron purkaminen nostaa tulosta ilman että liiketoiminta parani.
Aineiden varastojen muutos
Vaihto-omaisuus
Varaston kasvu parantaa tulosta mutta heikentää kassaa. Sama euro siirtyy tilikauden kuluista taseen vaihto-omaisuuteen.
Liikevaihto
Myyntisaamiset
Suhde kertoo, kuinka nopeasti myynti muuttuu rahaksi.
Materiaalit ja palvelut
Ostovelat
Suhde kertoo, kuinka pitkää maksuaikaa yritys itse käyttää.
Korkokulut
Korolliset velat
Korkokulut jaettuna korollisella velalla antaa keskimääräisen korkotason suuntaa antavasti, koska velan määrä vaihtelee tilikauden aikana. Jos taso on selvästi markkinakorkoja korkeampi, rahoitus kannattaa kilpailuttaa.
💡 Tuloslaskelma noudattaa suoriteperustetta: myynti kirjataan tuotoksi, kun tavara luovutetaan tai palvelu suoritetaan, ei silloin kun raha tulee tilille. Siksi yritys voi tehdä voittoa ilman, että rahaa tulee kassaan saman verran.
Kasvava yritys voi esimerkiksi sitoa rahaa myyntisaamisiin ja varastoon. Myös lainanlyhennykset ja investoinnit vähentävät rahaa, mutta eivät näy tuloslaskelman kuluina. Ne näkyvät taseessa.
Näin pääset alkuun omalla tilinpäätökselläsi
Ota esiin viimeisin tilinpäätöksesi ja tee kolme asiaa. Etsi ensin liikevoitto ja laske käyttökate lisäämällä siihen poistot. Nämä kaksi lukua kertovat kannattavuudesta enemmän kuin viimeinen rivi. Katso sitten oman pääoman kehitys kolmelta peräkkäiseltä vuodelta: kasvaako se tuloksen mukana vai valuuko se ulos. Vertaa lopuksi myyntisaamisia liikevaihtoon ja ostovelkoja ostoihin, niin näet, kummalla puolella maksuajat ovat.
Yksi tilikausi kertoo vähän, kolme kertoo jo huomattavasti enemmän. Jos luvut herättävät kysymyksiä tai haluat tietää, mitä ne tarkoittavat juuri sinun toimialallasi, ota rohkeasti yhteyttä.
Moni yrittäjä tekee aluksi kirjanpitonsa itse. Ulkoistamisen hinta tuntuu monen aloittelevan yrittäjän mielestä isolta ja itse tekemisen hinta ilmaiselta. Monesti taloudellinen hyöty olisi kuitenkin isompi, jos yrittäjä ulkoistaisi taloushallinnon heti yritystoiminnan alussa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä taloushallinnon ulkoistaminen käytännössä tarkoittaa, milloin se kannattaa mikro- ja pienyrityksessä ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota taloushallinnon kumppania valitessa.
”Yleisimmin yrittäjä kääntyy meidän puoleen vasta silloin, kun ALV-ilmoitus on myöhässä jo toista kertaa ja Verohallinnon karhukirje odottaa pöydällä. Fiksuin aika ulkoistukselle olisi ollut vuosi aiemmin, kun mitään ongelmaa ei vielä ollut.” – Valtteri Suomalainen, kehitysjohtaja, Cimson Yrityspalvelut
Mitä taloushallinnon ulkoistaminen tarkoittaa käytännössä?
Taloushallinnon ulkoistaminen voi tarkoittaa joko koko taloushallinnon ulkoistamista tai vain tiettyjen toimenpiteiden ulkoistamista. Käytännössä yritykset ulkoistavat taloushallintoaan kolmella eri tasolla:
Pakolliset toimenpiteet: Juokseva kirjanpito, ALV-ilmoitukset, tilinpäätös ja veroilmoitus.
Kaikki kirjaukset ja talouden hallinta: Edellisten lisäksi ostolaskujen käsittely, myyntilaskutus, palkanlaskenta ja viranomaisilmoitukset.
Talouden johtaminen: Edellisten lisäksi kassavirtaennusteet, budjetointi ja raportointi johdolle.
Mikroyritykselle riittää yleensä taso 1 tai 2. Nykyajan sähköiset taloushallintojärjestelmät (esimerkiksi Netvisor ja Procountor) toimivat loistavasti apuna, oli kyseessä sitten taloushallinnon kokonaisvaltainen ulkoistaminen tai osittainen.
Mitä taloushallinnon ulkoistaminen maksaa?
Tilitoimistojen yleisimmät hinnoittelumallit
Kiinteä kuukausihinta70–300 € / kk
Tositemäärään sidottu, ennustettava kustannus. Toiminimi tyypillisesti 70–150 €/kk, osakeyhtiö 100–300 €/kk. Sopii useimmille mikroyrityksille.
Tuntihinta50–100 € / h
Sopii epäsäännölliseen tarpeeseen, mutta tekee budjetoinnista vaikeaa.
Tositeperusteinen hinta€ / tosite
Skaalautuu toiminnan mukana molempiin suuntiin. Sovitun tositemäärän ylittävät kirjaukset veloitetaan kappaleittain.
Kysy tarjousta pyytäessäsi aina: mitä kuukausihintaan kuuluu ja mikä laskutetaan erikseen? Tilinpäätös, veroilmoitus ja neuvonta ovat tyypillisimmät ”yllätykset”, jotka eivät kuulu peruspakettiin. Huomioi myös, että hintoihin lisätään arvonlisävero.
Paljonko taloushallinnon ulkoistaminen oikeasti säästää – laske oman aikasi hinta
Pienyrityksen taloushallinnon ulkoistaminen kannattaa perustella yhdellä laskutoimituksella. Ota kuukausittain kirjanpitoon, laskutukseen ja ilmoituksiin kuluva tuntimäärä ja kerro se omalla laskutushinnallasi.
Esimerkkilaskelma: mitä oma aikasi maksaa?
Taloushallintoon käytetty aika8 h / kk
Oma laskutushintasi90 € / h
Oman työsi hinta720 € / kk
Tilitoimiston hinta100 € / kk
Säästö: 620 € kuukaudessa – päätös ei ole vaikea.
Laskelma ei vielä huomioi virheiden hintaa. Toistuvat myöhästymiset, väärin käsitellyt kulut ja hyödyntämättä jääneet vähennykset voivat vuosien mittaan maksaa enemmän kuin kirjanpidon ulkoistaminen.
”Yrittäjät laskevat tilitoimiston hinnan euron tarkkuudella, mutta eivät koskaan omaa aikaansa. Kahdeksan tuntia kuussa tositteiden kanssa on sata tuntia vuodessa. Se on kaksi ja puoli työviikkoa pois myynnistä tai itse työnteosta.” – Valtteri Suomalainen
Milloin taloushallinnon ulkoistaminen kannattaa ja milloin se ei kannata?
Ulkoistaminen kannattaa, jos:
Kirjanpito, verotus ja niihin liittyvät velvollisuudet eivät ole sinulle selviä.
Tositteita ja tapahtumia syntyy paljon, tai toiminta on monimutkaista, esimerkiksi arvonlisäveron erikoistapauksia, ulkomaankauppaa tai palkanlaskentaa.
Aikasi on arvokkaampaa käytettynä myyntiin, asiakkaisiin tai tuotekehitykseen kuin tositteiden näppäilyyn.
Haluat varmuuden siitä, että ilmoitukset ja maksut hoituvat ajallaan ja oikein.
Yritys on kasvuvaiheessa, esimerkiksi palkkaat ensimmäisiä työntekijöitä, jolloin taloushallinto monimutkaistuu ja vastuut kasvavat nopeasti.
Ulkoistaminen ei kannata, jos:
Ymmärrät kirjanpidon perusteet ja velvollisuutesi, eikä sinun tarvitse epäröidä teetkö nyt oikeita asioita vai et.
Tositteita syntyy muutama kuukaudessa ja teet kirjanpidon tunnissa.
Kassatilanne on niin tiukka, ettei kiinteää kuukausikulua kestä.
Haluat itse ymmärtää taloushallinnon syvällisesti. Oman kirjanpidon tekeminen ensimmäisenä toimintavuotena voi olla halpa ja hyvä talouskoulu.
Onko mikroyrityksen järkevää ulkoistaa taloushallintoa?
Mikroyrityksessä (alle 10 työntekijää, käytännössä usein 1–2 henkeä) ulkoistamispäätös kiteytyy kolmeen kysymykseen:
Onko sinulla ALV-velvollisuutta? Jos liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa, yrityksen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi ja ilmoitusrytmi tulee lakisääteiseksi eikä jousta. Tämä on tyypillinen hetki ulkoistaa yrityksen talouspuoli.
Maksatko palkkoja? Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen velvoittaa yrityksen aloittamaan palkanlaskennan, tulorekisteri-ilmoitukset ja työnantajasuoritukset. Palkkatiedot on ilmoitettava tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Tässä kohtaa riski kasvaa selvästi, koska virheet osuvat suoraan työntekijän verotukseen ja eläkkeeseen.
”Toiminimellä toimiva valokuvaaja voi hyvin hoitaa kirjanpitonsa itse jopa vuosia. Mutta kun perustetaan osakeyhtiö ja palkataan ensimmäinen työntekijä, peli muuttuu. Siinä vaiheessa itse tekeminen ei ole säästöä vaan riskinottoa.” – Valtteri Suomalainen
Kysy, onko sähköinen järjestelmä käytössä. Varmista, että pääset itse näkemään lukusi reaaliajassa etkä kerran kuussa PDF-raportista.
Kysy, onko sinulla nimetty yhteyshenkilö. Vaihtuva kasvoton tiimi on yleisin syy tilitoimiston vaihtoon.
Kysy, miten hyvin he tuntevat toimialan. Esimerkiksi rakennusalan käännetty ALV ja verkkokaupan EU-myynti eivät ole jokaisen kirjanpitäjän arkea.
Kysy, millaiset ovat irtisanomisehdot. Hyvä kumppani ei sido pitkällä määräaikaisuudella. Jos sitoo, kysy miksi.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko kirjanpidon ulkoistaa kesken tilikauden?
Voi. Aineisto siirretään uudelle tilitoimistolle, ja hyvä toimisto hoitaa siirron puolestasi.
Pystynkö seuraamaan itse yritykseni taloutta, jos ulkoistan?
Pystyt. Sähköisessä taloushallintojärjestelmässä näet lukusi reaaliajassa. Itse tehdyssä kirjanpidossa moni katsoo lukuja kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä.
Mitä vastuita minulle jää ulkoistamisen jälkeen?
Kirjanpidon oikeellisuudesta vastaa aina viime kädessä yrittäjä itse. Tilitoimisto hoitaa tekemisen, mutta tositteiden toimittaminen ja allekirjoitukset ovat sinun vastuullasi.
Kauanko yrityksen kirjanpitoa pitää säilyttää?
Tositteet, kuten laskut, kuitit ja muu liiketapahtumia todentava aineisto, on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jona tilikausi päättyi. Jos tilikausi päättyy 31.12.2025, tositteet pitää säilyttää vuoden 2031 loppuun asti.
Kirjanpitokirjat, eli päiväkirja ja pääkirja, tasekirja, tilinpäätös ja tililuettelo, on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä.
Nämä ovat lain vähimmäisajat. Joissain tilanteissa, esimerkiksi kesken olevan oikeusprosessin tai verotarkastuksen aikana, aineistoa kannattaa säilyttää pidempään kuin laki vaatii.
Käytännössä usein kyllä, varsinkin jos kirjanpito hoidetaan sähköisessä järjestelmässä, mutta säilytysvastuu on aina yrityksellä itsellään, ei tilitoimistolla. Jos asiakassuhde tilitoimiston kanssa päättyy, on sinun vastuullasi varmistaa, että saat kaiken tarvittavan aineiston itsellesi tai sovit erikseen, että tilitoimisto säilyttää aineistoja laissa vaaditun ajan.
Pienen yhdistyksen tilinpäätös tarkoittaa tilikauden päätteeksi laadittavaa yhteenvetoa, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot. Tämä artikkeli koskee tavallista, kooltaan pientä yhdistystä, eli suurinta osaa suomalaisista yhdistyksistä. Jos et vielä tunne yhdistyksen kirjanpidon perusteita, kannattaa lukea myös Yhdistyksen kirjanpito -oppaamme. Tämä artikkeli keskittyy tarkemmin itse tilinpäätökseen.
Mikä luokitellaan pieneksi yhdistykseksi kirjanpitolain mukaan?
Yhdistys ei ole enää pieni, jos kaksi kolmesta kriteeristä ylittyy päättyneellä sekä sitä edeltäneellä tilikaudella:
tase on yli 7 500 000 euroa.
liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 15 000 000 euroa.
yhdistyksessä on töissä keskimäärin yli 50 henkilöä.
Rajat nousivat 1.1.2024 alkaen. Käytännössä lähes jokainen tavallinen harrastus- tai jäsenyhdistys jää selvästi näiden rajojen alle.
Mitä pienen yhdistyksen tilinpäätökseen kuuluu?
Pienen yhdistyksen tilinpäätös koostuu kolmesta osasta:
tuloslaskelmasta
taseesta
liitetiedoista.
Tuloslaskelma näyttää tilikauden tuotot ja kulut. Yhdistyksen tuloslaskelma jaetaan varsinaiseen toimintaan, varainhankintaan, sijoitus- ja rahoitustoimintaan sekä yleisavustuksiin.
Tase näyttää yhdistyksen varat ja velat tilikauden päättyessä. Taseen kaksi puolta, vastaavaa ja vastattavaa, ovat aina yhtä suuret.
Liitetiedot täydentävät tuloslaskelman ja taseen lukuja. Pieni yhdistys voi käyttää lyhennettyjä liitetietoja: vähintään tieto annetuista panteista ja vastuusitoumuksista sekä ulkomaanrahan muuntamisessa käytetystä kurssiperusteesta.
Tuloslaskelmaan ja taseeseen on aina lisättävä edellisen tilikauden vertailuluvut.
Pienen yhdistyksen ei tarvitse liittää tilinpäätökseen myöskään kirjanpitolain mukaista toimintakertomusta. Toimintakertomus vaaditaan vain suuremmilta yhdistyksiltä. Yhdistyksen omat säännöt voivat silti edellyttää erillistä vuosikertomusta jäsenille, mutta se ei ole osa lakisääteistä tilinpäätöstä.
Pienen yhdistyksen tilinpäätöksen aikataulu
Vaihe
Määräaika
Kuka vastaa
Tilikausi päättyy
–
–
Tilinpäätös laaditaan
4 kk tilikauden päättymisestä
Taloudenhoitaja, hallituksen valvonnassa
Tilinpäätös allekirjoitetaan
Ennen toiminnantarkastusta
Allekirjoitushetkellä toimiva, päätösvaltainen hallitus
Toiminnantarkastus
Ennen kokousta
Toiminnantarkastaja
Kokous käsittelee ja vahvistaa tilinpäätöksen
Sääntöjen mukainen kokousaikataulu
Yhdistyksen kokous
Ilmoitus yhdistysrekisteriin (vain jos kaksi kokorajaa ylittyy)
6 kk tilikauden päättymisestä
Hallituksen valtuuttama henkilö
💡 Asiantuntijan vinkki: Tilinpäätös, päiväkirja, pääkirja ja tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Tämä koskee myös pientä yhdistystä, eikä säilytysaika lyhene kevennetyssä tilinpidossa.
Onko pienen yhdistyksen tilinpäätös julkinen?
Ei. Samat rajat, jotka ratkaisevat luokitellaanko yhdistys kirjanpitolain mukaan pieneksi, ratkaisevat myös ilmoitusvelvollisuuden yhdistysrekisteriin. Jos kaksi kolmesta rajasta ylittyy, tilinpäätös on ilmoitettava ja se tulee julkiseksi. Käytännössä tämä koskee siis vain suuria yhdistyksiä.
Tarvitseeko pieni yhdistys tilintarkastajan?
Pienelle yhdistykselle riittää yleensä toiminnantarkastus, paitsi jos tilintarkastuslain rajoista vähintään kaksi ylittyy kahtena peräkkäisenä tilikautena. Tällöin yhdistyksen täytyy teettää tilintarkastus. Tilintarkastuslain rajat:
tase yli 100 000 euroa
liikevaihto tai vastaava tuotto yli 200 000 euroa
henkilöstöä keskimäärin yli 3.
Nämä rajat ovat erit ja huomattavasti matalammat kuin edellä mainitut kirjanpitolain kokorajat. Käytännössä valtaosalle pienistä yhdistyksistä riittääkin toiminnantarkastus. [Voit lukea artikkelistamme lisää toiminnantarkastuksesta]
Mikroyhdistys ja kevennetty tilinpito
Vuoden 2023 yhdistyslain uudistus toi pienimmille yhdistyksille vaihtoehdon kevyempään tilinpitoon. Mikroyhdistykseksi lasketaan liiketoimintaa harjoittamaton yhdistys, jonka avustusten ja muiden tulojen yhteismäärä on enintään 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella. Myös alle kaksi vuotta sitten rekisteröity yhdistys katsotaan mikroyhdistykseksi, ellei ole ilmeistä, että 30 000 euron raja ylittyy.
Kirjanpitomallin valinta vaikuttaa suoraan siihen, mitä mikroyhdistys laatii tilikauden päätteeksi tilinpäätöksen sijaan tai lisäksi. Jos yhdistys jatkaa kahdenkertaista kirjanpitoa, se laatii tilinpäätöksen normaalisti. Jos yhdistys siirtyy yhdenkertaiseen maksuperusteiseen kirjanpitoon, se laatii tilinpäätöksen sijaan vuosilaskelman. Vuosilaskelma sisältää tuloslaskelman sekä liitetietoina omaisuus-, saatava-, velka- ja vastuuluettelon.
Jos yhdistys käyttää jäsenavointa tilinpitoa, se ei tee lainkaan kirjanpitoa eikä tilinpäätöstä. Sen sijaan laaditaan vuosikoonti tiliotteiden tai muiden maksutapahtumia todentavien aineistojen pohjalta.
💡 Asiantuntijan vinkki: Kirjanpitomallia ei kannata vaihtaa tilinpäätösvaiheessa. Kevennetty tai jäsenavoin tilinpito vaikuttaa siihen, miten liiketapahtumat kirjataan koko tilikauden ajan, joten valinta kannattaa tehdä heti tilikauden alussa.
Kuka allekirjoittaa pienen yhdistyksen tilinpäätöksen?
Tilinpäätöksen allekirjoittaa yhdistyksen päätösvaltainen hallitus. Ratkaisevaa on, kuka on hallituksessa allekirjoitushetkellä, ei se, kuka hoiti asioita tilikauden aikana.
Jos hallitus on vaihtunut tilikauden päättymisen ja allekirjoituksen välissä, allekirjoittaja on silti se hallitus, joka on toimessa allekirjoitushetkellä. Vanha hallitus ei allekirjoita, vaikka se olisi vastannut koko tilikauden toiminnasta. Kaikkien hallituksen jäsenten allekirjoitusta ei tarvita, riittää että tilinpäätöksen allekirjoittaa päätösvaltainen osa hallituksesta. Päätösvaltaisuus määräytyy yhdistyksen omien sääntöjen mukaan.
Sähköinen allekirjoitus on sallittu. Tässä tapauksessa tilinpäätökseen on merkittävä erikseen hyväksymispäivämäärä, koska allekirjoittajien sähköiset aikaleimat voivat poiketa toisistaan.
Tarvitsetko apua yhdistyksen tilinpäätöksen laadinnassa?
Pienenkin yhdistyksen tilinpäätös kannattaa tehdä huolella, koska hallitus vastaa sen oikeellisuudesta henkilökohtaisesti. CYP auttaa yhdistyksiä sekä juoksevassa kirjanpidossa että tilinpäätöksen laadinnassa. Ota yhteyttä, niin katsotaan tilanteenne yhdessä.
Välitilinpäätös on tilinpäätös, joka laaditaan kesken tilikauden. Toisin kuin virallinen tilinpäätös, se ei pääsääntöisesti ole lakisääteinen. Se on silti yksi arvokkaimpia talousjohtamisen työkaluja pk-yritykselle. Se kertoo yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja kehityksestä tilikauden aikana, jolloin asioihin voi vielä vaikuttaa. Tässä artikkelissa käymme läpi mitä välitilinpäätös tarkoittaa, milloin se kannattaa tehdä ja mitä hyötyä siitä on käytännössä.
Mikä välitilinpäätös on?
Välitilinpäätös laaditaan samaan tapaan kuin virallinen tilinpäätös: se sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Keskeinen ero on se, että se kattaa vain osan tilikaudesta eikä sitä tarvitse rekisteröidä kaupparekisteriin. Se ei myöskään edellytä toimintakertomusta. Välitilinpäätös ei siis ole yhtä raskas prosessi kuin virallinen tilinpäätös, mutta sen antama tieto on yhtä luotettavaa. Käytännössä välitilinpäätöksen laadintaan tarvitaan ajantasainen kirjanpito ja kirjanpitäjä tai tilitoimisto.
Milloin välitilinpäätös kannattaa tehdä?
Välitilinpäätöksen voi tehdä milloin tahansa kesken tilikauden. Osa yrityksistä tekee sen säännöllisesti esimerkiksi kvartaaleittain tai puolivuosittain. Useimmille pk-yrityksille välitilinpäätös on ajankohtainen kuitenkin vasta syksyllä, noin kaksi tai kolme kuukautta ennen tilikauden päättymistä. Tässä vaiheessa tilikauden tulos alkaa hahmottua selkeästi, mutta aikaa on vielä jäljellä reagoida. Välitilinpäätöksestä saadun datan avulla voit esimerkiksi tasata ennakkoveroa, harkita investointeja tai suunnitella palkan ja osingon nostoa. Kun tilikausi on päättynyt, on jo myöhäistä lähteä miettimään näitä. Jos yrityksesi tilikausi päättyy joulukuussa, lokakuu tai marraskuu voi olla sopiva hetki teettää välitilinpäätös.
Milloin välitilinpäätös on pakollinen?
Pääsääntöisesti välitilinpäätös on vapaaehtoinen, mutta osakeyhtiölaissa on yksi tärkeä poikkeus. Jos osakeyhtiö haluaa jakaa varoja tai osinkoa kesken tilikauden, varojenjaon on perustuttava vahvistettuun tilinpäätökseen. Koska virallinen tilinpäätös kattaa aina koko tilikauden, tarvitaan tällöin erillinen välitilinpäätös. Se on myös tilintarkastettava, jos yhtiöllä on tilintarkastusvelvollisuus.
Toinen tilanne jossa välitilinpäätös on pakollinen koskee konserneja: kirjanpitolaki velvoittaa tytäryrityksen välitilinpäätökseen, jos sen tilikausi poikkeaa yli kolme kuukautta emoyrityksen tilikaudesta.
Toiminimiyrittäjille välitilinpäätös on aina vapaaehtoinen, koska toiminimellä ei ole OY:n mukaista osingonjakovelvoitetta. Toiminimen ei yleisesti tarvitse myöskään tehdä tilinpäätöstä, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia. Lue lisää toiminimen tilinpäätöksestä.
💡 Asiantuntijan vinkki: Jos haet yrityksellesi rahoitusta, pankki tai sijoittaja saattaa pyytää välitilinpäätöksen osana hakemusta etenkin, jos viimeisin virallinen tilinpäätös on jo useamman kuukauden vanha.
Mitä välitilinpäätöksestä oikeasti hyötyy?
Tärkein hyöty on, että tiedät missä mennään ennen kuin on liian myöhäistä tehdä mitään. Moni yrittäjä saa ensimmäisen selkeän kuvan tilikauden tuloksesta vasta virallisen tilinpäätöksen yhteydessä, jolloin verosuunnitteluun on jo liian myöhäistä vaikuttaa.
Välitilinpäätös auttaa myös budjetin seurannassa. Jos välitilinpäätöksestä huomataan, että kulut ovat kasvaneet odotettua enemmän tai myynti jää tavoitteista, tilanteeseen voidaan reagoida ennen tilikauden päättymistä.
Lisäksi välitilinpäätös auttaa kassavirran hallinnassa. Se auttaa tunnistamaan mahdollisia kassavirtaan liittyviä riskejä ajoissa, jolloin niihin voidaan varautua esimerkiksi maksuaikatauluja järjestelemällä.
Välitilinpäätös palvelee myös kommunikaatiossa eri sidosryhmien välillä. Useammalla omistajalla, hallituksella tai ulkopuolisilla rahoittajilla on usein erilainen käsitys siitä missä yritys menee. Välitilinpäätös tuo kaikille yhteisen ja ajantasaisen kuvan tilanteesta.
💡 Asiantuntijan vinkki: Välitilinpäätös toimii työkaluna johdon päätöksenteossa. Jos yritys tekee välitilinpäätöksen esimerkiksi pari kuukautta ennen tilikauden päättymistä, on yrityksen helpompi tehdä verosuunnittelua ja optimoida esimerkiksi osinkojen nostoa. Voit lukea artikkelistamme lisää yrityksen verosuunnittelusta.
Miten välitilinpäätös laaditaan?
Välitilinpäätös pohjautuu aina ajantasaiseen kirjanpitoon. Jos kirjanpito on kuukausia jäljessä, välitilinpäätöstä ei käytännössä voi tehdä ennen kuin se on ensin saatu ajan tasalle.
Kun kirjanpito on kunnossa, tilitoimisto tai kirjanpitäjä kokoaa tuloslaskelman ja taseen valitulta ajanjaksolta. Tämän lisäksi tehdään jaksotukset, eli varmistetaan että tulot ja menot kohdistuvat oikealle ajanjaksolle. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi lomapalkkavelkojen, poistojen ja keskeneräisten töiden kirjaamista. Mitä tarkemmat jaksotukset tehdään, sitä luotettavamman kuvan välitilinpäätös antaa. Prosessi muistuttaa virallisen tilinpäätöksen laadintaa, mutta on kevyempi eikä edellytä rekisteröintiä.
Käytännössä välitilinpäätöksen teettäminen ei vaadi yrittäjältä paljon. Tärkeintä on toimittaa kirjanpitoaineisto ajallaan tilitoimistolle ja kertoa mihin tarkoitukseen välitilinpäätös tehdään.
Tarvitsetko apua välitilinpäätöksen kanssa?
Meillä CYP:llä on yli 30 vuoden kokemus välitilinpäätöksistä. Olemme Taloushallintoliiton auktorisoima tilitoimisto ja autamme pk-yrityksiä ympäri Suomen. Välitilinpäätös onnistuu meiltä nopeasti, kun kirjanpito on ajan tasalla. Jos tarvitset apua, ota rohkeasti yhteyttä.
Kirjanpito on lakisääteinen velvollisuus jokaiselle yrittäjälle yritysmuodosta riippumatta. Osa yrittäjistä hoitaa sen itse, osa ulkoistaa tilitoimistolle. Molemmissa vaihtoehdoissa on omat hyvät puolensa.
Tässä oppaassa käymme läpi, mitä pienyrittäjän kirjanpitoon käytännössä kuuluu, mitä eri vaihtoehtoja on ja milloin ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä.
Mitä pienyrittäjän kirjanpito tarkoittaa käytännössä?
Kirjanpito tarkoittaa yksinkertaisimmillaan yrityksen kaikkien taloudellisten tapahtumien kirjaamista järjestelmällisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa myyntejä, ostoja, kuluja ja maksuja, joista kaikista pitää olla tosite tallessa.
Kirjanpidon pohjalta laaditaan viranomaisilmoitukset, kuten ALV-ilmoitukset, sekä vuosittainen veroilmoitus. Se on myös ainoa tapa saada realistinen kuva siitä, miten yritys oikeasti pärjää taloudellisesti.
Pienyrittäjäksi lasketaan yleensä toiminimellä toimiva yrittäjä sekä pienet osakeyhtiöt. Yritysmuoto kuitenkin vaikuttaa siihen, millaista kirjanpitoa laki vaatii.
Kirjanpito on lakisääteinen velvollisuus — ketä se koskee?
Kirjanpitovelvollisuus koskee kaikkia yrittäjiä yritysmuodosta riippumatta. Toiminimellä toimiva yrittäjä, osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö, jokainen on velvollinen tekemään kirjanpitoa heti yritystoiminnan alusta.
Kirjanpitovelvollisuus alkaa siis heti yrityksen perustamisesta, eikä vasta sitten kun liikevaihto ylittää jonkin rajan tai toiminta kasvaa tietyn kokoiseksi.
Mitä pienyrittäjän kirjanpitoon kuuluu: tulot, menot, tositteet ja ilmoitukset
Pienyrittäjän kirjanpitoon kuuluu kaikki yrityksen taloudelliset tapahtumat. Käytännössä tämä tarkoittaa myyntilaskuja, ostolaskuja, kuitteja ja tiliotteiden kirjaamista.
Jokaista kirjausta varten tarvitaan tosite. Tosite voi olla lasku, kuitti tai tiliote, mutta se pitää aina olla olemassa. Ilman tositetta kirjausta ei voi tehdä.
Kirjanpidon pohjalta tehdään myös viranomaisilmoitukset. Näistä ensimmäisenä vastaan tulee yleensä ALV-ilmoitus, joka tehdään joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain riippuen yrityksen liikevaihdosta. Vuosittain laaditaan myös tilinpäätös ja veroilmoitus.
💡 Asiantuntijan vinkki: Toiminimiyrittäjän ei välttämättä tarvitse tehdä tilinpäätöstä, jos hänen toimintansa on pientä ja pysyy tiettyjen rajojen sisässä. Voit lukea lisää toiminimen tilinpäätöskestä artikkelistamme toiminimen tilinpäätös.
Yhdenkertainen vai kahdenkertainen kirjanpito?
Toiminimellä riittää yhdenkertainen kirjanpito, jossa kirjataan yrityksen tulot ja menot. Se on kevyempi tapa hoitaa kirjanpitoa ja sopii hyvin pienelle liiketoiminnalle sellaisessa tapauksessa, jossa liiketoiminta ei edellytä suuria hankintoja (esim. ajoneuvot, suuri varasto jne).
Osakeyhtiö on aina velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa yrityksen koosta riippumatta. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa jokainen tapahtuma kirjataan kahdelle tilille. Tämä antaa tarkemman kuvan yrityksen taloudesta, mutta vaatii enemmän osaamista. Monesti se ulkoistetaankin tilitoimistolle tai osaavalle kirjanpitäjälle.
Pienyrittäjällä on käytännössä kolme vaihtoehtoa kirjanpidon hoitamiseen: tehdä se itse, käyttää kirjanpito-ohjelmaa tai ulkoistaa työ tilitoimistolle. Valinta riippuu pitkälti yrityksen koosta, liikevaihdon määrästä ja siitä, kuinka paljon aikaa ja osaamista yrittäjällä itsellään on.
Pienyrittäjän kirjanpito itse — milloin se kannattaa?
Kirjanpidon tekeminen itse on mahdollista, mutta se vaatii aikaa ja perusymmärrystä kirjanpidon säännöistä. Toiminimellä toimivalle yrittäjälle, jonka liiketoiminta on pienimuotoista ja tositteita kertyy vähän, itse tekeminen voi olla jopa ihan järkevä vaihtoehto.
Itse tekemistä kannattaa harkita silloin, jos liikevaihto on pientä, liiketoiminta on yksinkertaista eikä esimerkiksi ulkomaankauppaa tai monimutkaisia alv-tilanteita ole. Mitä enemmän tositteita kertyy ja mitä monimutkaisemmaksi toiminta kasvaa, sitä enemmän aikaa kirjanpito vie.
Yksi yleinen virhe on aliarvioida kirjanpitoon kuluva aika. Tositteiden kerääminen, kirjaaminen ja ilmoitusten tekeminen voi viedä yllättävän paljon aikaa, joka on pois varsinaisesta liiketoiminnasta. Myös virheelliset kirjaukset voivat johtaa oikaisuihin ja sanktioihin, jotka myös syövät aikaa ja rahaa. Verohallinto on viime vuosina kiristänyt käytäntöjään virheellisten veroilmoitusten suhteen, minkä vuoksi huolimattomuus kirjanpidossa voi tulla todella kalliiksi.
Kirjanpito-ohjelma itse tekemiseen — suosituimmat vaihtoehdot
Kirjanpito-ohjelma helpottaa merkittävästi kirjanpidon tekoa itse. Ohjelma automatisoi ALV-laskelmat, muistuttaa ilmoitusajoista ja pitää tositteet järjestyksessä yhdessä paikassa.
Suomessa suosituimpia vaihtoehtoja pienyrittäjille ovat Netvisor, Procountor ja Kitsas. Pienimmät ohjelmat, kuten Kitsas, soveltuvat hyvin toiminimiyrittäjille ja maksavat vain muutamia euroja kuukaudessa. Isommat ohjelmistot tarjoavat enemmän ominaisuuksia, mutta myös hinta nousee sen mukana. Kuitenkin osakeyhtiöille ja toiminimille, joiden toiminta on suurempaa Netvisor- ja Procountor-ohjelmistot soveltuvat paremmin.
Kirjanpito-ohjelma on hyvä välivaihtoehto silloin, kun haluaa pitää kirjanpidon omissa käsissä mutta ei halua tehdä kaikkea manuaalisesti. Jos päätät tehdä kirjanpidon itse kirjanpito-ohjelmalla, kannattaa kerrata kirjanpidon perusteet, sillä lopulta vastuu kirjanpidon täsmällisyydestä on kuitenkin sinulla. On myös hyvä ymmärtää, että jokaisella ohjelmistolla on myös erilaiset toimintalogiikat, joiden opetteluun voi kulua paljon aikaa. Ohjelmistojen ”väärinkäytöstä” johtuvat virheet kirjanpidossa tai veroilmoituksissa eivät kelpaa verottajalle selitteiksi väärin tehdystä kirjanpidosta.
Tilitoimisto — milloin ulkoistaminen on järkevää?
Tilitoimistolle ulkoistaminen on järkevää silloin, kun kirjanpitoon kuluva aika alkaa olla pois varsinaisesta liiketoiminnasta tai kun kirjanpidon monimutkaisuus kasvaa omaa osaamista suuremmaksi.
Osakeyhtiölle tilitoimiston käyttäminen on lähes aina suositeltavaa, koska kahdenkertainen kirjanpito ja siihen liittyvät velvoitteet ovat huomattavasti monimutkaisempia kuin toiminimen yhdenkertainen kirjanpito.
Ulkoistaminen ei tarkoita, että voi unohtaa kirjanpidon kokonaan. Yrittäjän vastuulla on edelleen tositteiden kerääminen ja toimittaminen kirjanpitäjälle sovitussa aikataulussa. Mitä selkeämmin aineisto toimitetaan, sitä vähemmän tilitoimisto laskuttaa.
Vastuu kirjanpidosta säilyy kuitenkin aina yrittäjällä tai yrityksen hallituksella. Tämän takia kannattaa valita luotettava tilitoimisto, joka tarjoaa tukea ja neuvoa hankalissa tilanteissa. Samasta syystä esimerkiksi tekoälyllä kokonaan toteutettuun kirjanpitoon kannattaa suhtautua varauksella. Mikäli luotettava tilitoimisto hyödyntää tekoälyä kirjanpidon toteuttamiseen, yrittäjä voi luottaa siihen, että asiantuntija tarkastaa tekoälyn tekemän työn. Pelkkä tekoälyohjelmisto ilman asiantuntijakumppania voi kuulostaa edulliselta, mutta se sisältää isomman riskin.
Arvonlisävero pienyrittäjällä
Arvonlisävero on yksi keskeisimmistä asioista, jotka pienyrittäjän tulisi ymmärtää. Se vaikuttaa suoraan hinnoitteluun, laskutukseen ja viranomaisilmoituksiin. Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjä lisää tuotteen tai palvelun hintaan ja tilittää valtiolle. Käytännössä yrittäjä toimii veron kerääjänä asiakkaaltaan, sillä ALV ei ole yrittäjän omaa tuloa vaan valtiolle tilitettävää veroa.
ALV-raja 2026: milloin sinun täytyy rekisteröityä?
Arvonlisäverovelvollisuus alkaa, kun yrityksen liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuoden aikana. Raja nousi 15 000 eurosta 20 000 euroon vuoden 2025 alussa. Samalla alarajahuojennus poistui kokonaan.
Jos liikevaihto jää alle 20 000 euron, ALV-rekisteröityminen ei siis ole pakollista. Rekisteröityminen on kuitenkin mahdollista vapaaehtoisesti. Tämä voi olla järkevää silloin, kun yritys tekee paljon arvonlisäverollisia hankintoja ja haluaa vähentää niihin sisältyvän ALV:n, tai jos yrityksen myynti on pääasiassa B2B myyntiä.
Jos liikevaihto ylittää 20 000 euron rajan kesken vuoden, ALV-rekisteröityminen täytyy tehdä viipymättä. Rekisteröityminen tapahtuu OmaVerossa.
Maksuperusteinen ALV — mitä se tarkoittaa pienyrittäjälle?
Arvonlisäveron voi tilittää joko suorite- tai maksuperusteisesti. Suoriteperusteisessa mallissa ALV tilitetään silloin, kun tavara tai palvelu on luovutettu asiakkaalle, riippumatta siitä onko asiakas vielä maksanut laskua. Maksuperusteisessa mallissa ALV tilitetään vasta kun maksu on oikeasti saatu tilille.
Maksuperusteinen ALV on mahdollinen yrityksille, joiden liikevaihto on enintään 500 000 euroa vuodessa. Käytännössä se sopii siis hyvin suurimmalle osalle pienyrittäjistä. Mikäli käytössä on moderni taloushallinnon ohjelmisto, ALV ilmoitetaan kuitenkin yleensä suoriteperusteisesti.
💡 Asiantuntijan vinkki: Maksuperusteinen ALV on pienyrittäjälle usein käytännöllisempi vaihtoehto, koska se parantaa kassavirtaa. Suoriteperusteisessa mallissa voi nimittäin käydä niin, että ALV-ilmoituksen eräpäivä koittaa ennen kuin asiakas on maksanut laskunsa.
ALV-ilmoitukset: aikataulu ja käytäntö
ALV-ilmoitus tehdään OmaVerossa ja sen ilmoituskausi voi olla kuukausi, neljännesvuosi tai kalenterivuosi. Ilmoituskausi määräytyy yrityksen liikevaihdon mukaan.
Kuukausittainen ilmoituskausi on pakollinen silloin, kun liikevaihto ylittää 100 000 euroa vuodessa. Neljännesvuosittainen ilmoituskausi on mahdollinen, kun liikevaihto on alle 100 000 euroa, mutta yli 30 000 euroa. Vuosittainen ilmoituskausi taas on mahdollinen, kun liikevaihto jää alle 30 000 euron.
ALV-ilmoitus pitää tehdä ajallaan, koska myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu. Myös maksamatta jäänyt ALV kerryttää viivästyskorkoa. Ilmoitusvelvollisuus on voimassa myös silloin, kun myynnistä ei ole kertynyt yhtään ALV:ia, tällöin ilmoitetaan nolla.
Tositteet ja kirjanpitoaineiston hallinta
Tositteet ovat kirjanpidon perusta. Ilman tositteita kirjauksia ei voi tehdä, eikä kuluja voi vähentää verotuksessa. Tositteiden hallinta on yksi käytännönläheisimmistä asioista, joihin pienyrittäjän kannattaa panostaa heti yritystoiminnan alusta lähtien.
Mitkä tositteet pitää säilyttää ja kuinka kauan?
Kaikista yrityksen taloudellisista tapahtumista pitää olla tosite tallessa. Käytännössä tämä tarkoittaa myyntilaskuja, ostolaskuja, kuitteja ja tiliotteita. Tosite voi olla paperinen tai sähköinen, mutta se pitää aina löytyä tarvittaessa.
Kirjanpitoaineisto pitää säilyttää vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisestä. Verohallinto voi pyytää kirjanpitoaineistoa tarkastettavaksi tänä aikana, joten puutteellinen arkistointi voi tulla kalliiksi.
💡 Asiantuntijan vinkki: Tositteiden säilyttäminen sähköisesti on nykyään suositeltavaa, koska paperikuitit haalistuvat helposti ja voivat muuttua lukukelvottomiksi vuosien kuluessa. Sähköiset tositteet voi myös kätevästi tallentaa pilveen, josta niihin pääsee käsiksi mistäpäin maailmaa tahansa.
Käytännön vinkit: kuitti heti talteen, erillinen pankkitili, kuukausirytmi
Yksi parhaista käytännön vinkeistä on tehdä yritykselle oma pankkitili, vaikka se ei ole toiminimiyrityksille pakollista. Se on helppo tapa pitää yrityksen raha-asiat ja henkilökohtaiset raha-asiat erillään.
Kuitti kannattaa ottaa talteen heti ostotilanteessa. Myöhemmin muisteltu tai kadonnut kuitti tarkoittaa, että kulua ei välttämättä voi vähentää verotuksessa. Voit esimerkiksi napata puhelimellasi kuvan kuitista heti sen saatuasi, jotta sinulla on olemassa jonkinlainen versio tositteesta ainakin tallessa. Modernit ohjelmistot tarjoavat myös kuittien kuvaus sovelluksia, joiden avulla tosite siirtyy suoraan kirjanpitoon.
Kirjanpidolle kannattaa myös luoda selkeä rytmi. Kun tositteet käydään läpi esimerkiksi kerran viikossa tai kuukaudessa eikä vuoden lopussa kerralla, työmäärä pysyy hallittavana eikä mitään pääse unohtumaan.
Mitä pienyrittäjän kirjanpito maksaa?
Kirjanpidon hinta riippuu monesta tekijästä, eikä siihen ole yhtä selkeää vastausta. Yrityksen koko, tositteiden määrä, yritysmuoto ja valittu tapa hoitaa kirjanpito vaikuttavat kaikki lopulliseen hintaan.
Itse tehty kirjanpito — todelliset kustannukset (aika + ohjelmistot)
Itse tehty kirjanpito ei ole ilmaista, vaikka se saattaa siltä aluksi tuntua. Kirjanpito-ohjelman kuukausimaksu on yleensä muutamia euroja kuukaudessa pienimmissä ohjelmistoissa, mutta isommissa ohjelmistoissa hinta voi nousta jo useampaan kymmeneen euroon kuukaudessa.
Suurin kustannus itse tehdyssä kirjanpidossa on kuitenkin aika. Jos kirjanpitoon kuluu muutama tunti kuukaudessa, kannattaa laskea mitä se aika maksaa suhteessa omaan tuntiveloitukseen tai vapaa-aikaan. Monelle yrittäjälle tilitoimiston käyttäminen osoittautuu laskelman jälkeen edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Ammattilaisella menee myös huomattavasti vähemmän aikaa kirjanpidon hoitoon, kuin henkilöllä joka ei ole kouluttautunut aiheeseen.
Tilitoimiston hinta pienyrittäjälle: 50–150 €/kk — mistä hinta muodostuu?
Pienen toiminimen kirjanpito maksaa tilitoimistolla tyypillisesti 50–150 euroa kuukaudessa. Osakeyhtiölle hinta voi olla korkeampi, koska kahdenkertainen kirjanpito ja siihen liittyvät velvoitteet työllistävät enemmän. Meillä Cimsonilla tehdään myös toiminimiyrityksille aina kahdenkertaista kirjanpitoa, jotta yrittäjä saa tarkemman ja ajantasaisemman kuvan yrityksensä taloudellisesta tilanteesta.
Hinta muodostuu pääasiassa tositteiden määrästä, kirjanpidon monimutkaisuudesta ja siitä, mitä palveluita sopimukseen kuuluu. Pelkkä kuukausikirjanpito on eri asia kuin kokonaisvaltainen taloushallinto, johon sisältyy myös osto- ja myyntireskontran hoito, palkanlaskenta, tilinpäätös sekä erinäiset viranomaisilmoitukset.
Tilinpäätös ja veroilmoitus laskutetaan yleensä myös erikseen, joten kannattaa kysyä etukäteen mitä kuukausihinta sisältää ja mitä laskutetaan erikseen.
Tilitoimistoja on Suomessa tuhansia, joten valinnanvaraa riittää. Hinta on helppo vertailukohta, mutta se ei yksin kerro paljoakaan palvelun laadusta. Tässä osiossa käymme läpi mitä kannattaa huomioida ennen päätöstä.
Auktorisoitu tilitoimisto — mitä se tarkoittaa?
Auktorisoitu tilitoimisto on Taloushallintoliiton hyväksymä toimisto, jonka osaaminen ja toimintatavat on tarkistettu. Auktorisointi edellyttää, että tilitoimistolla on riittävä ammatillinen osaaminen, vastuuvakuutus ja että toimintaa valvotaan säännöllisesti. Tämä tunnustus on osoitus tilitoimiston asiantuntijuudesta ja luotettavuudesta. Myös me Cimson Yrityspalveluilla voimme ylpeästi sanoa, että olemme auktorisoitu tilitoimisto.
Mitä kysyä tilitoimistolta ennen kirjanpitosopimuksen tekemistä?
Ennen kuin allekirjoitat sopimuksen, kannattaa selvittää muutama käytännön asia. Mitä kuukausihinta sisältää ja mitä laskutetaan erikseen? Tilinpäätös, veroilmoitus ja palkanlaskenta ovat usein lisäpalveluita, jotka eivät välttämättä kuulu perushinnoitteluun.
Kannattaa myös kysyä, kuka on vastuukirjanpitäjäsi ja miten yhteydenpito käytännössä toimii. Saatko vastauksen sähköpostiin saman päivän aikana vai viikon päästä? Entä mitä tapahtuu, jos vastuukirjanpitäjäsi vaihtuu tai sairastuu?
Kirjanpitokalenteri — pienyrittäjän vuosikello
Kirjanpidossa on toistuvia velvoitteita, jotka täytyy hoitaa ajallaan. Alla on koottu tärkeimmät päivämäärät ja tehtävät vuoden kiertoon.
Kuukausittain: ALV-ilmoitus ja maksu, jos ilmoituskausi on kuukausittainen.
Neljännesvuosittain: ALV-ilmoitus ja maksu, jos ilmoituskausi on neljännesvuosittainen. Ensimmäinen kausi päättyy maaliskuun lopussa, toinen kesäkuun lopussa, kolmas syyskuun lopussa ja neljäs joulukuun lopussa.
Vuosittain: Osakeyhtiön tilinpäätös laaditaan neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Veroilmoitus toimitetaan OmaVeroon viimeistään neljä kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen.
Pienyrittäjän kirjanpidon velvoitteet
Tam
Hel
Maa
Huh
Tou
Kes
Hei
Elo
Syy
Lok
Mar
Jou
ALV-ilmoitus (kuukausittain)kk + 12 pv kauden jälkeen
12.1
12.2
12.3
12.4
12.5
12.6
12.7
12.8
12.9
12.10
12.11
12.12
ALV-ilmoitus (kvartaaleittain)kk + 12 pv kauden jälkeen
12.2
12.5
12.8
12.11
ALV-ilmoitus (vuosittain)28.2 mennessä
28.2
Veroilmoitus (toiminimi)3 kk tilikauden jälkeen
1.4
Veroilmoitus (osakeyhtiö)4 kk tilikauden jälkeen
30.4
Tilinpäätös (osakeyhtiö)4 kk tilikauden jälkeen
30.4
Yhtiökokous (osakeyhtiö)6 kk tilikauden jälkeen
30.6
PRH-ilmoitus (osakeyhtiö)8 kk tilikauden jälkeen
31.8
ALV-ilmoitus (kuukausittain)
ALV-ilmoitus (kvartaaleittain)
ALV-ilmoitus (vuosittain)
Tmi veroilmoitus
OY yhtiökokous
OY veroilmoitus
OY tilinpäätös / PRH
Päivämäärät perustuvat kalenterivuoden tilikauteen 1.1.–31.12. Tarkista ajantasaiset eräpäivät OmaVerosta tai tilitoimistoltasi.
Jos tarvitset apua pienyrityksen kirjanpidossa, ota matalalla kynnyksellä yhteyttä meihin. Kerro meille tilanteesi niin katsotaan voidaanko me olla avuksi.
Tilitoimiston tekemä pienen yrityksen kirjanpito maksaa tyypillisesti 50–150 euroa kuukaudessa. Hinta riippuu tositteiden määrästä, yritysmuodosta ja siihen sisältyvistä palveluista. Tilinpäätös ja veroilmoitus laskutetaan yleensä erikseen.
Voiko toiminimen kirjanpidon tehdä itse?
Kyllä voi. Toiminimellä toimiva yrittäjä voi hoitaa kirjanpitonsa itse, kunhan hän ymmärtää kirjanpidon perusteet ja huolehtii ilmoitusvelvollisuuksista ajallaan. Kirjanpito-ohjelma helpottaa työtä merkittävästi.
Milloin riittää yksinkertainen kirjanpito?
Yhdenkertainen eli yksinkertainen kirjanpito riittää toiminimellä toimivalle yrittäjälle. Osakeyhtiö on aina velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa yrityksen koosta riippumatta.
Pitääkö kevytyrittäjän tehdä kirjanpitoa?
Kevytyrittäjä laskuttaa asiakkaitaan kevytyrittäjäpalvelun kautta, jolloin palvelu hoitaa verotuksen ja muut velvoitteet. Kevytyrittäjäpalvelun hintaan sisältyy siis myös kirjanpito.
Milloin arvonlisäverovelvolliseksi täytyy hakeutua?
Kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuoden aikana. Rekisteröityminen tapahtuu OmaVerossa ja se on tehtävä viipymättä rajan ylittyessä.
Kuinka kauan tositteet pitää säilyttää?
Kirjanpitoaineisto pitää säilyttää vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisestä. Tilinpäätösaineistot täytyy säilyttää 10 vuotta tilikauden päättymisestä.
Taloyhtiön kirjanpito on asunto-osakeyhtiön hallinnon selkäranka. Se ei ole pelkkä lakisääteinen velvollisuus, vaan myös väline, jonka avulla osakkaat, hallitus ja isännöitsijä voivat seurata yhtiön taloudellista tilaa, tehdä perusteltuja päätöksiä ja varmistaa kiinteistön arvokkaan ylläpidon vuodesta toiseen.
Mitä taloyhtiön kirjanpito tarkoittaa?
Taloyhtiön kirjanpito tarkoittaa kaikkien asunto-osakeyhtiön taloudellisten tapahtumien järjestelmällistä kirjaamista. Kirjanpito toteutetaan kahdenkertaisena, jossa jokainen taloudellinen tapahtuma kirjataan kahdelle tilille – debet- ja kredit-puolelle. Taloyhtiöissä kirjanpitoa pidetään tilikauden aikana usein maksuperusteisesti, mutta tilinpäätöksessä tulot ja menot kohdistetaan suoriteperusteisesti sille ajanjaksolle, johon ne kuuluvat.
Taloyhtiön kirjanpitoon merkitään esimerkiksi
tulot (vastikkeet, vuokrat)
menot (huolto, remontit, vakuutukset)
rahoitustapahtumat (lainat, korkokulut)
siirtoerät ja oikaisut.
Kirjanpito toimii perustana taloyhtiön
tilinpäätökselle
budjetoinnille
vastikkeiden määrittelylle
osakkaiden taloudelliselle tiedonsaannille.
Mitä taloyhtiön kirjanpitoon kirjataan?
Kirjanpitoon kirjataan liiketapahtumien menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. Liiketapahtumat merkitään tililuettelon mukaisille kirjanpitotileille, joita ovat esimerkiksi tuloslaskelmassa ja talousarviossa käytetyt tuotto- ja kuluerät.
Kirjanpitoon kirjataan esimerkiksi seuraavia eriä
Tulot
hoitovastikkeet
rahoitusvastikkeet
vesimaksut
autopaikkamaksut tai -vuokrat
liiketilojen vuokrat
Menot
kiinteistön ylläpito
siivous ja huolto
lämmitys ja sähkö
vakuutukset
hallintokulut
korjaus- ja remonttihankkeet
Rahoitustapahtumat
lainojen korot
lainanhoitokulut
lainojen lyhennykset.
Kuka vastaa taloyhtiön kirjanpidosta?
Taloyhtiön kirjanpidosta vastaa viime kädessä yhtiön hallitus, vaikka kirjanpidon käytännön toteutus olisi annettu isännöitsijän tai tilitoimiston hoidettavaksi.
Pienissä taloyhtiöissä kirjanpito voidaan hoitaa hallituksen toimesta tai sen valtuuttamana, mutta käytännössä tämä edellyttää hyvää kirjanpitolain sekä asunto-osakeyhtiölain tuntemusta. Lakisääteinen kirjanpito ja tilinpäätös voivat muodostaa pienessä asunto-osakeyhtiössä merkittävän kuluerän, mikä voi nostaa kuukausittain maksettavien vastikkeiden tasoa. Tämän vuoksi joissakin pienissä taloyhtiöissä kirjanpitoa pyritään hoitamaan itse, vaihtelevalla menestyksellä.
Yleisesti kirjanpidosta vastaa
isännöitsijä
tilitoimisto
taloushallinnon palveluyritys.
Rahastointi vai tulouttaminen?
Yksi taloyhtiön kirjanpidon keskeisistä erityiskysymyksistä on vastikkeiden ja muiden suoritusten käsittely. Asunto-osakeyhtiö perii osakkailta vastikkeita, lainaosuussuorituksia ja hankeosuuksia, jotka voidaan kirjata taseeseen eli rahastoida, mikäli yhtiökokous on tehnyt asiasta päätöksen tai antanut siihen valtuutuksen. Rahastointi on yksi asunto-osakeyhtiön tuloksen järjestelykeinoista. Oikein toteutettuna rahastoidut suoritukset eivät ole yhtiön veronalaista tuloa.
Rahastoinnin sijaan yhtiö voi myös tulouttaa suoritukset, jolloin ne kirjataan tuloslaskelmaan tuotoiksi ja ovat lähtökohtaisesti veronalaista tuloa. Valinta rahastoinnin ja tulouttamisen välillä vaikuttaa taloyhtiön ja osakkaiden verotukseen. Päätös lopulta perustuu yhtiökokouksen tekemiin ratkaisuihin.
Taloyhtiön tilinpäätös
Tilikauden päättyessä taloyhtiö laatii tilinpäätöksen, joka koostuu tuloslaskelmasta, taseesta ja liitetiedoista sekä tarvittaessa toimintakertomuksesta. Asunto-osakeyhtiön tuloslaskelma kertoo, mistä yhtiön tilikauden tulos muodostuu. Taloyhtiön toiminnan tavoitteena ei ole voiton tuottaminen, vaan kulujen kattaminen vastikkeilla ja muilla tuloilla mahdollisimman tehokkaasti.
Taseesta käy ilmi yhtiön varat ja velat. Varoihin kuuluvat mm. yhtiön omistama tontti, rakennukset ja muut käyttöomaisuuserät. Taloyhtiön omistama tontti aktivoidaan taseeseen hankintamenoon, johon sisältyy myös varainsiirtovero. Tontti ei ole poistojen kohteena, mutta sen arvoa voidaan tarvittaessa oikaista esimerkiksi arvonalentumisen perusteella.
Kirjanpitoaineiston säilytysajat
Lainsäädäntö asettaa selkeät vaatimukset asiakirjojen säilyttämiselle. Tositteita on säilytettävä vähintään 6 vuotta tilikauden lopusta lukien, kun taas kirjanpitokirjoja ja tase-erittelyjä on säilytettävä vähintään 10 vuotta. Nämä velvoitteet koskevat kaikkia taloyhtiöitä, ja niiden noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi tilintarkastuksessa tai mahdollisissa riitatilanteissa.
Taloyhtiön toiminnantarkastus
Monissa taloyhtiöissä tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastaa toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastus on kevyempi tarkastusmuoto kuin tilintarkastus, ja sitä käytetään usein taloyhtiöissä, joissa lakisääteistä tilintarkastajaa ei tarvitse valita.
Toiminnantarkastajan tehtävänä on tarkastaa taloyhtiön hallinto, kirjanpito, tilinpäätös sekä toiminnan lainmukaisuus riittävässä laajuudessa. Tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että taloyhtiön taloudenpito ja päätöksenteko on hoidettu asianmukaisesti. Toiminnantarkastaja antaa tarkastuksesta toiminnantarkastuskertomuksen, josta ilmenee, onko tarkastuksessa havaittu huomautettavaa.
Pienen taloyhtiön kirjanpito noudattaa pääosin samoja sääntöjä kuin suurten taloyhtiöiden kirjanpito. Lainsäädännön näkökulmasta yhtiön koko ei vaikuta kirjanpitovelvollisuuden perusteisiin: jokainen asunto-osakeyhtiö on kirjanpitovelvollinen, ja sen on laadittava kirjanpito sekä tilinpäätös riippumatta siitä, onko yhtiössä kolme vai sata asuntoa.
Velvollisuudet
Pieni taloyhtiö (10 asuntoa)
Iso taloyhtiö (70 asuntoa)
Kahdenkertainen kirjanpito
✅
✅
Ajantasainen kirjanpito
✅
✅
Tilikauden tilinpäätös
✅
✅
Tuloslaskelma ja tase
✅
✅
Liitetiedot
✅
✅
Kirjanpitoaineiston säilytys
✅
✅
Käytännössä pienissä taloyhtiöissä kirjanpito on usein yksinkertaisempaa. Sitä hoidetaan monesti hallituksen toimesta, koska ulkoistetun taloushallinnon kustannukset voivat olla suhteessa suuret. Taloudessa on yleensä vähemmän liiketapahtumia ja tulovirtoja kuin suuremmissa taloyhtiöissä. Taloyhtiön keskeisimmät tulot muodostuvat osakkailta perittävistä vastikkeista, kuten hoito- ja rahoitusvastikkeista sekä esimerkiksi vesimaksuista.
Kannattaako taloyhtiön kirjanpito ulkoistaa?
Edelleen monet taloyhtiöt (pienet ja suuret) ulkoistavat kirjanpidon. Yleensä syynä on osaamisen tai resurssien puute, sillä kirjanpito vie aikaa ja siihen liittyy useita lakisääteisiä velvoitteita. Pienessäkin taloyhtiössä kirjanpitoon kuuluu kaikki samat velvollisuudet kun isommassakin.
Ulkoistamalla kirjanpidon taloyhtiö voi varmistaa, että kirjanpito tehdään kirjanpitolain ja asunto-osakeyhtiölain mukaisesti. Tilitoimisto huolehtii tällöin kirjanpidon käytännön toteutuksesta, raportoinnista sekä tarvittavista viranomaisilmoituksista.
Ulkoistamisen selkeitä etuja
vähemmän hallinnollista työtä hallitukselle
pienempi virheriski
ajantasainen raportointi
lakisääteiset velvoitteet täyttyvät.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä taloyhtiön kirjanpito maksaa?
Hinta riippuu yleensä yhtiön koosta, kirjanpitotapahtumien määrästä sekä siitä, mitä palveluita kirjanpitoon sisältyy. Pienissä taloyhtiöissä kustannukset ovat usein melko maltillisia.
Tyypillisesti taloyhtiön kirjanpito maksaa noin 100–300 € kuukaudessa pienissä taloyhtiöissä. Hintaan vaikuttavat erityisesti asuntojen määrä, kirjanpidon tositteiden ja laskujen määrä sekä se, kuinka paljon taloyhtiö hoitaa taloushallinnon tehtäviä itse.
Mikä laki säätelee asunto-osakeyhtiön kirjanpitoa?
Asunto-osakeyhtiön kirjanpitoa säätelevät Suomessa pääasiassa Kirjanpitolaki ja Asunto-osakeyhtiölaki.
Kirjanpitolaki määrää, miten kirjanpito tulee järjestää, miten tositteet käsitellään ja millä tavalla tilinpäätös laaditaan. Laki koskee kaikkia kirjanpitovelvollisia yhteisöjä, myös taloyhtiöitä. Asunto-osakeyhtiölaki puolestaan sisältää taloyhtiöitä koskevat erityissäännökset.
Onko taloyhtiön tilinpäätös pakollinen?
Kyllä, taloyhtiön tilinpäätös on aina pakollinen. Kaikki asunto-osakeyhtiöt ovat kirjanpitovelvollisia, joten niiden on laadittava tilinpäätös jokaiselta tilikaudelta.
Ketkä vastaavat asunto-osakeyhtiön kirjanpidosta?
Asunto-osakeyhtiön kirjanpidosta vastaa ensisijaisesti taloyhtiön hallitus. Vastuu perustuu Asunto-osakeyhtiölakiin, jonka mukaan hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja talouden asianmukaisesta järjestämisestä.
Taloyhtiön tilinpäätös on yksi yhtiön tärkeimmistä asiakirjoista. Se kokoaa yhteen kaiken olennaisen: mistä rahat ovat tulleet, mihin ne ovat menneet ja missä taloudellisessa tilanteessa yhtiö seisoo tilikauden päättyessä. Hallitukselle se on konkreettinen johtamisen väline, joka auttaa tekemään päätöksiä niin vastikkeiden tasosta kuin tulevista remonteista.
Tässä oppaassa käymme taloyhtiön tilinpäätöksen läpi kohta kohdalta. Selitämme, mitä tilinpäätös sisältää, miten tuloslaskelma, tase ja liitetiedot liittyvät toisiinsa sekä mikä tilintarkastuksen rooli on käytännössä.
Mitä taloyhtiön tilinpäätöksestä tulisi tietää?
Taloyhtiön tilinpäätös on vuosittain laadittava kokonaisuus, joka kokoaa yhteen kaikki yhtiön taloudelliset tapahtumat yhden tilikauden ajalta. Käytännössä se kertoo kolme keskeistä asiaa:
mistä rahat ovat tulleet
mihin rahaa on käytetty
mikä on yhtiön taloudellinen tilanne nyt
Tilinpäätös ei ole pelkkä kirjanpidollinen velvoite, vaan se toimii keskeisenä työkaluna taloyhtiön talouden seurannassa ja päätöksenteossa.
Miksi taloyhtiön tilinpäätös on tärkeä?
Tilinpäätöksen merkitys korostuu erityisesti seuraavissa tilanteissa:
💰 Vastikkeiden määrittely → riittävätkö tulot kattamaan kulut vai tarvitaanko korotuksia 🔧 Korjausten suunnittelu → onko taloudelliset edellytykset tuleville remonteille 📉 Talouden seuranta → onko yhtiön talous tasapainossa vai alijäämäinen 📊 Päätöksenteko → mihin suuntaan yhtiön taloutta tulee ohjata
Kuka tekee tilinpäätöksen?
Taloyhtiön kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatii useimmiten isännöitsijä tai tilitoimisto. Vastuu ei kuitenkaan siirry pois hallitukselta. Hallituksen vastuulla on aina tarkistaa, hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätös ennen kuin se esitetään yhtiökokoukselle.
Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tämän jälkeen tilinpäätös vahvistetaan yhtiökokouksessa, joka on pidettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Mitä taloyhtiön tilinpäätös sisältää?
Taloyhtiön tilinpäätös ei ole vain yksi dokumentti, vaan kokonaisuus, joka koostuu useista osista. Näistä tärkeimpiä ovat:
tuloslaskelma
tase
liitetiedot
tarvittaessa toimintakertomus
Nämä yhdessä muodostavat kokonaiskuvan taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen tulee aina antaa oikea ja riittävä kuva yhtiön taloudesta.
Tuloslaskelma
Tuloslaskelma kertoo pähkinänkuoressa:
👉 paljonko taloyhtiölle on kertynyt tuottoja 👉 paljonko toiminnasta on syntynyt kuluja
Tyypillisiä eriä ovat:
Tulot:
hoitovastikkeet
vuokratulot (esim. liiketilat)
käyttökorvaukset (vesi, sauna)
Menot:
lämmitys ja sähkö
kiinteistön huolto
siivous
korjaukset
hallintokulut
Lopputuloksena syntyy joko:
ylijäämä → tuottoja on ollut enemmän kuin kuluja alijäämä → kulut ovat ylittäneet tuotot
Tase
Tase kertoo taloyhtiön taloudellisen tilanteen tilinpäätöspäivänä. Se kuvaa, mitä yhtiö omistaa ja miten omaisuus on rahoitettu.
Tasejakautuu kahteen osaan:
Vastaavaa (varat)
rakennukset ja tontti
pankkitilit
saamiset (esim. maksamattomat vastikkeet)
Vastattavaa (oma pääoma ja velat)
lainat
oma pääoma
rahastot
Liitetiedot
Liitetiedot täydentävät tilinpäätöstä ja avaavat tarkemmin taloyhtiön talouteen liittyviä yksityiskohtia, joita ei näe suoraan tuloslaskelmasta tai taseesta.
Liitetiedoissa kerrotaan esimerkiksi:
lainojen tarkemmat ehdot
tulevat vastuut
vakuudet
💡 Esimerkiksi: Liitetiedoista voi ilmetä, millaisia lainoja taloyhtiöllä on, millä ehdoilla niitä lyhennetään ja millaisia taloudellisia sitoumuksia yhtiöllä on tulevaisuudessa.
Toimintakertomus
Toimintakertomus on tilinpäätöstä täydentävä sanallinen kokonaisuus, joka kuvaa taloyhtiön toimintaa ja kehitystä tilikauden aikana.
Se kertoo mm.:
mitä vuoden aikana on tehty
mitä korjauksia ja huoltotoimenpiteitä on toteutettu
mitä on suunnitteilla
Toimintakertomuksen yhteydessä esitetään usein myös kunnossapitotarveselvitys, jossa arvioidaan yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitotarpeita seuraavan viiden vuoden ajalle.
Tilintarkastus
Tilintarkastus tarkoittaa, että riippumaton ulkopuolinen tarkastaja käy läpi taloyhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon sekä varmistaa, että niitä on hoidettu lain ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.
Jos tilintarkastajaa ei valita, taloyhtiöllä on yleensä toiminnantarkastaja, joka tekee kevyemmän tarkastuksen.
👉 Yksinkertaistettuna: Tilintarkastus varmistaa, että taloyhtiön talous ja hallinto on hoidettu oikein ja lain mukaisesti.
Miten lukea taloyhtiön tilinpäätöstä oikein?
Taloyhtiön tilinpäätöstä ei tarvitse lukea rivi riviltä, vaan oleellisinta on ymmärtää kokonaiskuvaa. Kun keskityt muutamaan keskeiseen asiaan, saat nopeasti käsityksen yhtiön talouden tilasta ja mahdollisista riskeistä.
Näin luet taloyhtiön tilinpäätöstä oikein
Tarkista tilikauden tulos
Aloita katsomalla, onko taloyhtiö ylijäämäinen vai alijäämäinen. pieni ylijäämä → yleensä terve talous jatkuva alijäämä → voi viitata vastikkeiden korotuksiin
Selvitä velan määrä
Tarkista taseesta, kuinka paljon taloyhtiöllä on lainaa. Suuri velka ei ole automaattisesti huono, mutta tärkeää on tietää, mihin velka liittyy (esim. remontit).
Tarkista kassatilanne
Katso, paljonko rahaa yhtiöllä on käytettävissä. hyvä kassatilanne → talous kestää yllättäviä kuluja heikko kassa → riski lisämaksuille
Arvioi tulevat remontit
Hyödynnä toimintakertomusta ja liitetietoja. Onko tulossa isoja korjauksia? Voivatko kulut nousta lähivuosina?
Vertaa useampaa vuotta
Älä katso vain yhtä tilinpäätöstä. Vertaa 2–3 vuoden kehitystä. Onko talous parantunut vai heikentynyt, onko esimerkiksi velka kasvanut. Useamman vuoden vertailu antaa huomattavasti luotettavamman kuvan kuin yksittäinen vuosi.
Yhteenveto
Taloyhtiön tavoite ei ole tuottaa voittoa omistajilleen, minkä vuoksi tilikauden tulos pyritään pitämään mahdollisimman pienenä verotettavan tulon välttämiseksi. Tässä onnistutaan yleensä hyvin, koska lainsäädäntö tarjoaa taloyhtiöille monipuolisen valikoiman keinoja tuloksen sopeuttamiseen. Taloyhtiön tilinpäätös rakentuu neljästä osasta: tuloslaskelmasta, taseesta, liitetiedoista sekä tase-erittelyistä. Pelkän tilinpäätöksen lisäksi yhtiön on laadittava myös toimintakertomus.
Tilintarkastus on pakollinen kolmessa tilanteessa: kun osakkeenomistajien hallinnassa olevia huoneistoja on vähintään 30, kun tilintarkastuslaki velvoittaa valitsemaan tilintarkastajan, tai kun osakkeenomistajat sitä erikseen vaativat.
Yhdenkertainen kirjanpito on kokemuksemme mukaan pienyrittäjälle se helpoin ja luontevin tapa hoitaa kirjanpitoa. Se on selkeä ja kevyempi vaihtoehto kahdenkertaiselle kirjanpidolle. Mutta mitä yhdenkertainen kirjanpito on, miten sitä tehdään ja missä tilanteessa kannattaa vaihtaa kahdekertaiseen kirjanpitoon?Vastaamme näihin kysymyksiin kattavasti tässä artikkelissa. Huomioithan, että opas on suunnattu erityisesti elinkeinonharjoittajille (toiminimille).
Mitä tarkoittaa yhdenkertainen kirjanpito?
Yhdenkertainen kirjanpito on helpotettu tapa tehdä kirjanpitoa. Yhdenkertaisessa kirjanpidossa yrittäjän on eriteltävä tulot, menot, korot ja verot selkeästi toisistaan. Menetelmässä ei myöskään ole välttämätöntä eritellä jokaista veloitus- ja hyvitystiliä erikseen. Tapahtumat voidaan kirjata yksinkertaisemmin, esimerkiksi listaamalla ne allekkain.
Yhdenkertaisessa kirjanpidossa tapahtumakirjaus on hyvin yksinkertaista. Tyypillinen kirjaus sisältää lyhyen kuvauksen tapahtumasta, tapahtumapäivän sekä tulon tai menon rahamäärän. Vaikka kirjanpito on muodoltaan yksinkertaisempaa, se silti edellyttää huolellista ja järjestelmällistä dokumentointia. Jokaisesta liiketapahtumasta on oltava asianmukainen tosite, kuten kuitti, lasku tai sopimus.
Yhdenkertaisen kirjanpidon vastapari on kahdenkertaisessa kirjanpito, jossa tapahtumia kirjataan kahdelle eri tilille toistensa vastatapahtumina. Tällöin täytyy myös eritellä jokainen tapahtuma omalle tililleen. Kahdenkertainen kirjanpito onkin huomattavasti työläämpää ja kokemuksemme mukaan harva yrittäjä selviytyy siitä ongelmitta ilman ulkopuolista apua.
Miten yhdenkertainen kirjanpito toimii käytännössä?
Yhdenkertainen kirjanpito on lähes aina maksuperusteista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulot ja menot kirjataan silloin, kun raha tosiasiallisesti liikkuu, ei silloin, kun lasku laaditaan tai vastaanotetaan.
Yhdenkertaisen kirjanpidon maksuperusteiset kirjaukset on kuitenkin oikaistava suoriteperusteisiksi, jos toiminimiyrittäjän täytyy tehdä tilinpäätös. Tilinpäätös täytyy laatia, jos toiminimen toiminta kasvaa tarpeeksi, voit lukea tarkat raja-arvot artikkelistamme toiminimen tilinpäätös.
Lisäksi toiminimen täytyy teettää tilinpäätös, jos he hakevat lainaa tai rahoitusta. Kokemuksemme mukaan yllätyksenä voi tulla myös se, että tilinpätöstä saatetaan pyytää myös lainoja varten, jotka eivät liity yritystoimintaan. Esimerkiksi asuntolainaa varten tilinpäätöstä saatetaan pyytää, todisteeksi liiketoiminnan kannattavuudesta sekä henkilön maksukyvystä.
Yhdenkertainen kirjanpito pähkinänkuoressa
Käytännössä yrittäjä ylläpitää yksinkertaista tapahtumaluetteloa, johon jokainen rahaliikenne merkitään aikajärjestyksessä.
📅 Maksupäivä (milloin raha tuli tai lähti)
🧾 Selite (esim. “asiakkaan maksu”, “toimistotarvikkeet”)
💰 Summa
➕ Onko kyseessä tulo vai meno
📎 Tosite, joka todistaa tapahtuman (kuitti, lasku, tiliote)
Yhdenkertainen kirjanpito esimerkki
Kun pienyrittäjä vastaanottaa 1000 € asiakasmaksun, se kirjataan yhteen tulotiliin. Kun hän maksaa 500 € toimistotarvikkeista, se kirjataan yhteen menotiliin. Näitä kirjauksia ei yhdistetä muihin vastatileihin kuten varastoihin tai velkoihin.
Päivä
Selite
Tulo
Meno
10.5.2026
Asiakkaan maksu / verkkosivuprojekti
1 000 €
–
14.5.2026
Toimistotarvikkeet
–
500 €
Kirjaukset tehdään maksupäivän mukaan.
Kenelle yhdenkertainen kirjanpito sopii?
Kirjanpitomalli on suunnattu ennen kaikkea hyvin pienimuotoista liiketoimintaa harjoittaville yrittäjille. Se on tyypillinen valinta yksinyrittäjälle, jonka toiminta on selkeää, tapahtumamäärät pieniä eikä yrityksellä ole henkilöstöä tai monimutkaista talousrakennetta. Erityisesti liikkeen- ja ammatinharjoittaja eli toiminimiyrittäjä voi hyödyntää tätä kirjanpitomallia, jos tietyt laissa määritellyt rajat eivät ylity.
Toiminimiyrittäjän on kuitenkin siirryttävä kahdenkertaiseen kirjanpitoon, jos kaksi seuraavista ehdoista täyttyy joko kuluvalla tai sitä edeltävällä tilikaudella:
taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on yli 200 000 euroa
yrityksessä työskentelee keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä
Esimerkki 1: Freelance Graafikko
Esimerkki 2: Verkkokauppias
Esimerkki 3: Rakennusalan toiminimi
Liikevaihto: 18 000 €/vuosi
Suuri varasto
Kilometrikorvauksia
Tositteita: 2–5 kuittia kuukaudessa
Paljon ostolaskuja
Materiaalikuluja
–
ALV-seuranta
Työkaluhankintoja
Yhdenkertainen kirjanpito voi riittää
Kahdenkertainen kirjanpito todennäköisesti parempi
Molemmat toimivat, kannattaa kuitenkin tarkkailla liiketoimminnan kokoa ja tositteiden määrää
Esimerkkejä käytännön tilanteista.
💡 Asiantuntijan vinkki: Tilikauden pituus vaikuttaa, millaista kirjanpitoa saat tehdä. Mikäli yrityksen tilikausi ei noudata kalenterivuotta, kirjanpito tulee toteuttaa kahdenkertaisena riippumatta yritysmuodosta tai liiketoiminnan koosta. Tämä sääntö tulee yllätyksenä monelle aloittavalle yrittäjälle, joten se kannattaa tiedostaa ennen yritystoiminnan aloitusta.
Yhdenkertainen kirjanpito voidaan toteuttaa käytännössä usealla eri tavalla, kunhan kirjanpitolain vaatimukset täyttyvät. Kirjanpitolaki ei määrää tiettyä ohjelmistoa tai työkalua, mutta edellyttää, että kirjanpito on järjestelmällistä, aikajärjestyksessä tehtyä ja tositteisiin perustuvaa.
Excel tai taulukkolaskenta
Yhdenkertaisen kirjanpidon voi tehdä Excel-taulukolla, kunhan kirjanpito täyttää lain vaatimukset. Tapahtumat on kirjattava viipymättä, tietojen muuttamisesta on jäätävä lokitieto, ja aineisto on säilytettävä asianmukaisesti. Pelkkä taulukko ei kuitenkaan ole riittävä, ellei voida osoittaa, ettei tietoja ole muutettu jälkikäteen.
Kirjanpito-ohjelma
Monet pienyrittäjät käyttävät kevyitä kirjanpito-ohjelmia, jotka mahdollistavat maksuperusteisen kirjaamisen. Ohjelma ei ole pakollinen, mutta helpottaa huomattavasti tositteiden säilyttämistä ja arkistointia.
💡 Asiantuntijan vinkki: Kirjanpitoaineistoa on säilytettävä vähintään 6 vuotta tilikauden päättymisestä. Tositteet ja kirjanpitokirjat kuuluvat säilytysvelvollisuuden piiriin.
Yhdenkertaisen kirjanpidon hyödyt ja haasteet
Yhdenkertainen kirjanpito on kevyt ja selkeä tapa hoitaa kirjanpitoa, mutta se ei sovi kaikille. Ennen valintaa on tärkeää ymmärtää, mitä se helpottaa ja mitä se rajaa pois.
✔️ Hyödyt
1. Hallinnollinen keveys
Yhdenkertainen kirjanpito on teknisesti yksinkertaisempi, koska tapahtumia ei kirjata debet–kredit-vastakirjauksina. Tämä voi vähentää kirjanpidon monimutkaisuutta erityisesti pienimuotoisessa toiminnassa.
2. Vähemmän kirjanpito-osaamista
Koska kirjanpito ei perustu debet–kredit-vastakirjauksiin eikä jatkuvaan taseseurantaan, sen rakenne on yksinkertaisempi kuin kahdenkertaisessa kirjanpidossa. Tämä voi tehdä kokonaisuuden omaksumisesta helpompaa erityisesti aloittavalle yrittäjälle, jolla ei ole aiempaa kirjanpidon kokemusta. Kokemuksemme mukaan yrittäjä pystyy selviytymään yksinkertaisesta kirjanpidosta myös ilman apuja, kunhan hän ymmärtää sen logiikan, käytänteet ja osaa toimittaa kaikki asiat ajallaan.
❌ Haasteet
1. Rajoitettu taloudellinen kuva
Yhdenkertainen kirjanpito ei tuota jatkuvaa taseseurantaa. Yrityksen varat, velat ja oma pääoma eivät muodostu kirjanpidossa samalla tavalla näkyväksi kokonaisuudeksi kuin kahdenkertaisessa kirjanpidossa. Tämä vaikeuttaa taloudellista seurantaa ja strategista suunnittelua.
2. Tilinpäätösoikaisujen tarve
Liikkeen- ja ammatinharjoittaja voi pitää kirjanpitonsa maksuperusteisena tilikauden aikana. Mikäli yrityksen liiketoiminta kasvaa kuluvan tilikauden aikana sallittujen raja-avojen yli, yrityksen täytyy laatia tilinpäätös ja kirjaukset on oikaistava suoriteperusteisiksi. Tällöin voi työpöydälle lävähtää iso määrä ylimääräistätyötä.
3. Lainan ja rahoituksen hakeminen
Pankit ja rahoittajat arvioivat yrityksen maksukykyä taseen, tuloslaskelman ja kassavirran perusteella. Yhdenkertainen kirjanpito ei anna yhtä kattavaa ja systemaattista kuvaa yrityksen varallisuudesta ja velkarakenteesta, mikä voi vaikeuttaa:
pankkilainan hakemista
rahoitusneuvotteluja
yrityksen arvonmääritystä
Tarvitsetko apua kirjanpitoon?
Kirjanpitotavan valinta vaikuttaa suoraan siihen, miten hyvin pysyt kärryillä yrityksesi taloudesta (nyt ja tulevaisuudessa). Yhdenkertainen kirjanpito riittää hyvin pienelle ja sivutoimiselle toiminnalle, mutta kun yritys kasvaa, kahdenkertainen kirjanpito antaa yleensä paremman kuvan kokonaisuudesta ja helpottaa suunnittelua, rahoituksen hakemista ja talouden hallintaa.
Jos mietit vielä, millainen ratkaisu sopisi yrityksellesi parhaiten tai haluat saada varmuutta asiaan, suosittelemme lämpimästi juttelemaan asiantuntijamme kanssa. Lyhyt keskustelu nyt voi säästää paljon aikaa ja rahaa myöhemmin.
Maksuperusteinen kirjanpito perustuu rahavirtaan, ei laskuihin. Siksi se on monelle pienyrittäjälle looginen ja helposti ymmärrettävä tapa hoitaa kirjanpitoa. Mutta samalla se herättää kysymyksiä: onko sitä aina sallittua käyttää? Miten se vaikuttaa tilinpäätökseen? Mitä muita kirjausperusteita on olemassa? Tämän vuoksi olemme rakentaneet kattavan oppaan, jossa avaamme kaiken tarvittavan maksuperusteiseen kirjanpitoon liittyen.Huomioithan, että opas on suunnattu erityisesti elinkeinonharjoittajille (toiminimille).
Mitä on maksuperusteinen kirjanpito?
Maksuperusteisessa kirjanpidossa tulot ja menot kirjataan vasta silloin, kun raha oikeasti vaihtaa omistajaa, eli kun maksu on suoritettu tai vastaanotettu. Tämä tarkoittaa sitä, että myyntitulo ei näy kirjanpidossa ennen kuin asiakkaalta on saatu maksu ja kulu ei näy ennen kuin lasku on maksettu. Maksuperusteisuus on tyypillinen valinta pienyrityksille, jotka pitävät yhdenkertaista kirjanpitoa.
Maksuperusteinen esimerkki
Jos pienyrittäjä laskuttaa asiakkaalta 2 000 € marraskuussa, mutta saa maksun vasta joulukuussa, maksuperusteisessa kirjanpidossa tulo kirjataan joulukuulle eikä laskutusajankohdalle (marraskuu).
Maksuperusteinen kirjanpito ei kuitenkaan ota huomioon esimerkiksi myyntisaamisia tai ostovelkoja, koska ne eivät näy ennen kuin maksu on suoritettu tai saatu. Tämän vuoksi se ei anna yhtä kattavaa kuvaa yrityksen taloudellisesta tilanteesta kuin suoriteperusteinen kirjanpito.
Milloin valita maksuperusteinen kirjanpito?
Maksuperusteinen kirjanpito soveltuu käytännössä vain hyvin pienimuotoiseen ja yksinkertaiseen yritystoimintaan. Se voi olla tietyissä tilanteissa toimiva ratkaisu aloittelevalle tai sivutoimiselle toiminimiyritykselle, mutta ei palvele kasvavaa yritystä tai toimintaa, jossa syntyy laajemmin myyntisaamisia ja ostovelkoja. Tästä syystä me Cimsonilla suosittelemme aina suoriteperusteista kahdenkertaista kirjanpitoa.
Maksuperusteinen kirjanpito voi kuitenkin toimia yrityksille, joilla:
ei ole merkittävää varastoa
ei ole pitkiä maksuaikoja asiakkaille
liiketapahtumia on hyvin vähän
talouden seuranta keskittyy vain kassatilanteeseen
Verohallinnon ohjeiden mukaan pienyrittäjä voi käyttää maksuperusteista kirjanpitoa juoksevassa kirjanpidossa, kunhan arvonlisäveron käsittely tehdään oikein valitun ALV-menettelyn mukaisesti.
💡 Huomioithanmyös, että jos yrityksen myyntisaamiset ja ostovelat kasvavat merkittävästi tai tarvitaan tarkkaa tulosseurantaa, maksuperusteinen kirjanpito ei yleensä anna riittävän realistista kuvaa toiminnan tuloksesta. Tällöin suoriteperusteinen kirjanpito on usein aina järkevämpi vaihtoehto.
Vaikka maksuperusteinen kirjanpito olisi käytössä tilikauden aikana, tilinpäätös on aina laadittava suoriteperusteisesti. Kaikki liikkeen- ja ammatinharjoittajat (toiminimet) eivät kuitenkaan ole velvollisia laatimaan varsinaista tilinpäätöstä, jos laissa säädetyt kokorajat eivät ylity. Jos tilinpäätös kuitenkin laaditaan tai tulos jaksotetaan tilikauden päättyessä, kirjanpito on oikaistava.
Käytännössä tämä tarkoittaa oikaisuja tilinpäätösvaiheessa:
Myyntisaamiset lisätään, jos lasku on lähetetty mutta maksu saadaan vasta seuraavalla tilikaudella.
Ostovelat kirjataan, jos tavara tai palvelu on vastaanotettu, mutta lasku maksetaan myöhemmin.
Tarvittaessa tehdään siirtovelkoja ja siirtosaamisia (jaksotuksia), jotta tulos kohdistuu oikein.
Nämä oikaisut palauttavat maksuperusteisen kirjanpidon suoriteperusteiseksi tilinpäätöksessä.
Voiko sitten osakeyhtiö käyttää maksuperusteista kirjanpitoa?
Teoriassa kyllä, mutta käytännössä hyvin harvoin. Osakeyhtiö voi pitää juoksevaa kirjanpitoaan maksuperusteisena tilikauden aikana, mutta tämä on hyvin harvinaista. On myös tärkeää tiedostaa, että tilinpäätös on aina pakollinen osakeyhtiölle, jolloin kirjanpito täytyy oikaista suoriteperusteiseksi tilinkauden päättyessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ylimääräistä työtä tulee väistämättä. Yleisesti ottaen osakeyhtiöt pitävät kahdenkertaista suoriteperusteista kirjanpitoa.
Maksuperusteisen, laskuperusteisen ja suoriteperusteisen kirjanpidon erot
Kirjanpidossa käytetään kolmea keskeistä kirjaamisperustetta: maksuperusteista, laskuperusteista ja suoriteperusteista. Ero liittyy siihen, milloin tulo tai meno kirjataan.
1) Maksuperusteinen kirjanpito
Periaate: Tulo tai meno kirjataan, kun maksu tapahtuu.
Esimerkki:
Palvelu toimitetaan 28.12. ja lasku 4 000 € lähetetään samana päivänä.
Plussat: Selkeä kassavirran seuranta. Miinus: Ei huomioi myyntisaamisia tai ostovelkoja ennen maksua.
2) Laskuperusteinen kirjanpito
Periaate: Tulo tai meno kirjataan, kun lasku laaditaan tai vastaanotetaan, ei maksun ajankohtana.
Esimerkki:
Lasku 4 000 € lähetetään 28.12.
Laskuperusteisesti tulo kirjataan 28.12., vaikka maksu tulisi vasta tammikuussa.
Huom: Laskuperusteinen ei vielä takaa oikeaa tulosjaksotusta, jos suorite kuuluu eri kaudelle.
3) Suoriteperusteinen kirjanpito
Periaate: Tulo tai meno kirjataan sille tilikaudelle, jolle suorite (palvelu/tavara) kuuluu, riippumatta laskutuksesta tai maksusta.
Esimerkki:
Palvelu toimitetaan 28.12.
Suoriteperusteisesti tulo kirjataan joulukuulle, vaikka lasku lähetettäisiin tai maksettaisiin vasta tammikuussa.
Miksi tärkeä? Tilinpäätös on aina tehtävä suoriteperusteisesti, jotta tulos kohdistuu oikealle tilikaudelle
Usein kysytyt kysymykset
Onko toiminimi maksuperusteinen?
Ei automaattisesti. Toiminimi voi käyttää maksuperusteista, laskuperusteista tai suoriteperusteista kirjanpitoa tilikauden aikana. Toiminimi (liikkeen- ja ammatinharjoittaja) saa pitää kirjanpitonsa tilikauden aikana maksuperusteisena, eli kirjata tulot ja menot silloin, kun raha oikeasti liikkuu.
Mitä tarkoittaa arvonlisäveron tilittäminen maksuperusteisesti?
Arvonlisäveron tilittäminen maksuperusteisesti tarkoittaa sitä, että yritys kohdistaa myynneistä suoritettavan ja ostoista vähennettävän arvonlisäveron sille verokaudelle, jolloin maksu tosiasiallisesti saadaan tai maksetaan.
Voiko yhdistys käyttää maksuperusteista kirjanpitoa?
Kyllä, muttarajoitetusti. Yhdistys voi käyttää maksuperusteista kirjanpitoa tilikauden aikana. Yhdistykset ovat kuitenkin aina tilinpäätösvelvollisia, mikä tarkoittaa, että kirjanpito täytyy oikaista suoriteperusteiseksi tilikauden päättyessä. Tämän vuoksi lähes kaikki yhdistykset käyttävät jo tilikauden aikana kahdenkertaista suoriteperusteista kirjanpitoa. Se helpottaa tilinpäätöksen laatimista ja antaa tarkemman kuvan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta tilanteesta.
Voiko yhdenkertaisen kirjanpidon tehdä maksuperusteisesti?
Kyllä. Yleisesti yhdenkertainen kirjanpito tehdään maksuperusteisesti tilikauden aikana, mutta tilinpäätöstä laatiessa kirjanpito pitää oikaista suoriteperusteiseksi.
Yhdistyksen taloushallinto on olennainen osa vastuullista ja läpinäkyvää toimintaa. Rekisteröidyn yhdistyksen tulee hoitaa kirjanpito lain vaatimusten mukaisesti sekä seurata varojen käyttöä huolellisesti tuloslaskelman ja taseen avulla. Sopiva kirjanpito-ohjelma helpottaakin taloushallinnon kokonaisuutta vähentäen manuaalista työtä ja virheiden riskiä.
Miksi yhdistykselle kannattaa valita oma kirjanpito-ohjelma?
Excel tuntuu monelle yhdistykselle alkuun helpolta ratkaisulta, mutta ajan myötä siitä tulee helposti työläs ja virheherkkä tapa hoitaa kirjanpitoa. Erityisesti kahdenkertainen kirjanpito ja tilinpäätöksen laatiminen vaativat tarkkuutta, jota manuaalisella Excel-kirjanpidolla on hyvin haastavaa tehdä. Markkinoilta löytyvät kirjanpito-ohjelmat ovat onneksi tehneet yhdistyksen kirjanpidosta mahdollisimman helppoa, tarkkaa ja automatisoitua.
Kirjanpito-ohjelmiston käyttö tarjoaa yhdistykselle mm:
selkeän tavan seurata rahavirtoja, tuloja ja menoja
huolettomamman vaihtoehdon Excel-kirjanpidolle
mahdollisuuden tuottaa helposti tarvittavat raportit hallitukselle ja jäsenistölle
paremman tietoturvan
Lisäksi ohjelmistot auttavat noudattamaan hyvää kirjanpitotapaa, dokumentointia ja tarkastettavuutta, esimerkiksi toiminnantarkastuksenyhteydessä.
Mitä ominaisuuksia kirjanpito-ohjelman tulisi sisältää?
Yhdistyksen taloushallinto asettaa kirjanpito-ohjelmalle omat vaatimuksensa. Kun ohjelmisto vastaa yhdistyksen toiminnan rakenteeseen ja vastuuhenkilöiden osaamistasoon, kirjanpidon hoitaminen on sujuvaa nyt ja myös myöhemmin tulevaisuudessa. Kun valitsette ohjelmistoa yhdistyksellenne, kiinnittäkää huomiota etenkin seuraaviin ominaisuuksiin:
Helppokäyttöisyys
Yhdistyksen kirjanpidosta vastaa usein vapaaehtoiset tai vaihtelevat henkilöt, joilla ei välttämättä ole mitään taloushallinnon koulutusta. Selkeä käyttöliittymä tekee ohjelmasta helpommin opittavan ja ylläpidettävän.
Automaatio ja integraatiot
Hyvä ohjelma automatisoi esimerkiksi pankkitapahtumien tuonnin, tositteiden kierron ja laskutuksen, mikä vähentää manuaalisia virheitä ja säästää aikaa.
Reaaliaikaiset raportit
Raportit kuten tuloslaskelma, tase ja kassavirran seuranta ovat keskeisiä työkaluja hallituksen päätöksenteossa ja talouden läpinäkyvyydessä.
Tilien ja rahastojen seuranta
Yhdistyksillä voi olla erilaisia rahastoja, varauksia tai hankkeita, joiden taloutta on seurattava erikseen. Kirjanpito-ohjelman tulisi tukea kustannuspaikkoja tai projektiseurantaa, jotta nämä voidaan erottaa selkeästi muusta kirjanpidosta.
Näin kartoitatte sopivan kirjanpito-ohjelman yhdistykselle
Sopivan ohjelman valinta helpottuu huomattavasti, kun etenette rauhassa ja järjestelmällisesti. Yhdistyksillä on erilaisia tarpeita toiminnan laajuuden, rahoituksen ja vastuuhenkilöiden mukaan, joten yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei ole. Seuraavien vaiheiden avulla voitte kuitenkin tehdä tarkempaa taustatyötä ja helpottaa valintapäätöstänne.
Vaiheittainen ohjeistus taustatyöhön ja valintaan:
Arvioikaa yhdistyksenne nykytilanne
Aloittakaa kartoittamalla yhdistyksenne talouden nykytila ja kirjanpidon yleiset käytännöt. Kun ymmärrätte, miten taloushallinto toimii tällä hetkellä, on helpompi tunnistaa, millainen kirjanpito-ohjelma tukee toimintaanne parhaiten.
Listatkaa tärkeimmät ominaisuudet
Perustakaa valintakriteerit siihen, mitä yhdistyksenne toiminta todella tarvitsee. Kaikki kirjanpito-ohjelmat eivät sovellu yhdistyskäyttöön, joten on tärkeää tunnistaa ne ominaisuudet, jotka ovat tärkeitä yhdistyksenne taloushallinnolle.
Tutustukaa ohjelmaan aina ensin ennen lopullista päätöstä
Ennen kättelyä kannattaa tutustua kirjanpito-ohjelmaan huolellisesti. Useimmat ohjelmistot tarjoavat demo-esittelyjä tai ilmaisen kokeilujakson, jonka avulla näette, miten ohjelma toimii yhdistyksenne tarpeisiin.
Lisäksi asiakasarvostelut ja käyttäjäkokemukset ovat arvokas apuväline valinnassa. Arvosteluista ja kokemuksista näette, miten muut yhdistykset ja taloushallinnon ammattilaiset ovat tykänneet ohjelman käytöstä.
Meidän suositukset kirjanpito-ohjelmista yhdistyksille
Kirjanpito-ohjelmat herättävät usein erilaisia mielipiteitä. Näkemykset vaihtelevat usein myös kirjanpitäjien ja tilitoimistojen välillä. Jokaiselta varmasti löytyy omat suosikkinsa. Tärkeintä on kuitenkin, että ohjelma vastaa yhdistyksen mieltymyksiä. Esimerkiksi osa yhdistyksistä arvostaa ennen kaikkea helppokäyttöisyyttä ja selkeää kokonaisuutta, kun taas toisille tärkeämpää on laajempi automaatio ja mahdollisuus monipuolisiin integraatioihin. Kuitenkin useimmista nykyaikaisista kirjanpito-ohjelmista löytyy molemmat ominaisuudet. Erot syntyvät lähinnä hinnoittelun, asiakaspalvelun ja järjestelmän laajuuden puolelta.
Meidän suositukset:
Procountor – helppokäyttöinen ja monipuolinen ratkaisu yhdistyksille
Finago Procountor on yksi Suomen tunnetuimmista taloushallinnon ohjelmistoista. Tällä hetkellä sitä käyttävät laajasti sekä yritykset että yhdistykset. Procountorin vahvuus on erityisesti sen käyttäjäystävällisyydessä, monipuolisuudessa ja hinnoittelussa, mikä tekee siitä erinomaisen vaihtoehdon kaiken kokoisille yhdistyksille.
Procountor tarjoaa kaikki keskeiset taloushallinnon toiminnot, kuten kirjanpidon, raportoinnin, laskutuksen ja pankkiyhteydet, yhdessä pilvipohjaisessa palvelussa.
Ohjelmisto on skaalautuva, eli se sopii sekä pienemmille yhdistyksille että sellaisille, joiden toiminta kasvaa ja vaatii laajempaa taloushallinnon tukea.
Procountorin etuna on myös sen laajat integraatiomahdollisuudet, jonka kautta ohjelmisto voidaan yhdistää muihin järjestelmiin tai lisäpalveluihin tarpeen mukaan.
Procountor toimii myös hyvin yhdistyksen jäsenrekistereiden ja laskutuksen yhteydessä, Membook-integraatioiden kautta. Tämä helpottaa esimerkiksi jäsenmaksujen ja tapahtumien automatisoitua kirjanpitoa.
Procountorin hinnoittelu on joustava ja se skaalautuu yhdistyksen tarpeiden mukaan. Hinta ei perustu käyttäjämäärään, joten useampi käyttäjä, kuten hallitus ja tilitoimisto, voi käyttää järjestelmää ilman lisäkustannuksia. Tämä tekee Procountorista kustannustehokkaan ja helposti laajennettavan ratkaisun yhdistyksille.
Netvisor on Visma Solutions -konserniin kuuluva taloushallinnon ohjelmisto, jota käytetään laajasti Suomessa. Se tunnetaan erityisesti tehokkaasta automaatiosta ja kattavista taloushallinnon työkaluista, jotka sopivat hyvin yhdistyksille, joilla on laajemmat ja monimuotoisemmat talousprosessit.
Netvisor tarjoaa ajantasaiset raportit, kuten tuloslaskelman ja taseen, joiden avulla yhdistys ja hallitus saavat selkeän kuvan taloudellisesta tilanteesta ilman viivettä.
Ohjelmisto sisältää työkaluja, jotka helpottavat tilinpäätöksen valmistelua ja kokoavat tarvittavan aineiston järjestelmällisesti kirjanpitäjän käyttöön.
Netvisor voidaan liittää muihin järjestelmiin ja palveluihin, mikä tukee yhdistyksiä, joilla on useampia taloushallinnon prosesseja tai suurempi tapahtumamäärä.
Netvisor voi olla hyvä valinta yhdistyksille, jotka haluavat vahvaa automatisointia ja integroitua taloushallintoa.
Tarvitsetteko apua kirjanpito-ohjelman valinnassa?
Taloushallinnon ei tarvitse olla raskasta tai aikaa vievää. Kun käytössä on yhdistyksenne tarpeisiin sopiva kirjanpito-ohjelma ja osaava kirjanpitäjä, arki selkeytyy, manuaalinen työ vähenee ja talouden seuranta helpottuu. Jos ette ole varmoja, mikä ratkaisu sopii yhdistyksellenne parhaiten, autamme teitä mielellämme eteenpäin. Me olemme erikoistuneet yhdistysten taloushallintoon yli 30 vuoden kokemuksella.
Kirjanpito-ohjelma on yksi pienyrityksen tärkeimmistä työkaluista, sillä se vaikuttaa suoraan yrityksen taloushallinnon hoitamiseen. Sopivan ohjelmiston avulla kirjanpidon tekeminen on huomattavasti selkeämpää, ajantasaisempaa ja vähemmän virhealtista. Pienelle osakeyhtiölle tai toiminimelle ei ole tärkeintä laaja ja monipuolinen järjestelmä, vaan helppokäyttöinen kokonaisuus, joka vastaa yrityksen ja kirjanpitäjän todellisia tarpeita.
Miksi kirjanpito-ohjelma on tärkeä pienelle yritykselle?
Suomessa kirjanpito on lakisääteinen velvollisuus, mutta samalla myös keskeinen väline liiketoiminnan seuraamiseen ja kehittämiseen. Nykyaikaiset kirjanpidon ohjelmat ovatkin tehneet taloushallinnon hoitamisesta huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa kuin aiemmin.
Yksi merkittävimmistä syistä käyttää kirjanpito-ohjelmaa on ajan säästö. Ohjelmat automatisoivat monia rutiinitehtäviä, kuten pankkitapahtumien kirjaamista, laskujen käsittelyä ja tositteiden arkistointia. Kun tiedot siirtyvät järjestelmään automaattisesti, yrittäjän ei tarvitse käyttää aikaa manuaaliseen työhön. Lisäksi ohjelmat vähentävät merkittävästi virheiden riskiä. Tämä on erityisen tärkeää pienyrityksissä, joissa yrittäjä hoitaa usein taloushallinnon itse.
💡 Tiesitkö? Kirjanpito-ohjelma parantaa myös talouden läpinäkyvyyttä. Reaaliaikaiset raportit, kuten tuloslaskelma ja kassavirran seuranta, auttavat yrittäjää ymmärtämään yrityksen taloudellista tilannetta paremmin.
Mitä ominaisuuksia kirjanpito-ohjelman tulisi sisältää?
Pienelle yritykselle sopiva kirjanpito-ohjelma ei ole välttämättä se, jossa on eniten toimintoja, vaan se, joka vastaa parhaiten yrityksen tarpeita ja ohjelman käyttäjää.
Pieni osakeyhtiö ja toiminimi
Peruskirjanpito ja raportointi Ohjelman tulee pystyä käsittelemään yrityksen tulot ja menot, ylläpitämään tilikarttaa sekä muodostamaan keskeiset raportit, kuten tuloslaskelman ja taseen. Näitä tietoja tarvitaan muun muassa tilinpäätöstä ja veroilmoitusta varten.
Automaattinen pankkiyhteys Pankkitapahtumien automaattinen siirtyminen kirjanpitoon vähentää manuaalista työtä ja virheiden riskiä. Monissa ohjelmissa tapahtumia voidaan myös tiliöidä automaattisesti aiempien kirjausten perusteella.
Laskutus ja verkkolaskujen käsittely Laskutuksen integrointi kirjanpitoon helpottaa myyntisaamisten seurantaa ja varmistaa, että tulot kirjautuvat oikein. Suomessa verkkolaskujen käyttö on yleistynyt, joten ohjelman on hyvä tukea tätä toimintatapaa.
Sähköinen tositteiden hallinta Mahdollisuus tallentaa kuitit ja tositteet sähköisesti. Tämä vähentää paperityötä ja helpottaa kirjanpidon säilyttämistä lakisääteisen ajan (6-10 vuotta).
Helppokäyttöisyys ja selkeä käyttöliittymä Erityisesti pienyrityksissä kirjanpitoa hoitaa usein yrittäjä itse. Tällöin selkeä käyttöliittymä ja rakenne tekevät ohjelman käytöstä huomattavasti helpompaa, etenkin jos käyttäjällä ei ole syvällistä taloushallinnon osaamista.
Pilvipohjaisuus Pilvipohjainen ohjelma mahdollistaa pääsyn tietoihin ajasta ja paikasta riippumatta sekä helpottaa yhteistyötä kirjanpitäjän kanssa.
Näin valitset sopivan kirjanpito-ohjelman pienelle yritykselle
Sopivan ohjelman valinta voi olla haastavaa. Päätös kannattaa kuitenkin tehdä harkiten, sillä ohjelmisto tulee vaikuttamaan suoraan yrityksen taloushallinnon toimivuuteen. Alta löydät vinkkimme, joiden avulla voit selkeyttää tarpeitasi ja tehdä valinnasta helpompaa.
Vinkit sopivan ohjelman valintaan
Määrittele yrityksen lähtötilanne
Aloita kartoittamalla yrityksesi nykyistä tilannetta. Yritysmuoto, toiminnan laajuus ja liiketapahtumien määrä vaikuttavat suoraan siihen, millainen kirjanpito-ohjelma sopii yrityksellesi.
Toiminimen kirjanpito voi tietyin ehdoin olla yhdenkertaista, jolloin kirjanpito-ohjelmalta vaaditaan ennen kaikkea helppokäyttöisyyttä ja selkeyttä. Ohjelmiston tulisi olla sellainen, että myös vähäisellä taloushallinnon osaamisella kirjanpidon hoitaminen on mahdollista.
Määritä, kuka vastaa kirjanpidosta
Seuraavaksi on tärkeää määritellä, kuka hoitaa kirjanpidon käytännössä. Jos yrittäjä vastaa kirjanpidosta itse, on tärkeää huomioida ohjelman helppokäyttöisyys ja selkeys.
Jos kirjanpitoa hoitaa ulkopuolinen tilitoimisto, ohjelman tulisi mahdollistaa sujuva yhteistyö yrittäjän ja tilitoimiston välillä. Yhteinen järjestelmä vähentää tiedonsiirtoa, nopeuttaa kirjanpidon käsittelyä ja pienentää virheiden määrää.
Valitse tarvittavat perustoiminnot
Varmista, että ohjelma sisältää yrityksen kannalta olennaiset toiminnot. Pienelle yritykselle tärkeitä ovat erityisesti: peruskirjanpito ja tilikartta, laskutus ja myyntien seuranta, pankkiyhteys ja tapahtumien automaattinen tuonti, tositteiden sähköinen käsittely ja arkistointi.
Muistathan, että osakeyhtiössä korostuvat myös raportointiominaisuudet, kuten tase ja tuloslaskelma.
Arvioi ohjelman käytettävyyttä
Hyvä kirjanpito-ohjelma tukee yrityksen arkea ilman, että sen käyttö vie kohtuuttomasti aikaa. Käytettävyyttä kannattaa arvioida jo ennen ostopäätöstä esimerkiksi pyytämällä ohjelmiston demo-esittelyä. Demon avulla pääset tutustumaan toimintoihin ja käyttöliittymään. Lisäksi muiden käyttäjien kokemukset ja arvostelut auttavat muodostamaan kokonaiskuvaa.
Kirjanpito-ohjelmat jakavat mielipiteitä niin tilitoimistojen, kirjanpitäjien kuin yrittäjienkin keskuudessa. Eri ohjelmistoilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Se, mikä toimii yhdelle yritykselle hyvin, ei välttämättä toimi toiselle.
Alle olemme kuitenkin koonneet meidän suositukset, jotka soveltuvat hyvin sekä toiminimille että pienille osakeyhtiöille. Meillä on pitkä kokemus erilaisista kirjanpidon ohjelmista, kuten Procountorista (yli 15 vuotta).
Procountor on yksi Suomen suosituimmista kirjanpito- ja taloushallinto-ohjelmista, jota käyttää laaja joukko suomalaisia yrityksiä pienyrittäjistä kasvaviin osakeyhtiöihin.
Miksi Procountor on erinomainen valinta?
Tarjoaa kaikki taloushallinnon keskeiset toiminnot yhdestä paikasta: kirjanpito, laskutus, ostoreskontra, palkanlaskenta, raportointi ja sähköinen arkistointi.
Skaalautuu yrityksen koon mukaan. Voit aloittaa pienestä ja laajentaa käyttöä kasvaessasi.
Sisältää myös Procountor Solo -version, joka on suunniteltu erityisesti toiminimiyrittäjille ja yksinyrittäjille.
Helppokäyttöinen ja tunnettu hyvästä tuesta sekä tilitoimistojen laajasta tuesta.
Procountorin hinnoittelu on joustava ja se skaalautuu yrityksen tarpeiden mukaan. Hinta ei perustu käyttäjämäärään, joten useampi käyttäjä voi käyttää järjestelmää ilman lisäkustannuksia.
👉 Procountor sopii lähes kaikille yritysmuodoille, ja se onkin monelle yritykselle ja yhdistykselle se ensimmäinen valinta Suomessa.
Taloushallinnon ei tarvitse olla enää kuormittavaa ja monimutkaista. Oikeanlainen kirjanpitäjä ja yrityksesi tarpeisiin sopiva kirjanpito-ohjelma säästävät aikaa, vähentävät virheitä ja helpottavat talouden seurantaa. Jos et ole varma, mistä aloittaa tai mikä ratkaisu olisi sinulle järkevin, autamme mielellämme. Ota rohkeasti yhteyttä ja katsotaan yhdessä yrityksellesi sopiva ratkaisu.
Yrittäjän ”verovapaa” osinko nousee puheenaiheeksi joka kevät, kun tilinpäätös on valmis ja katse kääntyy kohti tuloksen hyödyntämistä. Moni tietää, että osingot voivat olla verotuksellisesti edullisia, mutta harva tietää, mitä kaikkea niihin liittyy.
Tässä artikkelissa käymme läpi kattavasti, miten listaamattoman osakeyhtiön osingot oikeasti toimivat. Kerromme mm. mitä 8 % tuottoraja ja 150 000 euron huojennus tarkoittavat, milloin osingot voi maksaa ja kuka niihin on oikeutettu. Tarjoamme myös konkreettisen esimerkin osingon laskemisesta nettovarallisuuden perusteella sekä kannattavuusvertailun palkan ja osingon välillä.
Yrittäjä voi saada verovapaata osinkoa listaamattomasta osakeyhtiöstä tiettyjen rajojen puitteissa. Laskenta perustuu osakkeiden matemaattiseen arvoon, joka määritetään edellisen tilikauden nettovarallisuudesta (varat miinus velat, jaettuna osakkeiden määrällä). Osakkeiden matemaattisen arvon perusteella yrittäjä voi nostaa osinkoa enintään 8 %:n vuotuista tuottoa vastaavan määrän.
Tämä 8 %:n tuotto-osuus jaetaan verotuksessa kahteen osaan:
75 % on verovapaata tuloa,
25 % on veronalaista pääomatuloa, kun osingon kokonaismäärä on enintään 150 000 € vuodessa.
Jos 8 %:n mukainen osinko ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta 15 % jää verovapaaksi ja 85 % veronalaiseksi pääomatuloksi. Mikäli taas osinkoa maksetaan enemmän kuin 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, ylimenevä osa verotetaan ansiotulona, josta 25 % on verovapaata ja 75 % veronalaista ansiotuloa.
SELKOSUOMEKSI 💡
Yrittäjä voi saada verovapaata osinkoa enintään 8 % yrityksen nettovarallisuudesta. Tähän rajaan asti osingosta 75 % on verotonta ja 25 % verollista, kunnes osingot ylittävät 150 000 euroa vuodessa. Jos osingot menevät yli 150 000 € tai yli 8 % nettovarallisuudesta, verollinen osuus kasvaa.
Esimerkki: Jos yrittäjän omistamien osakkeiden matemaattinen arvo on 100 000 €, hän voi nostaa osinkoa 8 000 € vuodessa (8 % × 100 000 €). Tästä 6 000 € (75 %) on verovapaata ja 2 000 € (25 %) veronalaista pääomatuloa.
HUOM! Osinkojen määrä ja ajoitus kannattaa suunnitella huolella, jotta ne pysyvät verohuojennuksen rajoissa ja hyödyntävät yrittäjän henkilökohtaisen 150 000 euron vuosikattonsa tehokkaasti.
Miten osingot lasketaan?
Osingon laskeminen osakeyhtiössä etenee vaiheittain. Jokaisella vaiheella on oma merkityksensä sekä verotuksen että lainmukaisuuden kannalta. Prosessi alkaa aina yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja päättyy osakkaan henkilökohtaiseen verotukseen.
Osinkojen laskeminen vaihe vaiheelta
Jakokelpoisten varojen määrittäminen
Osakeyhtiölain mukaan osinkoa saa jakaa vain yhtiön jakokelpoisista varoista, jotka käyvät ilmi viimeisestä vahvistetusta tilinpäätöksestä. Yrityksen hallitus tekee esityksen osingonjaosta, jonka jälkeen lopullinen päätös tehdään yhtiökokouksessa. Ennen päätöstä tarkistetaan kaksi ehtoa: tasetesti (riittävätkö yhtiön varat osingonjakoon) ja maksukykytesti (varmistetaan, ettei osingonjako vaaranna yrityksen maksukykyä).
Nettovarallisuuden laskeminen
Verotuksessa osingon määrä perustuu nettovarallisuuteen, joka lasketaan kaavalla varat miinus velat. Laskennan perusteena käytetään verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöstä. Tarvittaessa taseessa olevien varojen arvoja voidaan oikaista esimerkiksi kiinteistöjen ja arvopapereiden vertailuarvojen avulla. Nettovarallisuutta pienentävät muun muassa osakkaan käytössä oleva asunto sekä osakkaan yhtiölle antamat lainat.
Osakkeen matemaattisen arvon määrittäminen
Kun nettovarallisuus on selvillä, se jaetaan ulkona olevien osakkeiden määrällä. Näin saadaan osakkeen matemaattinen arvo, joka toimii verotuksessa osinkojen laskennan perustana. Arvo on sama kaikille osakkeille, vaikka niillä olisi erilaisia oikeuksia (eroava äänivalta tai etuoikeus osinkoon).
Osingon jakaminen ja verotus
Kun osingon määrä on päätetty ja osakkeen matemaattinen arvo tiedetään, osingon verotus määräytyy sen perusteella, kuinka suuri osinko on suhteessa osakeen arvoon. Listaamattomissa yhtiöissä osinko jaetaan pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin artikkelin alussa esitettyjen 8 %:n tuottorajan ja 150 000 euron vuotuisen rajan perusteella.
Milloin osingot maksetaan?
Listaamattomassa osakeyhtiössä osingon maksamisesta päätetään yhtiökokouksessa, ellei hallitukselle ole annettu erillistä valtuutusta päättää asiasta. Yhtiökokouksessa päätetään, kuinka paljon osinkoa jaetaan ja milloin se maksetaan. Päätöksessä voidaan myös määrätä tarkka maksupäivä.
Jos maksupäivää ei erikseen päätetä, osinko on nostettavissa heti yhtiökokouksen päätöspäivänä. Tämä on tärkeää myös verotuksen kannalta, sillä osinko katsotaan verotuksessa saaduksi sinä päivänä, kun se on nostettavissa. Esimerkiksi jos yhtiökokous päättää osingosta joulukuussa, mutta maksupäivä on asetettu tammikuulle, osinko verotetaan seuraavan vuoden tulona. Näin ajoituksella voidaan vaikuttaa siihen, mille verovuodelle osinko kirjautuu.
Kuka saa osingon?
Osinko maksetaan sille henkilölle, joka on osakkeen omistaja osingonjaon täsmäytyspäivänä tai joka on osakasluettelossa osingonmaksuhetkellä. Jos osakkeisiin on liitetty erillinen tuotto-oikeus, osinko maksetaan sille, jolle tuotto-oikeus kuuluu.
Jos yhtiön osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä, tilinhoitajat huolehtivat osingon maksamisesta oikealle henkilölle osakasluettelon perusteella. Ennakonpidätys tehdään vasta silloin, kun osingonsaaja on varmasti tiedossa. Tämä koskee yleensä suurempia yhtiöitä, eikä niinkään pienempiä osakeyhtiöitä.
Paljonko onennakonpidätys osingoista?
Listaamattoman osakeyhtiön maksamista osingoista on toimitettava ennakonpidätys, kun saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä.
Pidätyksen määrä
Ennakonpidätys on 7,5 % siihen asti, kun yhtiöstä maksettujen osinkojen yhteismäärä on enintään 150 000 euroa vuodessa. Tämän rajan ylittävästä osasta pidätys on 28 %.
Miten ennakonpidätys käytännössä tehdään?
Osingon maksajan (yhtiön) on seurattava, ylittyykö 150 000 euron raja kalenterivuoden aikana ja toimitettava ennakonpidätys sekä ilmoitus Verohallinnolle siltä kuukaudelta, jolloin osinko on ollut nostettavissa. Lisäksi yhtiön on annettava vuosi-ilmoitus tammikuun loppuun mennessä.
Osingon ennakonpidätys esimerkki
Jos yhtiö maksaa osinkoa 12 000 €, ennakonpidätys on 7,5 % = 900 €. Jos vuoden aikana maksetut osingot ylittävät 150 000 €, ylimenevästä osasta pidätetään 28 %.
Palkkaa vai osinkoa – asiantuntijan näkemys
Yrittäjän kannattaa suunnitella tarkoin, nostaako tuloa palkkana vai osinkona, sillä näillä kahdella on merkittäviä eroja verotuksessa ja sosiaaliturvassa. Molemmilla on paikkansa, jolloin valinta riippuu yrityksen tuloksesta, nettovarallisuudesta ja yrittäjän omista tavoitteista.
Palkka
On yrityksestä nostettua ansiotuloa, josta maksetaan ennakonpidätys ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut (eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksut). Palkka kerryttää eläkettä ja antaa oikeuden mm. työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan. Yrityksen verotuksessa palkka on vähennyskelpoinen kulu, mikä pienentää yhtiön verotettavaa tulosta. Kokonaisverorasitus voi kuitenkin olla palkassa suurempi kuin osingossa, koska siihen sisältyy myössivukulut.
Osinko
On yhtiön voitonjakoon perustuvaa tuloa, joka verotetaan pääoma- tai ansiotulona riippuen sen määrästä ja yrityksen nettovarallisuudesta. Osingosta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, eikä se kerrytä eläkettä tai sosiaaliturvaa. Osingon verotus on yleensä palkkaa kevyempää silloin, kun se jää 8 %:n tuottorajan sisään osakkeen matemaattisesta arvosta.
Asiantuntijan näkemys
Usein järkevin ratkaisu on palkka- ja osinkotulon yhdistelmä. Kohtuullinen palkka muodostaa pohjan yrittäjän sosiaaliturvalle ja eläkekertymälle, kun taas osingot tarjoavat mahdollisuuden nostaa tuloa verotehokkaasti. Käytännössä noin 50 000 euron vuosipalkka yhdistettynä verovapaisiin etuihin ja osinkoihin on monelle yrittäjälle toimiva ja tasapainoinen ratkaisu.
Mika Suomalainen, Toimitusjohtaja
Kaipaatko apua verosuunnitteluun?
Osingot ovat vain yksi osa verosuunnittelua. Jos haluat hahmottaa kokonaisuutta laajemmin, voit tutustua myös erilliseen artikkeliimmeyrityksen verosuunnittelusta.
Me Cimson Yrityspalveluilla olemme tehneet verosuunnittelua jo yli 30 vuotta. Autamme yrittäjiä kaikessa osinkoihin liittyvässä — nettovarallisuuden laskennasta ennakonpidätyksiin ja yhtiökokousasiakirjoihin. Jos haluat varmistaa, että löydät juuri tilanteeseesi sopivat veroratkaisut, ota matalalla kynnyksellä yhteyttä!
Yrityksen lopettaminen on usein yrittäjän suurin ja vaikein päätös. Joskus päätös tehdään omasta tahdosta, joskus siihen ajaudutaan pakon edessä. Osakeyhtiön purkaminen ei kuitenkaan hoidu niin helposti kuin voisi kuvitella. Kyseessä on tarkasti säädelty prosessi, jota on noudatettava vaihe vaiheelta. Prosessiin sisältyvät muun muassa varojen jakaminen, verotuksen hoitaminen sekä erilaisten velvoitteiden järjestäminen ja päättäminen oikeassa järjestyksessä.
Tämä artikkeli onkin sinulle, joka haluat ymmärtää, miten osakeyhtiö puretaan oikeaoppisesti. Käymme vaihe vaiheelta läpi, miten osakeyhtiön purkaminen etenee, mitä osakeyhtiön lopettaminen keskimäärin maksaa, miten selvitystila käytännössä toimii ja millaisia veroasioita on hyvä huomioida jo ennen prosessin aloittamista.
Osakeyhtiön purkaminen – Vaihe vaiheelta
Osakeyhtiön purkaminen tehdään yleensä selvitysmenettelyn kautta. Kyseessä on tarkasti säännelty prosessi, jossa yrityksen toiminta ajetaan alas hallitusti ja laillisesti. Alla purkamisprosessi avattuna selkeinä, käytännönläheisinä vaiheina.
1. Selvitysmenettelyn aloittaminen
Purkamisprosessi alkaa yhtiökokouksen päätöksestä. Yhtiökokous päättää virallisesti asettaa yhtiön selvitystilaan ja valitsee yhden tai useamman selvitysmiehen, jotka korvaavat hallituksen ja toimitusjohtajan koko selvitystilan ajaksi. Usein selvitysmies on yrittäjä itse tai ulkopuolinen asiantuntija.
Selvitysmies merkitään kaupparekisteriin PRH:n kautta, ja kun rekisteröinti on tehty, yhtiö siirtyy virallisesti selvitystilaan. Selvitystila voi alkaa heti tai yhtiökokouksessa erikseen päätettynä ajankohtana.
2. Velkojen selvittäminen ja varojen realisointi
Selvitysmies hakee PRH:lta julkista haastetta velkojille. Julkinen haaste julkaistaan Virallisessa lehdessä vähintään kolme kuukautta ennen määräpäivää, jolloin velkojien tulee ilmoittautua.
Samalla selvitysmies ilmoittaa selvitystilasta kaikille tiedossa oleville velkojille ja selvittää velkojen määrän. Yritys lopettaa liiketoiminnan, päättää sopimukset, myy omaisuutta ja maksaa velkansa pois.
Jos velat ylittävät yrityksen varat, selvitysmies ei voi jatkaa purkamista. Tässä tilanteessa yhtiö on haettava konkurssiin.
3. Varojen jako osakkeenomistajille
Kun kaikki velat on maksettu ja omaisuus realisoitu, jäljellä olevat varat voidaan jakaa osakkeenomistajille. Varojen jako tehdään yhtiöjärjestyksen määräysten mukaan tai omistusosuuksien suhteessa, jos yhtiöjärjestys ei määrää muuta.
Varat voidaan jakaa rahana tai omaisuutena (esimerkiksi kalustona tai ajoneuvoina), kunhan arvostus tehdään käypään arvoon ja merkitään oikein lopputilitykseen.
4. Lopputilitys ja yhtiön purkaminen
Selvitysmiehen viimeinen tehtävä on laatia lopputilitys.
Se sisältää:
tilinpäätöksen
kuvauksen selvitysmenettelyn vaiheista
raportin varojen jaosta
Jos yhtiö on tilintarkastusvelvollinen, lopputilitykseen lisätään myös tilintarkastuskertomus.
Lopputilitys hyväksytään yhtiökokouksessa, jonka jälkeen se rekisteröidään PRH:lle yhdessä purkupäätöksen kanssa. Heti rekisteröinnin jälkeen osakeyhtiö katsotaan lopullisesti puretuksi.
Osakeyhtiönpurkamisprosessin kesto
Lainsäädäntö edellyttää vähintään 5-6 kuukauden käsittelyaikaa julkisen haasteen vuoksi. Käytännössä prosessi vie usein pidempään (6-12 kk), etenkin jos yhtiöllä on useita sopimuksia tai omaisuuseriä realisoitavana.
Erityistilanteita
Konkurssi: Jos velat ovat suuremmat kuin varat, selvitysmenettely keskeytyy ja yhtiö haetaan konkurssiin.
Sulautuminen tai jakautuminen: Purkaminen voidaan tehdä myös yritysjärjestelyn kautta.
Rekisteristä poistaminen: Jos yhtiöllä ei ole varoja edes selvityskuluihin, PRH voi poistaa yhtiön rekisteristä ilman selvitysmenettelyä.
Mitä maksaa osakeyhtiön lopettaminen?
Osakeyhtiön lopettamisen kustannukset vaihtelevat yhtiön tilanteen mukaan, mutta ne koostuvat lähes aina samoista eristä: PRH:n viranomaismaksuista, mahdollisista tilintarkastuskuluista sekä kirjanpidon ja asiantuntijoiden palkkioista. Kokonaiskustannus riippuu siitä, kuinka paljon selvitystilassa on tehtävää ja hoitaako yrittäjä prosessin itse vai ulkoistaako sen esim. tilitoimistolle. Tyypillisesti osakeyhtiön purkaminen maksaa kokonaisuudessaan n. 1 000-4 000 €. Voit katsoa alta tarkemmin, mistä hinta koostuu:
PRH:n rekisteröintimaksut
Purkamisprosessiin sisältyy pakollisia PRH-ilmoituksia:
PRH-maksujen kokonaismäärä on käytännössä 220-300 €
Tilintarkastus (jos yhtiö on velvollinen)
Tilintarkastajan on tarkastettava selvitystilan aikaiset tilinpäätökset ja lopputilitys. Kustannus vaihtelee, mutta on tavallisesti 500-2 000 €.
Kirjanpito- ja asiantuntijakulut
Selvitystilassa tarvitaan tilinpäätös, kirjanpidon päättäminen ja selvitysmiehen toimia. Ulkoistettuna kulut ovat yleensä 500-2 000 €.
Mahdolliset lisäkulut
Tilanteesta riippuen voi syntyä myös muita kuluja, esimerkiksi:
omaisuuden myynnistä tai arvioinnista
sopimusten irtisanomismaksut
velkojen selvittely
lakipalvelut riitatilanteissa
Miten varat jaetaan, kun osakeyhtiö lopetetaan?
Kun yritys lopetetaan selvitysmenettelyn kautta, varojen jakaminen tapahtuu tarkassa ja laissa säädetyssä järjestyksessä. Selvitysmiehen tehtävä on varmistaa, että kaikki velvoitteet on hoidettu ennen kuin mitään voidaan jakaa osakkeenomistajille.
Varojen jako vaihe vaiheelta
Velkojen maksaminen ennen varojen jakoa
Ennen varsinaista varojen jakoa yhtiön kaikki velat, sitoumukset ja muut vastuut on maksettava täysimääräisesti. Selvitysmies vastaa omaisuuden realisoinnista, sopimusten päättämisestä ja velkojen hoitamisesta. Jos yhtiön varat eivät riitä velkojen maksamiseen, selvitysmenettely keskeytetään ja yhtiö on asetettava konkurssiin. Tällöin osakkeenomistajille ei jaeta lainkaan varoja.
Jäljelle jäävien varojen jako osakkeenomistajille
Kun velat on maksettu, yhtiöön jäänyt omaisuus (raha tai muu omaisuus), voidaan jakaa osakkeenomistajille. Jakoperuste määräytyy aina yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Jos yhtiöjärjestys ei määrää muuta, varat jaetaan omistajille heidän omistamiensa osakkeiden määrän mukaan. Jokainen osake antaa yhtä suuren osuuden jaettavista varoista.
Lopputilitys ja rekisteröinti
Kun varat on jaettu, selvitysmies laatii lopputilityksen, jossa raportoidaan koko selvitysmenettely sekä varojen jakaminen osakkeenomistajille. Lopputilitys hyväksytään yhtiökokouksessa ja rekisteröidään kaupparekisteriin. Rekisteröinnin jälkeen yhtiö katsotaan lopullisesti puretuksi.
Miten verotus toimii, kun osakeyhtiö lopetetaan?
Yrityksen lopettaminen vaikuttaa verotukseen sekä yhtiön että osakkeenomistajien tasolla. Selvitystilassa eri vaiheet verotetaan erikseen, minkä vuoksi kaikki tulovero- ja arvonlisäverovelvoitteet on hoidettava ennen purkamisprosessin päättymistä. Alta löydät keskeiset verotukselliset velvoitteet osakeyhtiön purkamisprosessin aikana.
Yhtiön verotus selvitystilassa
Selvitystilaan asetettu yhtiö laatii normaalit tilinpäätökset ja veroilmoitukset koko selvitystilamenettelyn ajan. Kun yhtiö myy omaisuuttaan (koneet, kalusto, kiinteistöt ja sijoitukset) selvitystilan aikana, näistä syntyneet myyntivoitot ovat yhtiön veronalaista tuloa. Myös myyntitappiot käsitellään normaalisti yhtiön verotuksessa.
💡 Jos yhtiöllä on vahvistettuja tappioita aikaisemmilta vuosilta, niitä voidaan vähentää tuloverotuksessa, mikäli verolainsäädännön edellytykset täyttyvät.
Varojen jako osakkeenomistajille
Kun velat on maksettu ja selvitystila päättyy, yhtiö jakaa jäljelle jäävät varat osakkeenomistajille. Verotuksessa tätä varojen jakoa käsitellään osakkeiden luovutuksena, ikään kuin osakkeenomistaja olisi myynyt omat osakkeensa yhtiölle.
Verotettava luovutusvoitto lasketaan seuraavasti:
Jaettu määrä – osakkeiden hankintameno = luovutusvoitto verotetaan osakkeen omistajan pääomatulona.
Erityistilanteet varojenjaon verotuksessa
Jos osakkeenomistaja saa purkautuvan yhtiön varojenjaossa vähemmän kuin mitä hän on maksanut osakkeista, syntyy luovutustappio. Sen voi vähentää pääomatuloista. Jos osakkeiden todellista hankintahintaa ei tiedetä tai ne on omistettu pitkään, voidaan käyttää hankintameno-olettamaa, joka korvaa alkuperäisen hankintahinnan prosenttiperusteisesti.
Arvonlisäverotus yrityksen lopettamisen yhteydessä
Arvonlisäverotuksessa selvitystilaan liittyy oma lopputilitys.
Yhtiön tulee:
tehdä tarvittavat ALV-ilmoitukset viimeiselle verokaudelle
huomioida, jos käyttöomaisuutta siirtyy yhtiöstä omistajille tai jää yhtiöön omaan käyttöön, koska siitä voi joutua maksamaan arvonlisäveron.
ALV-velvoitteet tulee hoitaa ennen lopputilitystä.
Veroilmoitukset ja poistuminen verorekistereistä
Kun yhtiön lopputilitys on laadittu ja hyväksytty yhtiökokouksessa, yhtiö antaa viimeisen veroilmoituksensa. Kun PRH on rekisteröinyt purkamisen, Verohallinto poistaa yhtiön mm. ennakkoperintärekisteristä, arvonlisäverovelvollisten rekisteristä ja työnantajarekisteristä (jos tarpeen).
Tarvitsetko apua osakeyhtiön purkamiseen?
Yrityksen lopettaminen on huomattavasti helpompaa silloin, kun alasajo suunnitellaan hallitusti ja ajoissa. Usein tilanne on kuitenkin toinen: yhtiö on ollut pitkään toimettomana, ilmoitukset ovat jääneet tekemättä ja yrittäjä saa huomautuksia Verohallinnolta tai PRH:lta.
Me Cimson Yrityspalveluilla autamme yrityksiä toteuttamaan hallittuja alasajoja. Tarjoamme myös konsultointia yrittäjille, joiden yhtiö on ollut pitkään toimettomana ja jotka haluavat selvittää, mikä on järkevin ja taloudellisesti turvallisin tapa edetä.
Jos haluat varmistaa, että yrityksesi lopettaminen hoidetaan oikein, turvallisesti ja ilman turhia kustannuksia
Kyllä voi. Yrityksen lopettaminen ilman konkurssia on mahdollista, jos yrityksellä ei ole maksukykyongelmia eli se pystyy maksamaan velkansa. Lopettamistapa riippuu kuitenkin yritysmuodosta.
Mikä on lopputilitys?
Lopputilitys on selvitys, jossa esitetään, miten yrityksen tai yhteisön varat ja velat on hoidettu toiminnan päättyessä. Lopputilityksessä selvitetään mm. kaikki realisoidut varat, maksetut velat ja mahdollisesti osakkaille/yhtiömiehille jaettava ylijäämä. Lopputilitys hyväksytään yleensä yhtiökokouksessa tai vastaavassa elimessä ennen yrityksen lopullista poistamista rekistereistä.
Voiko osakeyhtiön laittaa pöytälaatikkoon?
Kyllä voi. Osakeyhtiön voi laittaa niin sanotusti ”pöytälaatikkoon”, eli yhtiön liiketoiminta voidaan keskeyttää ilman, että yhtiötä puretaan tai poistetaan kaupparekisteristä. Yhtiö jää tällöin lepäämään ilman aktiivista toimintaa. Yrityksen on kuitenkin huolehdittava lakisääteisistä velvoitteista, kuten veroilmoituksista ja tilinpäätöksen toimittamisesta PRH:lle.
Milloin yritys kannattaa lopettaa?
Yritys kannattaa lopettaa, kun toiminnan jatkaminen ei ole taloudellisesti, henkilökohtaisesti tai liiketoiminnallisesti järkevää. Lopettamispäätöstä tehdessä on hyvä arvioida tilanne huolellisesti ja tarvittaessa keskustella asiantuntijan kanssa.
Kauanko osakeyhtiön lopettaminen kestää?
Osakeyhtiön lopettaminen kestää yleensä noin 5–12 kuukautta. Kesto riippuu erityisesti siitä, kuinka nopeasti selvitystila ja siihen liittyvät toimenpiteet saadaan hoidettua.
Kuka maksaa osakeyhtiön velat?
Osakeyhtiön velat maksetaan yhtiön varoista. Osakkeenomistajat eivät normaalisti ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista.
Osakeyhtiön kirjanpito on yksi yrityksen keskeisimmistä velvollisuuksista, ja sen järjestäminen kannattaa hoitaa kuntoon heti toiminnan alkaessa. Moni yrittäjä pohtiikin, kannattaako kirjanpito hoitaa itse vai ulkoistaa ammattilaiselle.
Vastaus tähän kysymykseen riippuu monesta tekijästä, kuten omasta osaamisesta, aikaresursseista sekä liiketoiminnan laajuudesta ja monimutkaisuudesta. Erityisen tärkeää on puntaroida vaihtoehdot huolella, koska valinnalla on merkittävä vaikutus yrityksen tulevaisuuteen ja menestymiseen.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä osakeyhtiön kirjanpito sisältää, miksi se on tärkeää ja kannattaako se hoitaa itse vai ulkoistaa ammattilaiselle. Lisäksi tarkastelemme kirjanpidon kustannuksia ja tilinpäätöksen keskeisiä vaatimuksia.
Osakeyhtiön kirjanpito pähkinänkuoressa
Osakeyhtiön kirjanpito perustuu ajatukseen, että kaikki yrityksen taloudelliset tapahtumat tulee dokumentoida ja pystyä todentamaan jälkikäteen. Eli yksinkertaisuudessaan kaikki liiketapahtumat, kuten myynnit, ostot ja rahasuoritukset dokumentoidaan tositteina kirjanpitoon. Tositteita ovat esimerkiksi myynti- ja ostolaskut, käteiskuitit, tiliotteet ja matkalaskut. Tositteet kuvaavat liiketapahtuman sisällön – mitä on myyty tai ostettu, mistä on maksettu ja kuka on osapuolena. Kirjanpitäjä käsittelee tositteet ja tekee niiden perusteella tarvittavat kirjaukset järjestelmään.
Kun kaikki liiketapahtumat on kirjattu ja tarkistettu, kirjanpidosta muodostuu kokonaisuus, joka kertoo yrityksen tulot, menot, varat ja velat. Näiden tietojen perusteella laaditaan tilinpäätös ja veroilmoitus.
👉 Seuraavaksi tarkastellaan, miksi kirjanpitoa ylipäätään tehdään.
Miksi osakeyhtiön kirjanpitoa tehdään?
Kirjanpito kuuluu jokaisen yrityksen lakisääteisiin velvollisuuksiin. Kirjanpitolain (1336/1997) mukaan jokaisen kirjanpitovelvollisen on pidettävä kirjanpitoa siten, että yrityksen toiminnan tulos ja taloudellinen asema voidaan luotettavasti selvittää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kirjanpito tarjoaa luotettavan pohjan taloudelliselle seurannalle ja raportoinnille.
Osakeyhtiön kirjanpitoa ei kuitenkaan kannata mieltää vain lakisääteiseksi velvoitteeksi tai verottajaa varten tehtäväksi rutiiniksi. Se on tärkeä työkalu liiketoiminnan ohjauksessa. Oikein toteutettu kirjanpito toimii tehokkaana päätöksenteon välineenä, jonka avulla voidaan tehdä perusteltuja taloudellisia ratkaisuja. Ajantasainen kirjanpito auttaa havaitsemaan muutokset yrityksen kannattavuudessa, kassavirrassa ja varallisuudessa. Näiden tietojen avulla pystytään viemään osakeyhtiön toimintaa kohti asetettuja tavoitteita.
Osakeyhtiön kirjanpito itse tehtynä vai ulkoistettuna?
Yksi tärkeimmistä päätöksistä uudelle yrittäjälle on kirjanpidon järjestäminen. Osakeyhtiön kirjanpito vaatii tarkkuutta, aikaa ja asiantuntemusta. Ratkaisua kannattaa miettiä tarkkaan, sillä se voi vaikuttaa merkittävästi yritystoimintaasi. Omatoiminen kirjanpito voi olla järkevä valinta, jos sinulla on aiempaa kokemusta kirjanpidosta sekä ajantasainen ymmärrys kirjanpito- ja verolainsäädännöstä. Omatoimikirjanpitoa voi myös harkita, kun kyseessä on sivutoiminen osakeyhtiö, jossa liiketapahtumia on vähän.
Jos kirjanpito ei kuulu millään tavalla osaamisalueeseesi, älä yritä opetella sitä kantapään kautta. Useat asiakaskertomukset osoittavat, että kirjanpidon hoitaminen ilman tarvittavaa osaamista muuttuu nopeasti aikaa ja resursseja syöväksi painajaiseksi. Valitettavan moni aloittava yrittäjä lankeaa tähän ansaan yrittäessään minimoida kuluja. Tämä ”säästö” kääntyy usein tappioksi, kun arvokasta työaikaa kuluu kirjanpidon parissa sen sijaan, että keskityttäisiin yrityksen kasvattamiseen ja asiakkaiden palvelemiseen.
Pienen osakeyhtiön kirjanpidon hintaan vaikuttavat eniten kuukausittainen tositemäärä, valitun tilitoimiston hinnoittelutapa sekä toimialan erityisvaatimukset ja niihin liittyvä erikoisosaaminen. Kirjanpidon hinta kuukaudessa asettuu yleisesti 100-300euron välille, mutta vaihtelua löytyy laajasti. Kirjanpidon vuosikustannukset ovat tyypillisesti 1000-3000euroa, kun mukaan lasketaan tilinpäätös ja veroilmoitus.
👉 Saat tarkemman katsauksen hinnoitteluperusteisiin ja käytännön esimerkkeihin kirjanpidon hintaa käsittelevästä artikkelistamme.
Muista! Kirjanpidon kustannuksiin voit vaikuttaa myös omalla toiminnallasi. Toimita tositteet ajallaan ja sovitulla tavalla. Suosi sähköistä kirjanpitoa sekä sovi selkeä työnjako tilitoimiston kanssa. Myös palvelupaketin sisällön huolellinen läpikäynti on kannattavaa. Selvitä etukäteen, mitkä palvelut sisältyvät perushintaan ja mistä veloitetaan erikseen.
Selkeä viestintä ja toimiva yhteistyö kirjanpitäjän kanssa säästävät sekä aikaa että rahaa. Kirjanpitäjäsi toimii parhaimmillaan yrityksesi taloudellisena neuvonantajana, joten avoin keskustelu yritystoimintasi tavoitteista on tärkeää. Kannattaa siis valita tilitoimisto, jossa sinulla on henkilökohtainen kirjanpitäjä.
Mitä yrittäjän tulee tietää osakeyhtiön tilinpäätöksestä?
Tilinpäätös on tilikauden päätteeksi laadittava laskelma, joka antaa kokonaisvaltaisen kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta, liiketoiminnan kannattavuudesta ja varallisuudesta. Se toimii perustana verotukselle ja antaa tärkeää tietoa niin yrittäjälle itselleen kuin viranomaisille ja yrityksen sidosryhmille. Osakeyhtiöille tilinpäätös on aina pakollinen. Lisäksi kirjanpito on oikaistava suoriteperusteiseksi tilinpäätöksen yhteydessä.
Tilinpäätöksen aikataulu
Osakeyhtiön on laadittava tilinpäätös neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Esimerkiksi jos tilikausi päättyy 31.12, tulee tilinpäätöksen olla valmis viimeistään 30.4. Lisäksi yhtiökokouksen on vahvistettava tilinpäätös kuuden kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä.
Pienen osakeyhtiön tilinpäätöksen sisältö
Tilinpäätös koostuu kolmesta pääosasta:
Tase: antaa kuvan yrityksen varallisuudesta ja veloista tilinpäätöshetkellä
Tuloslaskelma: näyttää, miten tilikauden tulos on muodostunut
Liitetiedot: täydentävät ja tarkentavat taseen ja tuloslaskelman tietoja
Mikro- ja pienyritysten ei tarvitse laatia rahoituslaskelmaa tai toimintakertomusta. Nämä vaaditaan, kun yritys ylittää vähintään kaksi kirjanpitolain määrittelemistä raja-arvoista: liikevaihto yli 12 miljoonaa euroa, taseen loppusumma yli 6 miljoonaa euroa tai henkilöstön keskimääräinen määrä yli 50 henkilöä.
👉 Tilinpäätösvaatimukset määräytyvät aina yrityksen koon mukaan. Jos haluat lukea aiheesta tarkemmin, suosittelemme tutustumaan osakeyhtiön tilinpäätöstä käsittelevään artikkeliimme.
Onko pienellä osakeyhtiöllä velvollisuus tilintarkastukseen?
Tilintarkastuslain mukaan pienen osakeyhtiön ei välttämättä tarvitse valita tilintarkastajaa, ellei jokin muu laki sitä edellytä. Pienyrityksille tilintarkastus on pakollinen vain, jos yritys täyttää vähintään kaksi seuraavista kriteereistä sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella:
Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
Liikevaihto tai vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa
Yrityksen palveluksessa on keskimäärin yli kolme työntekijää
HUOM! Tilintarkastusvelvollisuus koskee poikkeuksena osakeyhtiöitä, joiden pääasiallinen toiminta liittyy arvopaperikauppaan. Tällöin velvollisuus on voimassa riippumatta muiden ehtojen täyttymisestä.
Tilintarkastuksen teettäminen voi olla myös tarkoituksenmukaista, jos yritys on julkisessa rahoitusneuvottelussa tai valmistelemassa taloudellisesti merkittäviä kumppanuussopimuksia. Näissä tilanteissa esimerkiksi rahoittajat tai sopimuspuolet voivat asettaa tilintarkastetun tilinpäätöksen vaatimukseksi.
Etsitkö luotettavaa tilitoimistoa?
Tilitoimiston valinta on yksi yrittäjän tärkeimmistä päätöksistä. Kun etsit luotettavaa kumppania kirjanpitosi hoitamiseen, kiinnitä huomiota tilitoimiston kokemukseen, osaamiseen ja hinnoitteluun. Hyvä tilitoimisto tarjoaa selkeän palvelupaketin ja on valmis keskustelemaan yrityksesi yksilöllisistä tarpeista.
Vertaile eri vaihtoehtoja ja pyydä tarjouksia useammalta toimijalta. Keskustele yrittäjien kanssa heidän kokemuksistaan ja suosituksistaan. Luotettava tilitoimisto vastaa aina kysymyksiisi selkeästi ja ammattitaitoisesti jo tarjousvaiheessa.
Cimson Yrityspalvelut tarjoaa luotettavaa ja ammattitaitoista kirjanpitopalvelua yli 30 vuoden kokemuksella. Ota meihin yhteyttä – autamme sinua mielellämme löytämään yrityksellesi parhaan ratkaisun.
Toiminimi on monelle yrittäjälle ketterä ja joustava tapa harjoittaa liiketoimintaa. Toiminimen tilinpäätös saattaa kuitenkin herättää kysymyksiä tilikauden lähestyessä päätöstä. Yleisesti kysymykset liittyvät toiminimen kirjanpidon lisäksi tilinpäätösvelvollisuuteen ja sen sisältöön.
Heti aluksi on hyvä tietää, että useimpien toiminimien ei tarvitse laatia virallista tilinpäätöstä. Tilinpäätös muuttuu pakolliseksi vasta silloin, jos kirjanpitolaissa määritellyt rajat ylittyvät tai yritys hoitaa kirjanpitonsa kahdekertaisena. Velvoitteet vaihtelevat yritysmuodon mukaan, esimerkiksi osakeyhtiön tilinpäätös on aina pakollinen.
Tässä oppaassa kerromme, mitä jokaisen toiminimiyrittäjän tulisi tietää tilinpäätöksestä. Käymme läpi, milloin tilinpäätös on pakollinen, mitä siihen kuuluu ja milloin se pitää tehdä valmiiksi. Lisäksi kerromme tilinpäätöksen yhteydessä lähetettävistä tilinpäätöksistä liitetiedoista.
Lyhyt vastaus: ei yleensä. Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimen) ei normaalisti tarvitse laatia tilinpäätöstä, jos tilikausi on kalenterivuosi eikä yrityksen kokorajat ylity.
Tilinpäätösvelvollisuus syntyy, jos kahdella peräkkäisellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavista raja-arvoista:
Arvioitava tekijä
Raja-arvo
Liikevaihto
vähintään 700 000 €
Taseen loppusumma
vähintään 350 000 €
Henkilöstön määrä
keskimäärin 10 työntekijää
Vaikka tilinpäätös on toiminimiyrittäjälle useimmiten vapaaehtoinen, sen laatiminen on silti aina järkevää. Se tarjoaa selkeän kuvan yrityksen taloudesta ja helpottaa esimerkiksi rahoituksen hakemista, verosuunnittelua ja liiketoiminnan kehittämistä.
Monet pankit ja rahoitusyhtiöt saattavat pyytää tilinpäätöstietoja lainahakemuksen liitteeksi, joten tilinpäätös voi helpottaa esimerkiksi yrittäjän henkilökohtaisen asuntolainan hakemista
💡 Asiantuntijan vinkki: Jos liiketoimintasi on kasvanut merkittävästi, kannattaa harkita toiminimen muuttamista osakeyhtiöksi. Vaikka osakeyhtiöllä on enemmän velvollisuuksia, voi sen hallinnointi olla silti keyvempää, kuin suuren toiminimen.
Mitä toiminimen tilinpäätös sisältää?
Tilinpäätös ei ole lopulta niin monimutkainen, kuin miltä se kuulostaa. Toiminimellä tilinpäätös koostuu yleensä kolmesta pääosasta: tuloslaskelmasta, taseesta ja liitetiedoista.
Tuloslaskelma
Näyttää, miten tilikauden tulos syntyi. Mukana ovat kaikki tuotot ja kulut. Lopputuloksena näkyy, jäikö yritykselle voittoa vai tappiota. Tämä auttaa hahmottamaan yrityksen kannattavuutta.
Tase
Tilannekuva yrityksen varoista ja veloista tilikauden viimeisenä päivänä. Taseessa näkyvät esimerkiksi pankkitilin saldo, kaluston ja varaston kirjanpitoarvot, sekä velat ja ostovelat.
Liitetiedot
Liitetiedot täydentävät tilinpäätöstä ja selittävät numeroiden taustat. Niissä kerrotaan esimerkiksi, mitä laskentaperiaatteita on käytetty, miten poistot on tehty sekä onko yrityksellä vastuita tai sitoumuksia, jotka eivät käy suoraan ilmi taseesta.
💡Asiantuntijan vinkki: Joissain tapauksissa tuloslaskelman, taseen ja liitetietojen lisäksi sinulta saatetaan vaatia toimintakertomusta tai rahoituslaskelmaa. Yleensä näitä ei kuitenkaan vaadita mikro- ja pienyrityksiltä, ellei niitä tarvita kokonaiskuvan ymmärtämiseen.
Milloin toiminimen tilinpäätöksen on oltava valmis?
Tilinpäätöksellä on aina aikarajansa, jos sen laatiminen on pakollista. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (KPL 3 luku, 6 §). Tämä tarkoittaa, että jos tilikausi päättyy esimerkiksi 31.12.2026, tilinpäätös pitää olla valmis viimeistään 30.4.2027.
Kuitenkin käytännössä tilinpäätös laaditaan jo aiemmin veroilmoitusta varten. Veroilmoitus on toimitettava 1.4. mennessä, joten tilinpäätöksen on oltava valmiina ennen tätä. Ajoissa tehty tilinpäätös auttaa toiminimiyrittäjää suunnittelemaan kassavirtaa, arvioimaan tulevia tuloja ja menoja sekä hallitsemaan henkilökohtaista taloutta.
Useimmilla toiminimiyrittäjillä tilikausi on kalenterivuosi, joten sama aikataulu pätee lähes aina. Jos tilikausi on poikkeava eli alkaa esimerkiksi maaliskuussa, määräpäivä lasketaan sen päättymisestä.
💡Asiantuntijan vinkki: Moni toiminimiyrittäjä ei käytännössä joudu koskaan toimittamaan tilinpäätöstä kaupparekisteriin. Poikkeus tulee vastaan lähinnä silloin, jos kirjanpitolain mukaiset kokorajat ylittyvät ja tilinpäätös muuttuu lakisääteiseksi. Jos teet tilinpäätöksen itsellesi, jotta voit hahmottaa toimintasi kannattavuutta paremmin, sinun ei siis tarvitse toimittaa sitä kaupparekisteriin (PRH), jos lakisääteiset rajat eivät ylity.
Toiminimen tilinpäätöksen liitetiedot
Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (KPL 3:2 §). Tätä varten tarvitaan liitetietoja (KPL 3:3 §), sillä pelkkä tuloslaskelma ja tase eivät yksin riitä.
Mitä liitetiedot sisältävät?
Pienyrittäjän liitetiedot voivat olla hyvin suppeat, mutta niistä pitää silti selvitä:
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet: onko tilinpäätös laadittu mikro-, pien- vai jonkin muun kokoluokan yrityksen laatimisperiaatteilla.
Poistot ja arvostusperiaatteet: miten kaluston ja muiden pitkäaikaisten hyödykkeiden arvoa on vähennetty.
Vastuut ja sitoumukset, jotka eivät näy taseessa, kuten vuokrasopimukset, takaukset tai lainat, joista yrittäjä on vastuussa.
Toiminimen tilinpäätös esimerkki
On usein helpompi hahmottaa tilinpäätös, kun näkee sen käytännössä. Toiminimen tilinpäätös on yleensä lyhyt ja ytimekäs, mutta siinä on silti samat peruselementit kuin suuremmilla yrityksillä.
Kuvitellaan pieni toiminimiyrittäjä, joka haluaa liiketoiminnan koosta huolimatta tehdä tilinpäätöksen.
Tilinpäätös voisi näyttää tältä:
Tuloslaskelma
Erä
Summa (€)
Liikevaihto
50 000,00
Liiketoiminnan muut tuotot
0,00
Liiketoiminnan kulut
-12 000,00
– Materiaalit ja palvelut
-6 000,00
– Poistot ja arvonalentumiset
-2 000,00
– Muut kulut
-4 000,00
Liikevoitto (-tappio)
38 000,00
Rahoitustuotot ja -kulut
0,00
Tulos ennen veroja
38 000,00
Tuloverot
9 272
Tilikauden voitto(tappio)
28 728,00
Tase
Vastaavaa (Varat)
€
Vastattavaa (Oma pääoma ja velat)
€
Pysyvät vastaavat
Oma pääoma
– Käyttöomaisuus (koneet ja laitteet)
3 000,00
Yrittäjän sijoitukset
5 000,00
Vaihtuvat vastaavat
Tilikauden voitto
28 728,00
– Pankkitilit ja rahavarat
41 000,00
Oma pääoma yhteensä
33 728,00
Vastaavaa yhteensä
44 000,00
Vieras pääoma
Lyhytaikaiset velat (esim. ostovelat)
10 272,00
Vastattavaa yhteensä
44 000,00
Liitetiedot
Kirjanpitoperiaate: tilinpäätös on laadittu suoriteperusteisesti.
Poistot: tilikauden aikana on kirjattu poistoja 2 000 € (koneet ja laitteet).
Vastuut ja takaukset: tilinpäätöspäivänä yhtiöllä ei ole sellaisia merkittäviä vastuita tai takauksia, joita ei olisi esitetty taseessa.
💡 Tämäntyyppinen kokonaisuus mahtuu muutamalle sivulle ja antaa jo hyvän kuvan yrityksen tilanteesta. Tilinpäätös toimii samalla yrittäjän omana vuosikatsauksena. Siitä on helppo seurata, mihin rahat kuluivat ja paljonko jäi lopulta käteen.
Kannattaako tilinpäätös ulkoistaa?
Useinmiten kyllä. Useimmille yksinyrittäjille tilinpäätöksen ulkoistaminen on fiksuin ja riskittömin ratkaisu. Kokemuksemme mukaan tilinpäätöksen tekeminen itse on haastavaa ja vie todella paljon aikaa. Monesti yrittäjä onkin yrittänyt aluksi laatia tilinpäätöstä itse, mutta on lopulta joutunutkin kääntymään ammatilaisen apuun. Itse tehtäessä on virhemerkintöjen riski huomattavasti suurempi. Virheiden selvitys jälkikäteen voi tuoda sinulle rahallisia sanktioita ja olla huomattavasti kalliimpaa, kuin se että ammattilainen olisi laatinut tilinpäätöksen alusta loppuun.
Tarvittaessa saat apua myös meiltä CImsonilta. Meillä on yli 30 vuoden kokemus tilinpäätöksistä. Meillä prosessi etenee selkeästi vaihe vaiheelta. Aluksi tarkistamme aineistot ja teemme täsmäytykset, jonka jälkeen viimeistelemme tuloslaskelman, taseen ja kokoamme liitetiedot. Lopuksi tilinpäätös käydään yhdessä läpi hyväksyntää varten.
Osakeyhtiön tilinpäätös ei ole pelkkä lakisääteinen velvoite, vaan myös keskeinen työkalu yrityksen talouden seurantaan ja kehittämiseen. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös tulee laatia jokaiselta tilikaudelta. Sen on annettava yrityksen toiminnasta sekä taloudellisesta asemasta oikea ja riittävä kuva.
Huolellisesti laadittu tilinpäätös antaa realistisen kuvan yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Erityisesti tunnusluvut, kuten liikevoitto, tulos, omavaraisuusaste ja rahavirtalaskelma, auttavat arvioimaan kannattavuutta, vakavaraisuutta ja kassavirran riittävyyttä.
Tilinpäätös vaikuttaa myös yrityksen luottoluokitukseen, sillä rahoittajat, sijoittajat ja muut sidosryhmät arvioivat sen perusteella yhtiön taloudellista luotettavuutta ja maksukykyä.
Osakeyhtiön tilinpäätös on lakisääteinen kokonaisuus, jonka tarkoituksena on antaa oikea ja riittävä kuva yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Tilinpäätöksen sisältö määritellään tarkasti kirjanpitolaissa ja -asetuksessa. Sisältö muodostuu useista osista, joiden laajuus määräytyy yrityksen kokoluokan (mikro, pieni, keskisuuri tai suuri) perusteella.
Tuloslaskelma ja tase
Tuloslaskelma kertoo tilikauden tuotot ja kulut sekä sen, onko yritys tehnyt voittoa vai tappiota. Se laaditaan kirjanpitoasetuksen kaavan mukaisesti, ja siitä käyvät ilmi keskeiset erät, kuten liikevaihto, liiketoiminnan kulut ja rahoituserät.
Tase puolestaan kuvaa yrityksen taloudellista asemaa tilikauden päättyessä. Se kertoo, mitä yritys omistaa (vastaavaa) ja miten omaisuus on rahoitettu (vastattavaa). Vastaavaan sisältyvät pysyvät vastaavat (esimerkiksi aineettomat hyödykkeet, rakennukset ja koneet) sekä vaihtuvat vastaavat, joihin kuuluvat vaihto-omaisuus, saamiset ja rahat. Vastattavaan merkitään oma pääoma ja velat, jotka jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin. Lisäksi siihen voi sisältyä tilinpäätössiirtoja ja pakollisia varauksia. Taseen molempien puolten summien on aina oltava yhtä suuret, mikä perustuukahdenkertaiseen kirjanpitoon.
Liitetiedot
Liitetiedot täydentävät tuloslaskelmaa ja tasetta. Niissä selvennetään esimerkiksi arvostusperiaatteet, poistomenetelmät, vastuusitoumukset ja muut seikat, jotka ovat olennaisia tilinpäätöksen ymmärtämiseksi.
Rahoituslaskelma ja toimintakertomus
Rahoituslaskelma ja toimintakertomus sisältyvät suurempien yhtiöiden tilinpäätökseen. Rahoituslaskelma osoittaa kassavirran eli sen, mistä varat ovat tilikauden aikana kertyneet ja mihin niitä on käytetty. Toimintakertomus puolestaan kuvaa toiminnan kehitystä, taloudellista asemaa, riskejä ja tulevaisuuden näkymiä. Mikäli yhtiö on mikro- tai pienyritys, tilinpäätös laaditaan aina pienyritysten säädösten mukaisesti, eikä rahoituslaskelmaa tai toimintakertomusta tarvitse laatia.
Tilinpäätöksen aikataulut ja ilmoitusvelvollisuus
Osakeyhtiön tilinpäätökseen liittyy useita lakisääteisiä määräaikoja ja ilmoitusvelvollisuuksia. Tilinpäätös on laadittava neljän (4) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinainen yhtiökokous, jossa tilinpäätös vahvistetaan, tulee pitää kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä osakeyhtiölain mukaisesti.
Vahvistettu tilinpäätös on rekisteröitävä kaupparekisteriin kahden (2) kuukauden kuluessa sen vahvistamisesta. Tätä vaihetta kutsutaan tilinpäätöksen rekisteröinniksi. PRH:n mukaan myöhästyminen voi johtaa myöhästymismaksuihin ja äärimmäisissä tapauksissa jopa yhtiön poistamiseen kaupparekisteristä.
Tilinpäätöksen myöhästyminen – sanktiot
PRH perii myöhästymismaksun, jos tilinpäätöstä ei ilmoiteta 8 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Maksun suuruus vaihtelee myöhästymisen keston mukaan:
Myöhästymisen kesto
Seuraamus (€)
Enintään 2 kk
150 €
2-4 kk
300 €
Yli 4 kk
600 €
HUOM! PRH voi määrätä osakeyhtiön poistettavaksi kaupparekisteristä, jos tilinpäätöstä ei toimiteta määräajassa, vaikka kehotus on lähetetty. Tämä koskee sekä toimivia että toimimattomia yrityksiä.
Jos haluat, että kaikki menee kerralla maaliin, voit ulkoistaa tilinpäätöksen meille. MeCimsonilla huolehdimme tilinpäätöksen laadinnasta ja sen toimittamisesta viranomaisille ajallaan osana kirjanpitopalvelua.
Mikro- ja pienyrityksille on säädetty kevennetyt vaatimukset. Esimerkiksi liitetietojen määrä voi olla suppeampi, eikä toimintakertomusta lain mukaan tarvitse laatia. Tilinpäätös on kuitenkin aina laadittava niin, että se antaa oikean ja riittävän kuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Vastaavasti toiminimen tilinpäätös voi olla rakenteeltaan hieman yksinkertaisempi kuin osakeyhtiön.
Lainsäädännön mukaan pieneksi osakeyhtiöksi katsotaan yritys, joka täyttää enintään yhden raja-arvoista sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella:
Ehto
Raja-arvo
Liikevaihto
enintään 15 milj. €
Taseen loppusumma
enintään 7,5 milj. €
Keskimäärin palveluksessa
enintään 50 työntekijää
Tilinpäätöksen rekisteröinti
Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ohjeiden mukaan osakeyhtiön on rekisteröitävä vahvistettu tilinpäätös kaupparekisteriin.
Lisäksi tarvitaan nimenkirjoitusoikeudellisen kirjallinen ilmoitus tilinpäätöksen vahvistamisesta ja yhtiökokouksen voitonjakopäätöksestä.
Miten valmistautua tilinpäätökseen?
Yrityksen tilinpäätökseen valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä huolellinen ennakkotyö helpottaa sekä yrittäjän että kirjanpitäjän työtä. Kun tarvittavat aineistot ovat järjestyksessä, tilinpäätös saadaan valmiiksi nopeammin ja ilman turhia viivästyksiä.
Toimita tositteet ajallaan
Pidä huoli, että kaikki kirjanpitoon kuuluvat tositteet, kuten myynti- ja ostolaskut, kuitit, tiliotteet ja sopimukset, toimitetaan kirjanpitäjälle ajallaan. Puutteelliset tiedot tai myöhässä toimitetut aineistot voivat viivästyttää tilinpäätöksen valmistumista.
Kysy neuvoa epäselvissä tilanteissa
Jos jokin asia tilinpäätökseen liittyen mietityttää, on tärkeää olla heti yhteydessä tilitoimistoon. Näin mahdolliset epäselvyydet voidaan ratkaista ajoissa, eikä niistä aiheudu ylimääräistä työtä tilinpäätösvaiheessa.
Hyödynnä sähköistä taloushallintoa
Sähköinen taloushallinto tekee yrityksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä kokonaan digitaalista. Kaikki laskut, tositteet, tiliotteet ja muu kirjanpitoaineisto tallentuvat yhteen järjestelmään. Tämä helpottaa hallintaa, vähentää virheiden riskiä ja nopeuttaa yrittäjän sekä kirjanpitäjän työtä. Me suosittelemmekin lämpimästi Procountor-ohjelman käyttöä.
Tilinpäätöksen laatiminen vaatii syvällistä perehtymistä kirjanpitoon ja laskentatoimeen, joten sitä harvoin tekee täysin itse ilman ammattiapua. Joissain tapauksissa tilinpäätöksen voi kuitenkin laatia itsenäisesti, jos omaa riittävän tietotaidon ja tuntee aiheen kokonaisvaltaisesti.
2. Onko tase sama kuin tilinpäätös?
Tase ei ole sama asia kuin tilinpäätös, vaan ainoastaan yksi sen osa. Tilinpäätös on kokonaisuus, joka sisältää vähintään taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot, sekä tarvittaessa rahoituslaskelman ja toimintakertomuksen. Tase puolestaan kertoo yrityksen varat, velat ja oman pääoman tietyllä hetkellä ja kuvaa näin yrityksen taloudellista tilaa tilinpäätöspäivänä.
3. Täytyykö osakeyhtiön tehdä tilinpäätös, vaikka ei ole ollut liiketoimintaa?
Kyllä. Osakeyhtiön on laadittava ja ilmoitettava tilinpäätös kaupparekisteriin jokaiselta tilikaudelta riippumatta siitä, onko mitään toimintaa ollut tai tapahtumia kirjattu.
Kyllä. Tilinpäätöksen voi allekirjoittaa sähköisesti, kunhan asiakirjassa näkyy selvästi sähköinen allekirjoitus ja käytetty järjestelmä.
5. Tuleeko kuluja, jos tilinpäätösilmoituksen tekee myöhässä?
Myöhässä ilmoittamisesta peritään maksu. Ilmoittaminen YTJ-palvelun kautta on maksutonta, kun ilmoittaminen tapahtuu 8 kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä. PRH määrää kuitenkin myöhästymismaksun saman tien. Maksu on suuruudeltaan 150 – 600 €.
Palkanlaskenta on yrityksen keskeinen taloushallinnon prosessi, jossa varmistetaan palkkojen oikea-aikainen maksaminen ja lain sekä työehtosopimusten noudattaminen. Prosessi kattaa myös viranomaisilmoitukset, vähennykset ja raportoinnin.
Tässä oppaassa käymme läpi, mitä palkanlaskenta käytännössä tarkoittaa, miten työntekijän palkka muodostuu sekä miten erilaiset lisät ja vähennykset vaikuttavat palkkaan. Lisäksi selvitämme, mitä tietoja palkanlaskija tarvitsee ja pohdimme, kannattaako palkanlaskenta hoitaa itse vai ulkoistaa ammattilaiselle.
Mitä palkanlaskenta on ja miksi se on tärkeää?
Palkanlaskenta on yrityksen perustoiminto, jossa varmistetaan, että työntekijät saavat oikean palkan oikeaan aikaan. Lisäksi palkanlaskijat huolehtivat kaikista lakisääteisistä velvoitteista, kuten ennakonpidätyksistä, eläke- ja vakuutusmaksuista sekä viranomaisilmoituksista. Kyse ei siis ole vain palkkojen maksusta, vaan jatkuvasta prosessista, joka yhdistää henkilöstö- ja taloushallinnon, raportoinnin ja viranomaisyhteydet.
Silloin kun palkanlaskenta toimii, kassavirta on ennustettavaa, työntekijät ovat tyytyväisiä ja työnantajan maine vahvistuu. Jos tämä taas sakkaa, seurauksena voi olla virhemaksuja, ylimääräistä työtä ja pahimmillaan luottamuspääoman menetystä. Muista siis panostaa tähän!
Käytännössä palkanlaskenta rytmittyy kuukausi-, kvartaali- ja vuositehtäviin: tuntien ja lisien keruusta palkkalaskelmien muodostamiseen, tulorekisteri-ilmoituksiin ja erilaisten raporttien toimittamiseen sidosryhmille. Luotettava ohjelmisto ja tilitoimisto tuo prosessiin aina automaatiota.
Hyvä palkkahallinto suojaa myös yritystä. Se auttaa noudattamaan työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä sekä ennaltaehkäisemään riitatilanteita. Tämä korostuu etenkin kasvuvaiheessa olevissa yrityksissä ja organisaatioissa, joissa on käytössä useita työsuhdemalleja (tunti-, kuukausi- ja provisiopalkkaus).
Mitä tietoja palkanlaskija tarvitsee?
Palkanlaskenta lähtee täsmällisestä ja ajantasaisesta tiedosta. Ilman oikeita lähtötietoja laskelmat menevät useasti pieleen ja virheet tulevat maksamaan.
Alta löydät tärkeimmät tietokokonaisuudet, jotka palkanlaskijan on saatava joka jaksolle
Henkilötiedot ja työsuhteen perusteet
Henkilötunnus, nimi, tilinumero, verokorttitiedot ja yhteystiedot. Lisäksi pitää tietää työsuhteen alkamispäivä, mahdollinen päättymispäivä, työsuhteen tyyppi (vakituinen, määräaikainen, keikka), kokoaikaisuus ja työaikamuoto. Näiden tietojen käsittelyn helpottamiseksi on olemassa erilaisia HR-järjestelmiä (HR = Human Resources = Henkilöstöresurssit), joihin tietoja voidaan tallentaa ja joista sitä voidaan jakaa palkanlaskijalle, tai suoraan palkanlaskentajärjestelmään. HR-järjestelmää valittaessa kannattaa olla yhteydessä tilitoimistoon ja varmistaa järjestelmien yhteensopivuus.
Palkka-, työaika- ja poissaolotiedot
Tunnit, ylityöt, vuorolisät, provisiot, palkanosat ja lomakorvaukset vaikuttavat kaikki lopullisen palkan suuruuteen. On tärkeää kirjata aina tiedon lähde: perustuuko tunti työajanseurannan merkintään vai onko se ilmoitettu manuaalisesti. Myös poissaolot, kuten sairausloma, vanhempainvapaa ja vuosiloma, vaikuttavat palkanlaskentaan ja mahdollisiin korvauksiin.
Vähennykset ja luontoisedut
Ennakonpidätys, työeläkemaksut, työttömyysvakuutusmaksu sekä luontoisedut (työsuhdeauto, puhelinetu ja lounasetu) on kirjattava oikein. Ne vaikuttavat sekä työntekijän verotettavaan tuloon että työnantajan sivukuluihin.
Palkanlaskennan vaiheet kuukaudesta vuoteen
Palkanlaskenta on syklistä työtä, joka etenee samalla logiikalla joka palkkajakso. Kuukausi on tavallisin rytmi, mutta joillakin aloilla palkat voidaan maksaa kahdesti kuussa tai jopa viikoittain. Jokaisessa syklissä on muutama keskeinen vaihe.
1. Ensimmäiseksi kerätään kaikki palkkaan vaikuttavat tiedot: työaikakirjaukset, poissaolot, lisät ja mahdolliset luontoisedut. Näiden pohjalta lasketaan bruttopalkka, josta tehdään ennakonpidätys ja muut pakolliset vähennykset (TyEL, työttömyysvakuutus, mahdolliset ammattiliiton maksut).
2. Kun työntekijän tilille maksettava palkka eli nettopalkka on selvillä, laaditaan palkkalaskelmat ja sopimuksen mukaan lähetetään ne työntekijöille, siirretään tiedot pankkiin maksua varten ja tehdään tulorekisteriin palkkatietoilmoitus. Palkkatietoilmoituksen lisäksi tehdään kuukausittain työnantajan erillisilmoitus, jonka perusteella maksetaan palkoista pidätetyt verot ja sairausvakuutusmaksut. Monet sidosryhmät, kuten verottaja, vakuutusyhtiöt ja Kela saavat tiedot suoraan tulorekisteristä.
3.Vuositasolla palkanlaskenta huipentuu lomapalkkojen ja lomarahojen käsittelyyn, sekä tilinpäätöksen yhteydessä lomapalkkavarauksen tekemiseen.
Kun vaiheisiin luodaan vakioidut rutiinit ja aikataulut, virheet vähenevät ja työn tehokkuus paranee. Esimerkiksi automatisoidut ajastukset (palkanmaksupäivä, tulorekisteri-ilmoitusten lähetys) säästävät aikaa ja ehkäisevät unohduksia.
Yleiset palkanlaskennan käsitteet selitettynä
Palkanlaskenta perustuu moniin käsitteisiin ja sääntöihin, joiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta palkat voidaan laskea oikein ja viranomaisilmoitukset hoitaa ajallaan.
Alla keskeisimmät:
Työehtosopimus (TES) – Työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välinen sopimus, joka määrittelee vähimmäisehdot, kuten palkat, työajat, lisät ja lomat. TES on usein pakottava, eli työnantaja ei voi sopia huonompia ehtoja kuin mitä sopimuksessa on määritelty.
Tulorekisteri – Verohallinnonylläpitämä kansallinen sähköinen tietokanta, johon työnantajat ilmoittavat maksamansa palkat, palkkiot ja muut ansiotiedot reaaliaikaisesti. Ilmoitus tulee tehdä viiden päivän kuluessa maksupäivästä.
Lomapalkka – Työntekijällä on oikeus vuosilomaan ja sen ajalta maksettavaan lomapalkkaan. Sen laskenta perustuu vuosilomalakiin ja riippuu työsuhteen muodosta ja palkkaustavasta.
Lomaraha – Usein työehtosopimuksissa sovittu erillinen etuus, joka maksetaan vuosiloman yhteydessä, yleensä 50 % lomapalkan määrästä. Lomaraha ei perustu lakiin, vaan se on työehtosopimukseen tai työsopimukseen kirjattu etuus.
👉 Tutustu myös taloushallinnon sanastoon, jos haluat varmistaa, että kaikki peruskäsitteet ovat hallussa.
Kannattaako palkanlaskenta ulkoistaa?
Moni yritys pohtii, onko järkevää hoitaa palkanlaskenta itse vai antaa se ulkopuoliselle asiantuntijalle. Ulkoistaminen voi tuoda merkittäviä etuja, erityisesti pk-yrityksille, joilla ei ole omaa taloushallinnon tiimiä. Tilitoimiston avulla palkanlaskenta pysyy ajantasaisena, virheiden riski pienenee ja yrittäjälle vapautuu huomattavasti aikaa liiketoiminnan kehittämiseen.
Palkkahallintoon sisältyy myös lakisääteisiä velvoitteita, kuten ennakonpidätykset, työnantajasuoritukset ja ilmoitukset tulorekisteriin. Näiden hoitaminen oikein ja ajallaan on erityisen tärkeää, sillä virheet voivat johtaa seuraamuksiin. Vaikka käytännön tehtävät ulkoistetaan, lopullinen vastuu säilyy aina työnantajalla.
Pähkinänkuoressa ulkoistaminen kannattaa usein silloin, kun palkkoja maksetaan paljon, työehtosopimukset ovat monimutkaisia tai henkilöstöhallinto vaatii laajaa osaamista. Jos palkkoja on vain muutama ja prosessit yksinkertaisia, ulkoistaminen ei ole välttämättä tarpeen.
👉 Mietitkö, voisiko palkanlaskennan ulkoistaminen säästää aikaa ja pienentää riskejä myös sinun yrityksessäsi? Käy tutustumassa Cimsonin palkanlaskentapalveluun.
Sopiva palkanlaskennan ohjelmisto
Procountoron yksi Suomen käytetyimmistä sähköisistä taloushallinto-ohjelmistoista, joka sisältää työkalut myös palkanlaskentaan. Ohjelmisto soveltuu sekä pienille että suurille yrityksille ja sitä hyödyntävät myös monet tilitoimistot.
Integraatiot: voidaan yhdistää mm. työajanseuranta- ja HR-järjestelmiin, mikä vähentää manuaalista työtä.
Helppo käyttö: pilvipohjaisena ohjelmisto on käytettävissä missä ja milloin tahansa.
Procountor sopii hyvin yrityksille, jotka haluavat keskittää koko taloushallinnon yhteen järjestelmään.
Tarvitsetko apua palkanlaskentaan?
Palkanlaskenta on yksi yrityksen kriittisimmistä ja tarkkuutta vaativimmista prosesseista. Kun se toimii, voit keskittyä liiketoiminnan kasvattamiseen ilman huolta viranomaisvelvoitteista tai virheistä palkoissa. Jos haluat varmistaa sujuvan ja ajantasaisen palkanlaskennan – pyydä apua Cimson Tilitoimistolta. Meillä on yli 30 vuoden kokemus laadukkaasta palkanlaskennasta. Me hoidamme puolestasi kaikki palkanlaskentaan liittyvät tehtävät aina viranomaisilmoituksista vuosiraportointiin.
Toiminnantarkastus on monelle yhdistykselle ja asunto-osakeyhtiölle lakisääteinen ja suositeltava menettely, jolla varmistetaan talouden ja hallinnon asianmukainen hoito. Kyse ei ole varsinaisesta tilintarkastuksesta, vaan kevyemmästä valvontatoimesta, jonka tarkoituksena on tuoda läpinäkyvyyttä ja luottamusta toimintaan.
Tässä artikkelissa käymme kattavasti läpi, mitä toiminnantarkastus tarkoittaa, milloin se vaaditaan, kuka sen voi tehdä ja miten siihen kannattaa valmistautua. Keskitymme erityisesti yhdistyksiin ja asunto-osakeyhtiöihin, joille toiminnantarkastus on ajankohtainen asia tilinpäätöksen yhteydessä.
Olitpa hallituksen jäsen, taloyhtiön osakas tai yhdistystoimija, saat tästä artikkelista käytännönläheistä tietoa ja vinkkejä toiminnantarkastuksen toteuttamiseen. Opit myös, millaisia asioita tarkastuksessa huomioidaan, miten tarkastusraportti laaditaan ja miten tarkastaja valitaan.
Mitä toiminnantarkastus on ja miksi se tehdään?
Toiminnantarkastus on lakisääteinen tai sääntöihin perustuva keino valvoa yhdistyksen tai asunto-osakeyhtiön hallintoa ja taloutta silloin, kun varsinaista tilintarkastajaa ei ole. Se on tavallisesti kevyempi ja käytännönläheisempi tarkastusmuoto kuin tilintarkastus, mutta sen rooli on silti erittäin tärkeä etenkin pienemmissä yhteisöissä, joissa taloushallinto hoidetaan usein vapaaehtoisvoimin.
Toiminnantarkastuksen tarkoitus on varmistaa, että yhdistyksen tai taloyhtiön varoja on käytetty sääntöjen ja päätösten mukaisesti. Samalla arvioidaan, onko esimerkiksi yhdistyksen kirjanpitoa pidetty asianmukaisesti ja onko hallinto toiminut lainmukaisesti. Tarkastus auttaa myös havaitsemaan virheitä ja epäselvyyksiä, mutta ennen kaikkea se tuo turvaa jäsenistölle ja osakkaille.
Yhdistyslaissa (503/1989)ja asunto-osakeyhtiölaissa (1599/2009) säädetään tarkemmin siitä, milloin toiminnantarkastus tai tilintarkastus on pakollinen. Esimerkiksi yhdistykselle riittää usein vain toiminnantarkastus, jos tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvot eivät ylity (alta löydät lisää raja-arvoista). Asunto-osakeyhtiöissä taas tilintarkastajaa ei tarvitse valita, jos yhtiössä on enintään 30 huoneistoa, eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä muuta (tutustu raja-arvoihin). Usein yhtiöjärjestyksessä on kuitenkin määritetty toiminnantarkastus. Osakkailla on myös mahdollisuus vaatia toiminnantarkastusta.
Miksi tarkastus on tärkeää?
Se lisää luottamusta toimintaan.
Se auttaa vastuuhenkilöitä varmistamaan, että kaikki on kunnossa.
Se täyttää lain tai sääntöjen vaatimukset.
Tarkastus helpottaa osakkeiden myyntiä ja lisää ostajan luottamusta.
Toiminnantarkastus etenee selkeän prosessin mukaan, joka kestää pienessä yhdistyksessä tai taloyhtiössä yleensä muutamasta tunnista pariin päivään (aineiston laajuus ja epäselvyydet vaikuttavat aikatauluun). Käymme alla vielä tarkemmin läpi koko tarkastusprosessin:
Toiminnantarkastus vaiheittain
Tarkastajan valinta ja tehtävän vastaanotto
Yhdistyksen tai taloyhtiön kokous valitsee toiminnantarkastajan, yleensä yhden tilikauden ajaksi. Tarkastajan riippumattomuus varmistetaan ennen tehtävän vastaanottoa.
Aineiston kerääminen ja toimittaminen
Hallitus tai isännöitsijä toimittaa tarkastajalle tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, kirjanpitoaineiston, pöytäkirjat sekä säännöt tai yhtiöjärjestyksen. Cimsonin asiakkailla aineisto on saatavilla sähköisesti Procountorista.
Tilinpäätöksen ja kirjanpidon läpikäynti
Tarkastaja varmistaa, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta tilanteesta ja että kirjanpito on toteutettu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.
Hallinnon ja päätöksenteon arviointi
Tarkastaja käy läpi hallituksen ja kokousten pöytäkirjat ja arvioi, onko merkittävät päätökset tehty asianmukaisesti dokumentoiden ja sääntöjen mukaisesti.
Mahdollisten lisäselvitysten pyytäminen
Jos aineistossa on epäselvyyksiä tai puutteita, tarkastaja pyytää lisätietoja ennen raportin laatimista.
Toiminnantarkastuskertomuksen laatiminen
Tarkastaja laatii kirjallisen toiminnantarkastuskertomuksen, jossa todetaan tarkastuksen tulokset ja mahdolliset huomautukset.
Raportin esittäminen yhdistyksen tai yhtiön kokoukselle
Toiminnantarkastuskertomus esitetään tilinpäätöskokouksessa ennen tilinpäätöksen vahvistamista.
Milloin toiminnantarkastus tarvitaan ja mitä laki sanoo?
Toiminnantarkastuksen tarve määräytyy pitkälti yhteisön koon, toiminnan laajuuden ja sovellettavan lain mukaan. Suomessa yhdistykset ja asunto-osakeyhtiöt ovat yleisimpiä tahoja, joissa toiminnantarkastus tulee ajankohtaiseksi. Laki antaa selkeät reunaehdot sille, milloin tilintarkastaja on nimettävä ja milloin se voidaan korvata toiminnantarkastuksella.
Yhdistykset
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen on valittava tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastus on halvempi ja kevyempi vaihtoehto kuin tilitarkastus. Tilintarkastus vaaditaan vain, jos yhdistyksen säännöt niin vaativat tai vähintään kaksi kolmesta ehdosta täyttyy kahtena peräkkäisenä tilikautena:
Taseen loppusumma ylittää 100 000 €
Liikevaihto tai vastaava tuotto ylittää 200 000 €
Palveluksessa on keskimäärin yli 3 henkilöä
Asunto-osakeyhtiöt
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään, että alle 30 huoneiston yhtiöissä täytyy valita tilitarkastaja tai toiminnantarkastaja, jos yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin (AOYL 9:5§ ja 9:6§). Yli 30 huoneiston yhtiöissä tilintarkastus on aina pakollinen. Pienemmissä yhtiöissä tarkastus ei ole pakollista, mikäli yhtiöjärjestys tämän mahdollistaa. Toiminnantarkastus on yleistä pienemmissä taloyhtiöissä, koska yhtiöjärjestys sitä yleensä vaati. Se on myös tilintarkastusta kevyempi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto.
Erityistapauksia
Myös rahoittajatahot, kuten avustuksia myöntävät viranomaiset, voivat edellyttää tilintarkastusta, vaikka yhdistyslaki ei sitä vaatisi. Toisaalta jotkin yhdistykset haluavat teettää tarkemman tilintarkastuksen omasta halustaan läpinäkyvyyden ja uskottavuuden vuoksi.
Mitä toiminnantarkastaja tarkastaa?
Toiminnantarkastajan tehtävänä on arvioida, onko yhteisön (esimerkiksi yhdistyksen tai asunto‑osakeyhtiön) toiminta ollut lainmukaista ja onko sen varainkäyttö ollut tarkoituksenmukaista (YhdL 51 c §). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toiminnantarkastaja käy läpi talousasiakirjat, tarkastaa hallinnon toimivuutta ja arvioi, onko kaikki sujunut sääntöjen ja hyvän hallintotavan mukaisesti.
Toiminnantarkastus ei ole yhtä yksityiskohtainen ja vaativa kuin tilintarkastus. Se ei sisällä esimerkiksi varmentavaa tarkastusta tai laajaa riskienhallinnan arviointia (toisin kuin tilintarkastus). Kuitenkin toiminnantarkastuksessa voidaan paljastaa epäselvyyksiä, huolimattomuutta tai puutteita hallinnossa.
Käytännön esimerkki
Yhdistyksen hallitus oli tehnyt suuren hankinnan ilman pöytäkirjamerkintää. Toiminnantarkastaja huomasi tämän ja otti asian esille raportissaan. Tämän seurauksena yhdistys otti käyttöön uuden käytännön, jossa kaikki yli 500 euron hankinnat dokumentoidaan ja päätetään kokouksissa. Tarkastuksella oli siis selkeä vaikutus yhdistyksen toiminnan läpinäkyvyyteen.
Kuka voi toimia toiminnantarkastajana?
Toiminnantarkastaja ei tarvitse tilintarkastajan tutkintoa. Toiminnantarkastajan valinnassa on tärkeintä riittävä ymmärrys tarkastettavan yhteisön taloudesta ja hallinnosta. Toiminnantarkastaja voi olla esimerkiksi kokenut kirjanpitäjä, yhdistystoiminnan konkari tai muu luotettava henkilö, joka osaa lukea tilinpäätöstä ja ymmärtää yhdistyksen tai taloyhtiön toimintaa.
Lainsäädäntö ei vaadi toiminnantarkastajalta ammattipätevyyttä, mutta hänen on oltava esteetön ja riippumaton. Toiminnantarkastajaksi ei voi valita henkilöä, joka on hallituksen jäsen, toiminnanjohtaja, isännöitsijä, kirjanpitäjä tai muu yhteisön johdossa toimiva. Myöskään heidän läheiset perheenjäsenensä tai lähipiiri eivät ole sopivia tehtävään
Yhdistyslaki 38 a § määrittelee:
Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö.
Hänen on hallittava taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus tehtävän edellyttämässä laajuudessa.
Hän ei saa olla vajaavaltainen, konkurssissa tai toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu.
Hän on oltava riippumaton tarkastuksen aikana
Monessa pienessä yhdistyksessä toiminnantarkastajaksi valitaan esimerkiksi aiemmin hallituksessa toiminut henkilö, joka ei enää ole mukana päätöksenteossa. Asunto-osakeyhtiöissä tarkastaja voi olla myös osakas, jos hän täyttää riippumattomuuden vaatimukset. Me kuitenkin suosittelemme valitsemaan täysin ulkopuolisen tarkastajan.
HUOM! Jos omasta lähipiiristä ei löydy sopivaa henkilöä, voit kääntyä meidän puoleemme. Cimson Yrityspalvelut on luotettava tilitoimisto, jonka henkilöstöllä on kokemusta toiminnantarkastuksista jo yli 20 vuoden ajalta.
Mitä papereita ja aineistoa toiminnantarkastaja tarvitsee?
Jotta toiminnantarkastaja voi tehdä tehtävänsä huolellisesti ja lain vaatimalla tavalla, hänen on saatava käyttöönsä kaikki olennaiset asiakirjat. Tarkastus ei voi onnistua, jos aineisto on puutteellinen tai epäselvä. Hallituksen tai isännöitsijän vastuulla on toimittaa tarkastajalle tarvittavat dokumentit ajoissa ja selkeästi järjestettyinä.
Keskeiset asiakirjat toiminnantarkastusta varten:
1.Tilinpäätös ja toimintakertomus Tilinpäätös ja toimintakertomus sisältäen talousarviovertailun sekä vastikelaskelmat.
2. Pöytäkirjat Hallituksen ja yhdistyksen yleiskokousten päätökset, joiden avulla tarkastaja voi arvioida päätöksenteon dokumentointia ja toteutumista.
3. Kirjanpitoaineisto Kirjanpidon päivä- ja pääkirjat sekä tositeaineisto.
4. Yhdistyksen säännöt tai asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys Nämä määrittelevät yhteisön hallinnon ja päätöksenteon rakenteet.
5. Mahdolliset sopimukset, avustuspäätökset ja lainapaperit Kaikki, jotka voivat sisältää taloudellisia sitoumuksia tai erityisehtoja.
Cimsonin huomio!
Modernit sähköiset järjestelmät helpottavat yrityksen taloushallinnon prosesseja ja tekevät toiminnan- ja tilintarkastuksesta vaivattomampaa. Meillä Cimson Yrityspalveluilla käytössä oleva Procountor mahdollistaa aineistojen sähköisen käsittelyn, joten tarkastajan vaatimat dokumentit voi toimittaa kätevästi ilman paperien postittelua tai turhaa säätöä.
Jos olet ajatellut palkata työntekijän, olet varmasti kuullut työnantajan sivukuluista. Pelkkä bruttopalkka ei kerro koko totuutta siitä paljonko työntekijän palkkaaminen oikeasti maksaa työnantajalle. Sivukulut nostavat työntekijän palkan kokonaiskustannuksia usein jopa 20–25 %. Mutta mitä tarkalleen kuuluu sivukuluihin, miten ne lasketaan ja vaikuttaako työntekijän ikä tai yrityksen koko sivukulujen kokonaiskustannuksiin?
Tässä artikkelissa avaamme sivukulut selkeästi auki ja hyödyntäen käytännön esimerkkejä. Käymme läpi pakollisten vakuutusmaksujen, kuten TyEL, sairaus-, työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusten kustannuksia työnantajalle. Esittelemme yleisesti käytössä olevia kertoimia, tarjoamme laskentavinkkejä ja havainnollistamme esimerkkien avulla, mikä on maksetun palkan todellinen kokonaiskustannus työnantajalle.
Mitä ovat työnantajan sivukulut?
Työnantajan sivukulut tarkoittavat bruttopalkan päälle tulevia pakollisia maksuja, joita työntekijän palkkaaminen aiheuttaa. Nämä maksut turvaavat työntekijän sosiaaliturvaa ja työhyvinvointia. Sivukulut voivat nostaa palkan kokonaiskustannuksia jopa 25 %.
Sivukulut voivat vaihdella toimialan, työntekijän iän ja työehtosopimusten mukaan. Lisäksi joillakin aloilla saatetaan tarvita työehtosopimuksen mukaisia lisäeriä, kuten lomarahoja.
💡 Asiantuntijan vinkki: Yleinen väärin käsitys on, että kilometrikorvaukset ja päivärahat laskettaisiin työnantajan näkökulmasta palkan sivukuluiksi. Asia ei kuitenkaan ole näin, sillä ne ovat erillisiä matkakustannusten korvauksia, joita voidaan maksaa työntekijälle Verohallinnon ehtojen mukaisesti verovapaasti. Tästä syystä niitä ei tavallisesti sisällytetä palkan sivukulujen laskelmiin. Jos olet palkkaamassaa työntekijää esimerkiksi reissutöihin ja haluat tietää paljonko työntekijä maksaa sinulle kokonaisuudessa, kannattaakin huomioida sivukulujen päälle myös muut mahdolliset korvaukset, joihin työntekijä on lain mukaan oikeutettu.
Mitä eri kulueriä työnantajan on maksettava vuonna 2026?
1. Työeläkevakuutusmaksu (TyEL)
Työnantaja maksaa TyEL-maksun kaikista 17-67-vuotiaille työntekijöille maksetuista palkoista. Vuonna 2026 työnantajan osuus on keskimäärin 17,10 %. TyEL on suurin yksittäinen sivukulu. Pienillä työnantajilla tämä maksu menee yleensä suoraan työeläkeyhtiön määrittelemän prosenttiluvun mukaan ilman alennuksia.
2. Sairausvakuutusmaksu
Tämä maksu kattaa työntekijän oikeuden sairauspäivärahaan ja muihin Kela-etuuksiin. Vuonna 2026 työnantajan osuus on 1,91 % palkasta.
3. Työttömyysvakuutusmaksu
Työttömyysvakuutus turvaa työntekijää työttömyyden sattuessa. Työnantajan maksuprosentti riippuu palkkasummasta:
alle 2,509 miljoonan euron palkkasummalla: 0,31 %
ylimenevältä osuudelta: 1,23 %
4. Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu
Työnantajan on otettava työntekijöille lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Maksun suuruus vaihtelee toimialan, työn riskitason, palkkasumman ja vakuutusyhtiön hinnoittelun mukaan. Toimistotyössä maksu on usein matalampi kuin riskialttiilla aloilla, kuten rakennus- ja teollisuusaloilla. Maksu voi vaihdella jopa 0,05 % – 5 % välillä.
Ryhmähenkivakuutus sisältyy monilla aloilla työehtosopimukseen, jolloin se tulee työnantajan maksettavaksi. Se ei ole kaikille työnantajille samalla tavalla yleinen lakisääteinen maksu kuin esimerkiksi TyEL-maksu, vaan velvoite perustuu usein työehtosopimukseen. Ryhmähenkivakuutuksen kustannus on kuitenkin pieni suhteessa palkkasummaan, tyypillisesti n. 0,02–0,10 % luokkaa.
5. Mahdolliset TES-pohjaiset maksut
Monilla aloilla työnantajan on maksettava myös lomarahat, koulutusrahastomaksuja tai mahdollisesti työterveyshuollon kustannuksia. Nämä eivät ole pakollisia kaikille, mutta ne voivat kasvattaa todellisia sivukuluja huomattavasti.
💡 Asiantuntijan vinkki: Vaikka useimmat maksut ovat prosentteina pieniä, ne muodostavat yhdessä melko suuren summan varsinaisen palkan päälle. Siksi työnantajan olisikin aina suositeltavaa laskea sivukulut mukaan jo ennen rekrytointia. Monesti palkan kokonaiskustannus realisoituu liian myöhään, kun työsopimukset on allekirjoitettu ja palkkaa aletaan työntekijälle maksaa.
Miten työnantajan sivukulut lasketaan käytännössä? 💡
Työnantajan sivukulut voi laskea monella eri tavalla. Voit laskea sivukulut, vaikka käsin tai käyttämällä palkan sivukululaskureita. Riippumatta missä lasket sivukulut, tarvitset muutamia keskeisiä tietoja: työntekijän bruttopalkka, ikä, toimiala sekä mahdolliset työehtosopimuksen vaatimukset.
Käytännössä sivukulut lasketaan seuraavasti:
1. Aloita työntekijän bruttopalkasta.
2. Laske päälle pakolliset vakuutus- ja muut maksut prosentteina.
Yhteissumma kertoo sivukulut prosentteina palkasta.
Esimerkki:
Jos bruttopalkka on 3 000€/kk, tyypillinen laskentakaava voisi olla seuraava:
Bruttopalkka: 3 000€
Sivukulut (~25 %): 750€
Kokonaiskustannus työnantajalle: 3 750€/kk
Kertomalla bruttopalkan 1,25 saat karkean arvion sivukulujen kokonaismäärästä. Huomioi kuitenkin, että toimialakohtaiset erot voivat vaikuttaa tähän merkittävästi. Esimerkiksi rakennusalalla tapaturmavakuutus voi olla moninkertainen toimistotyöhön verrattuna.
💡 Asiantuntijan vinkki: Voit hyödyntää erilaisia palkkojen sivukululaskureita, jotta saat mahdollisimman tarkan arvion. Laskurit eivät tee virheitä samalla tavalla, kuin ihmiset. Tämän vuoksi ne ovatkin todella suosittuja. Kannattaa kuitenkin aina tarkistaa laskurin antamat luvut, sillä klassinen virhe laskureita käyttäessä on kirjoittaa luvut väärin mm. desimaali-virheellä. Tällöin laskuri laskee sivukulut väärin.
Miten eri tilanteet vaikuttavat sivukulujen määrään?
Yleinen väärin käsitys on, että työnantajan sivukulut ovat kaikille yrityksille ja työntekijöille samat. Useat tekijät, kuten työntekijän ikä, toimiala, yrityksen koko ja työsuhteen kesto vaikuttavat lopullisiin kustannuksiin.
Yleisiä tilanteita, jotka muuttavat sivukulujen määrää:
1. Työntekijän ikä
TyEL-maksut koskevat vain 17–67-vuotiaita. Jos työntekijä on tätä nuorempi tai vanhempi, työeläkemaksua ei tarvitse maksaa.
Alle 18-vuotiaista ei myöskään tarvitse maksaa työttömyysvakuutusmaksua.
2. Toimiala ja työn riskit
Esimerkiksi rakennusalalla tapaturmavakuutusmaksu voi olla jopa yli 5 %, kun taas toimistotyössä se voi olla alle 0,3 %.
Myös ryhmähenkivakuutuksen ehdot voivat vaihdella toimialoittain ja vakuuttajan mukaan.
3. Yrityksen koko
Pienillä työnantajilla on usein käytössä vakioidut maksuprosentit ilman alennuksia.
Suurilla työnantajilla TyEL-maksuun vaikuttaa niin sanottu asiakashyvitys ja maksuluokka, joka määräytyy muun muassa yrityksen työkyvyttömyyseläkkeiden riskistä.
4. Määräaikainen vai vakituinen työsuhde?
Lyhytaikaiset työsuhteet voivat olla suhteessa kalliimpia, jos työntekijälle maksetaan lomakorvausta tai muita erillisiä kuluja.
TES voi velvoittaa maksamaan lomarahaa, vaikka työsuhde olisi lyhyt.
Kuten varmasti huomaat, työnantajan sivukulujen määrä ei ole koskaan vakio. Suosittelemmekin arvioimaan tilannetta aina tapauskohtaisesti. Voit käyttää tarvittaessa erilaisia laskureita tai kysyä ammattilaiselta apua.
💡 Asiantuntijan vinkki: Rekrytointia suunnitellessa kannattaa muistaa, että sivukulujen määrä ei ole aina täysin sama kaikilla työntekijöillä. Esimerkiksi jos vertailet kahta kesätyöntekijää, joista toinen on alle 18-vuotias ja toinen täysi-ikäinen, kokonaiskustannus voi erota pelkästään lakisääteisten vakuutusmaksujen takia, vaikka palkkaus olisi täysin sama.
Yrittäjän palkan sivukulut – mitä tulisi tietää? 👨💼
Moni osakeyhtiön yrittäjä yllättyy kuullessaan, että hänen täytyy maksaa samat palkan sivukulut myös hänen omasta palkastaan. Kun toimit osakeyhtiössä ja maksat itsellesi palkkaa, toimit virallisesti sekä työntekijänä että työnantajana. Tämä tarkoittaa, että yhtiösi on velvollinen maksamaan kaikki lakisääteiset työnantajamaksut myös sinusta itsestäsi.
Osakeyhtiö = työnantaja, myös itsellesi
Kun toimit osakeyhtiössä ja haluat maksaa itsellesi palkkaa, yritys joutuu maksamaan esimerkin mukaisesti
TyEL-maksut (n. 17,10 %)
Sairausvakuutusmaksu (1,91%)
Työttömyysvakuutusmaksu, mikäli olet vakuutettu (0,31–1,23%)
Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus, jos otettu
Esimerkki:
Yrittäjä maksaa itselleen 4 000€ bruttopalkkaa kuukaudessa. Tyypillinen sivukulujen osuus on n. 25 %, eli:
Bruttopalkka: 4000€
Sivukulut: 1 000€
Kokonaiskustannus kuukausipalkasta on yhtiölle: 5 000 €/kk
Yrittäjän kannattaa aina keskustella tilitoimiston kanssa siitä, miten oma palkanmaksu järjestetään järkevimmällä tavalla. Yhdistelmä palkkaa ja osinkoa on usein kustannustehokkain. Osingosta et maksa sivukuluja. Suosittelemmekin lukemaan yrityksen verosuunnittelusta lisää, jos haluat maksimoida käteen jäävän rahan osuuden.
💡 Asiantuntijan vinkki: Jos yrityksesi ei maksa palkkaa, näitä sivukuluja ei synny. Jos yrityksesi onkin vielä uusi ja toiminta pientä, kannattaakin harkita, alatko maksaa toiminnasta itsellesi palkkaa heti ensimmäisinä kuukausina.
Jos et maksa vielä itsellesi palkkaa, toimit tällöin YEL-vakuutuksen varassa, joka on oma järjestelmänsä yrittäjän eläketurvaa varten. YEL ei kuitenkaan kuulu työnantajan sivukulujen piiriin, koska kyse ei ole palkanmaksusta.
Tarvitsetko apua?
Oletko epävarma työnantajamaksuista, sivukulujen vaikutuksesta tai palkkalaskennan kokonaisuudesta? Voit aina kysyä apua.
💼 Asiantuntijamme auttavat sinua arvioimaan kokonaiskustannuksia, suunnittelemaan budjetin realistisesti ja varmistamaan, että kaikki lakisääteiset ja sopimusperusteiset maksut tulevat huomioiduksi.
👉 Toimi nyt – tee palkanmaksusta helpompaa ja turvallisempaa.
Edustuskulut aiheuttavat usein hämmennystä kirjanpidossa. Moni yrittäjä arveleekin, voiko tietyn hankinnan tai kuitin perustella edustuskuluksi ja miten tällaiset kulut tulee kirjata oikein. Monesti myös käsite edustuskuluista on epäselvä. Tässä artikkelissa pyrimme vastaamaan näihin kysymyksiin ja käymään läpi mitä edustuskulut ovat, mitä niiden kirjaamisessa tulisi erityisesti ottaa huomioon ja millä perusteilla ne ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.
Mikä on edustuskulu?
Edustuskulu on yrityksen liiketoimintaa edistävä kulu, jonka tarkoituksena voi olla mm. asiakassuhteiden vahvistaminen, verkostoituminen tai yrityksen imagon ylläpito. Tärkeintä on, että edustuskululle löytyy liiketoiminnallinen peruste. Edustuskulujen tunnusmerkkinä on se, että ne kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin tahoihin. Edustuskuluiksi ei siis esimerkiksi lasketa yrityksen oman henkilöstön keskeisiä lounaita. Edustuskulu tarkoittaa samaa asiaa kuin edustusmeno.
Edustuskulu esimerkkejä:
Asiakaslounaat tai -kahvit ravintoloissa
Liput asiakkaalle konserttiin, urheilutapahtumaan tai teatteriin
Kohtuulliset lahjat (esim. yrityslahjakori)
Kokoukset, jossa aterioidaan liikekumppaneiden kanssa
Vieraan majoitus liikematkalla
Ei ole edustuskulu:
Omistajan tai työntekijän henkilökohtainen ruokailu ilman liiketoiminnallista perustetta
Yksityiseen käyttöön tarkoitetut lahjat
Liian suuret tai kohtuuttomat lahjat
Miten edustuskulut merkataan kirjanpidossa?
Edustuskulut on dokumentoitava kirjanpidossa huolellisesti, sillä verottaja tarkastaa ne erityisen tarkasti. Ilman kunnollisia perusteluja tai dokumentaatiota kulu hylätään (puutteet voivat johtaa myös veronkorotukseen).
Tarkista, että tositteesta löytyy pakolliset tiedot:
✅ Päivämäärä
✅ Paikka (esim. ravintolan nimi)
✅ Osallistujat (nimet ja yritykset – esim. ”Matti Meikäläinen, X-yritys Oy”)
✅ Liiketoiminnallinen tarkoitus (esim. ”Tapaaminen projektin X aloittamiseksi”, ”Verkostoituminen messuilla”)
✅ Summa
Merkkaa tosite edustuskuluksi vain, jos kulu on täysin vähennyskelpoinen tuloverotuksessa. Jos kulu on osittain vähennyskelpoinen, tulisi se merkata muuksi henkilöstökuluksi (jos kohdistuu työntekijään) tai muuksi hallinto- ja yleiskuluksi (jos ei kohdistu tiettyyn työntekijään).
Edustuskulujen vähennyskelpoisuus
Edustuskuluista yrityksellä on oikeus vähentää puolet eli 50 % tuloverotuksessa. Edustuskulu on vähennyskelpoinen yrityksen tuloverotuksessa vain, jos se täyttää molemmat seuraavista ehdoista:
Liiketoiminnallisen perusteen (kulu edisti yrityksen toimintaa).
Kohtuullisuuden (kulu oli kohtuullinen yrityksen koon, alan ja tilanteen mukaan).
Tässäkin on kuitenkin muutamia poikkeuksia. Esimerkiksi ravintola- ja kahvilakulut ovat vähennyskelpoisia vain, jos ne liittyvät asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin tai ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Työntekijöiden lounaat/kahvit eivät yleensä ole vähennyskelpoisia, sillä ne katsotaan palkkioiksi. Poikkeuksena voi kuitenkin olla pienet välipalat, kuten kahvit ja pullat. On tärkeää kuitenkin ymmärtää, että jokainen edustuskulu katsotaan tapauskohtaisesti.
Yrityslahjat voidaan laskea vähennyskelpoisiksi edustuskuluiksi vain, jos ne ovat alle 50€/vastaanottaja/vuosi. Jos lahjan arvo ylittää tuon summan, se ei ole enää vähennyskelpoinen yrityksen tuloverotuksessa. Myöskään liian henkilökohtaiset lahjat eivät ole vähennyskelpoisia. On siis tärkeää muistaa, että lahja ei saa olla liian kallis taikka henkilökohtainen.
Monesti edustuskuluiksi yritetään perustella omistajan omia kuluja, kuten lounaita. Nämä eivät kuitenkaan ole edustuskuluja, jos mukana ei ole yrityksen ulkopuolisia henkilöitä.
Huom! Verottaja arvioi kohtuullisuutta tapauskohtaisesti. Jos haluat välttyä jatkoselvittelyiltä taikka vääristä kirjauksista aiheutuvilta lisäkuluilta, kannattaa tukeutua ammattilaiskirjanpitäjän taikka tilitoimiston apuun.
Vinkki: Apua tarvitessa kannattaa varmistaa, että tilitoimisto on auktorisoitu. Taloushallintoliiton jäsenet ovat asianmukaisesti koulutettuja ja voit ollan varma, että heiltä löytyy ajankohtainen taloushallinnon osaaminen. Cimson Yrityspalvelut on auktorisoitu tilitoimisto, meiltä saat apua ottamalla yhteyttä.
Jos yritys maksaa työntekijälle edustusmenon, joka ei ole vähennyskelpoinen yritykselle, se muuttuu työntekijän verotettavaksi tuloksi ja se kirjataan hänelle luontaiseduksi. Tämä voi tulla yllätyksenä yritykselle sekä työntekijälle, jolloin edessä voi olla epämiellyttävät ja kiusalliset selvittelyt.
Esimerkki: Jos yritys tarjoaa työntekijälle lounaan ilman asiakasta ja kirjaa sen edustusmenoksi. Se voidaan oikaista kirjanpidossa muuksi henkilöstökuluksi, jolloin työntekijän lounaaseen käytetty summa ilmoitetaan työntekijän verotuspöytäkirjaan ja verotetaan hänen palkkatulonaan. Tällöin työntekijä kustansikin itse oman lounaansa tietämättään. Kohtuullisuuden ylitys lahjoissa käsitellään samalla tavalla. Jos lahjan arvo ylittää kohtuullisen rajan, sen ylimenevä osa käsitellään myös työntekijän luontoisetuna.
Edustusmenojen ALV.
Suomessa edustusmenojen ALV-käsittely on selkeä: edustusmenoista ei saa vähentää lain mukaan ollenkaan ALV:tä. Tämä perustuu arvonlisäverolakiin, jonka mukaan edustamiseen liittyvät kulut ovat arvonlisäverotuksessa vähennyskelvottomia.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ravintola- ja kahvilalaskuissa, konserttilipuissa, majoituskuluissa tai kuljetuspalveluissa pelkkä kulun luokittelu edustuskuluksi katkaisee ALV-vähennysoikeuden kokonaan. Yrityksen on siis maksettava näiden kulujen ALV kokonaisuudessaan omasta pussistaan.
Miksi edustuskulut on tärkeää merkata kirjanpidossa oikein?
Täsmällinen edustuskulujen kirjaaminen on tärkeää, sillä yritys voi säästää merkittävästi rahaa sekä välttyä mahdollisilta veroseuraamuksilta. Yleinen virhe edustuskulujen kirjaamisessa on puutteellinen dokumentointi, esimerkiksi kun tositteesta ei tule ilmi, että kyseessä on ollut edustuskulu tai kulun liiketoiminnallinen tarkoitus on epäselvä. Tällöin on hankala perustella verottajalle, että kyseessä on ollut edustuskulu. Virheellisesti käsitelty edustuskulu voi johtaa:
Hylättyihin verovähennyksiin + jälkiverotukseen ja veronkorotukseen.
Kulu verotetaan työntekijältä luontoisetuna.
Kulusta muodostuu mahdollisia muita veroseuraamuksia.
Harkitsetko toiminimen muuttamista osakeyhtiöksi? Vai etkö tiedä, milloin on oikea hetki vaihtaa yhtiömuotoa tai millaisia hyötyjä taikka haasteita muutos aiheuttaa. Tässä artikkelista selviää miten toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi tapahtuu käytännössä. Opit myös miksi osakeyhtiö voi olla verotuksen ja vastuun kannalta järkevämpi vaihtoehto. Lisäksi sinulle selviää miten varmistat kirjanpidon siirtyvyyden toiminimestä osakeyhtiölle ongelmitta. Lopuksi käynne vielä läpi millaisia kustannuksia ja ilmoitusvelvollisuuksia vaihdos tuo mukanaan.
Luvassa on selkeitä neuvoja, esimerkiksi:
Mitä dokumentteja ja kaupparekisteri-ilmoituksia tarvitaan?
Miten varmistat, että taloudellinen jatkuvuus ei katkea?
Millaisia veroetuja (ja -velvoitteita) uusi yhtiömuoto tuo mukanaan?
1. Miksi muuttaa toiminimi osakeyhtiöksi?
Toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi tuo mukanaan veroetuja, hekpottaa riskienhallintaa sekä luo uskottavuutta rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden silmissä.
1.1 Vastuun rajoittaminen ja riski
Yritysmuodon muutos halutaa monesti tehdä henkilökohtaisen vastuun helpottamiseksi. Toiminimiyrittäjänä olet nimittäin henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen kaikista veloista, kun taas osakeyhtiössä vastuu rajoittuu yhtiön omaan pääomaan. Tämä tarkoittaa että osakeyhtiön velat taikka vastuut eivät ulotu henkilökohtaisiin säästöihisi ja varoihisi, vaikka yhtiö päättyisikin konkurssiin.
Esimerkki: Rakennusalan yrittäjä X koki asiakasriidan, joka vei yritykseltä 30 000 € yli toiminimiyrityksen varojen. Osakeyhtiömuodossa vastuu olisi rajoittunut vain yhtiön varoihin. Velkojat voivat periä saamispäätöksensä ainoastaan yhtiön taseen varoista (osakepääomasta ja kertyneistä voittovaroista). Toiminimi taas joutuisi takuuseen henkilökohtaisesti omilla varoillaan.
1.2 Verotukselliset edut ja haasteet
Osakeyhtiössä verotus on selkeämpää ja usein edullisempaa:
20 % yhteisövero on kiinteä, kun taas henkilökohtainen tuloveroprosentti nousee toiminimiyrittäjällä helposti yli 30 %. Tällöin verokiila kasvaa nopeasti.
Osakeyhtiössä pystyt ajoittamaan osinkojen nostoa ja keventää omaa verorasitustasi merkittävästi.
Voittojen uudelleensijoittaminen yhtiöön tapahtuu myös ilman välitöntä lisäveroa.
Huomio: Osakeyhtiöllä täytyy olla aina kahdenkertainen kirjanpito. Osakeyhtiössä on laadittava myös selkeät pöytäkirjat yhtiökokouksista ja hallituksen toiminnasta. Lisäksi jokaiselta tilikaudelta vaaditaan virallinen tilinpäätös. Tämä lisää hallinnollista työtä, mutta varmistaa läpinäkyvyyden ja oikeusturvan.
1.3 Uskottavuus markkinoilla
Moni asiakkaista ja yhteistyökumppaneista kokee osakeyhtiön luotettavana ja ammattitaitoisena toimijana. Tämä voi avata mahdollisuuksia uusiin asiakkuuksiin ja helpottaa esimerkiksi rahoituksen saantia. Pankkilainat tai yritysluotot ovat usein helpompia neuvotella osakeyhtiölle, kuin toiminimelle.
Yhteenvetona: toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi tuo mukanaan etuja riskinhallintaan, verosuunnitteluun ja uskottavuuteen. Osakeyhtiössä varjopuolena on taas tarkempi ja vaativampi taloushallinnointi ja sen raportointi.
2. Milloin toiminimen muutos osakeyhtiöksi kannattaa?
Toiminimen muuttamista osakeyhtiöksi on hyvä harkita, jos liiketoiminta kasvaa, riskit lisääntyvät tai vuositaiset tulot ovat korkeat.
Yksi selkeä kriteeri vaihdokselle on liikevaihdon kasvu. Kun vuosittaiset tulot ylittävät esimerkiksi 50 000–80 000 euroa, osakeyhtiön veroedut ja rakenteellinen joustavuus ovat huomattavasti armollisempia. Yhteisöveron (20 %) avulla voit jättää enemmän rahaa yritykseen kasvun tueksi, kun taas toiminimiyrittäjä maksaa tuloistaan usein jopa yli 30–40 % veroina. Tässä esimerkissä verosäästö on siis 10-20%.
Toinen syy vaihtaa yhtiömuotoa on liiketoiminnan riskien kasvaessa. Jos esimerkiksi toimit alalla, jossa voi syntyä sopimusriitoja tai reklamaatioita, osakeyhtiö tarjoaa selkeämmän rajat henkilökohtaiselle vastuulle. Yrityksen ja yrittäjän varat erotetaan juridisesti toisistaan, mikä tuo turvaa yrittäjälle.
Myös yrityksen tulevaisuuden suunnitelmat vaikuttavat yhtiömuotoon. Osakeyhtiö on parempi vaihtoehto, jos haet rahoitusta, aiot palkata työntekijöitä tai yrityksesi tavoittelee rajua kasvua. Se mahdollistaa mm. ketterän taloudenhallinnan, omistuksen jakamisen, pääomasijoitukset sekä osingonjaon.
Jos siis yrityksesi tulot ovat nousussa, toimintaympäristö on monimutkainen tai tavoittelet isompaa liiketoimintaa, osakeyhtiöksi siirtyminen kannattaa ottaa harkintaan. Yhtiömuodon muutos ei ole aina välttämätöntä pienimuotoisessa yrittämisessä, mutta monelle se on luonnollinen seuraava askel.
3. Yhtiömuodon muutoksen vaiheet
Toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi etenee aina kahden päävaiheen kautta. Ensiksi perustat uuden osakeyhtiön, mikä edellyttää osakepääoman suuruuden määrittelyä ja perustamissopimuksen sekä yhtiöjärjestyksen laatimista. Kun tarvittavat asiakirjat on täytetty ja allekirjoitettu sekä kaupparekisteri on hyväksynyt ilmoituksen, yhtiö saa oman Y-tunnuksensa ja oikeudellisen aseman.
Toisessa vaiheessa huolehdit vanhan toiminimen virallisesta lopettamisesta. Lomakkeella ilmoitat toiminimen pidättämisen tai lopettamisen saman kaupparekisteri-ilmoitukseen liitteenä. Näin varmistat, että liiketoimintasi siirtyminen uuteen yhtiömuotoon on lainmukaista ja rekisteröity oikein. Kun sekä osakeyhtiön perustamisilmoitus että toiminimen lopetus on tehty, voit siirtyä keskittymään liiketoiminnan jatkumiseen uudessa rakenteessa ilman juridisia epäselvyyksiä.
3.1 Mitä tehdä ennen muutosta? – Suunnittelu ja ennakkotarkastus
Ensimmäiseksi tulisi aina kartoittaa nykytilanne: selvitä toiminimesi tase, velat ja varat sekä arvioi onko toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi kannattavaa juuri nyt. Varmista, että kaikissa kirjanpidon siirroissa varat ja velat on kirjattu samalla tavalla sekä selvitä etukäteen mahdolliset ”piilovelat” ja muut yllätyskulut. Monissa tilanteissä on järkevää konsultoida tilitoimistoa tai yritysneuvojaa, jotta yhtiömuodon muutos lähtee puhtaalta pohjalta.
3.2 Yritysmuodon muutos: osakepääoma ja asiakirjat
Yritysmuotoa muutettaessa osakkeyhtiöstä toiminimeksi, täytyy ensiksi perustaa uusi osakeyhtiö ja lakkauttaa vanha toiminimi. Osakeyhtiön perustamisessa ei ole Suomessa enää minimiosakepääomavaatimusta. Määrittele yhtiöjärjestyksessä haluamasi osakepääoma (esim. 1 €), valitkaa merkitäänkö se rahana vai apporttiomaisuutena. Sen jälkeen tulisi laatia perustamissopimus sekä yhtiöjärjestys. Näin sekä osakeyhtiön perustamis- että toiminimen lopettamisilmoitus etenevät nopeasti ja vaivattomasti kaupparekisterissä.
Kun päätökset on tehty ja asiakirjat allekirjoitettu, teet kaupparekisteri-ilmoituksen. Lomakkeella Y1 ilmoitat uuden osakeyhtiön perustamisen, Y6:lla taas vanhan toiminimen lopettamisen tai pidättämisen. Samassa yhteydessä on tärkeää päivittää myös tiedot Verohallinnolle.
Hyvä muistaa: tarkista YTJ:n ohjeista ajantasaiset maksut ja liitteenä vaaditut pöytäkirjat, jotta yhtiömuodon muutos kirjautuu oikein ja viranomaisten hyväksyntä sujuu ongelmitta.
4. Kirjanpito, sopimukset ja varojen siirto
Kun toiminimi muutetaan osakeyhtiöksi, kyse ei ole vain nimen vaihtamisesta, vaan koko yrityksen oikeudellinen asema muuttuu. Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö, mikä tarkoittaa että liiketoimintaan liittyvät sopimukset, velat, varat ja vastuut eivät siirry automaattisesti. Ne täytyy siirtää uudelle yhtiölle selkeästi dokumentoiden.
On tärkeää ymmärtää tämä ero, sillä muutos vaikuttaa käytännössä kaikkeen, pankkisuhteista asiakassopimuksiin ja viranomaisilmoituksiin. Jos siirrot jäävät tekemättä tai ne tehdään puutteellisesti, se voi aiheuttaa katkoksia liiketoimintaan ja lisätä tarpeetonta selvitystyötä myöhemmin. Osakeyhtiöön siirtyessä olisikin syytä hoitaa kaikki siirtyvät vastuut ja oikeudet huolellisesti, jotta liiketoiminta voi jatkua ilman katkoksia tai muita yllätyksiä.
Lisäksi kaikki toiminimen varat ja velat pitää siirtää osakeyhtiön kirjanpitoon. Jos haluat toteuttaa siirron veroneutraalisti eli ilman että syntyy luovutusvoittoa tai muuta verotettavaa, on siirron täytettävä tietyt ehdot. Esimerkiksi omaisuuden ja velkojen arvot tulee kirjata yhtiölle samoilla arvoilla, kuin ne ovat toiminimen kirjanpidossa. Liiketoiminnan sisältö ei myöskään saa muuttua olennaisesti.
Osakeyhtiön kirjanpitovelvollisuus on tiukempi kuin toiminimellä. Kirjanpito on aina kahdenkertaisesti järjestetty, eli se seuraa tarkasti varojen ja velkojen muutoksia. Myös yhtiön päätöksenteko täytyy dokumentoida tarkemmin laatimalla virallisia pöytäkirjoja. Jos et ole itse kouluttautunut yhtiömuodon muutoksiin, olisi hyvä ottaa kirjanpitäjä mukaan muutosprosessiin alusta alkaen. Tällöin siirtymä tapahtuu oikein ja mahdolliset veroseuraamukset voidaan välttää.
5. Muutoksen aikataulu ja käytännön vinkit
Toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi ei tapahdu sormia napsauttamalla, mutta kun suunnittelet sen huolellisesti, muutos voi sujua yllättävän vaivattomasti. Yleensä koko prosessi vie aikaa muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Tärkeintä on ajoittaa muutos oikein: esimerkiksi tilikauden alkuun tai uuden projektin kynnykselle, jolloin hallinnollinen siirtymä on helpompi hallita.
Ennen kuin perustat uuden osakeyhtiön, varmista että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat valmiina: perustamissopimus, yhtiöjärjestys ja mahdollinen apporttiluettelo, jos siirrät omaisuutta yhtiöön. Kun osakeyhtiö on rekisteröity ja saanut uuden Y-tunnuksen, voit aloittaa sopimusten ja palveluiden siirron. Huomioi myös, että samalla sinun tulee lopettaa toiminimen toiminta virallisesti kaupparekisterissä.
Verohallinnolle on tehtävä ajantasaiset ilmoitukset esimerkiksi arvonlisäverosta ja ennakkoverosta. Pidä huolta siitä, että kaikki tiedot päivittyvät oikeisiin rekistereihin ilman viiveitä, sillä virheelliset tai puuttuvat tiedot voivat vaikeuttaa liiketoiminnan jatkumista uuden yhtiön nimissä.
Yhteenveto: Toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi – hyvä päätös kasvavalle yritykselle
Toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi on iso päätös, jonka voit yrittäjänä tehdä liiketoimintasi kehittyessä. Muutos antaa sinulle enemmän mahdollisuuksia kasvaa, vähentää henkilökohtaisia riskejä ja rakentaa uskottavaa sekä vakaata liiketoimintaa.
Muutos osakeyhtiöksi voi olla seuraava askel, jos liiketoimintasi on kasvanut pisteeseen, jossa haluat yrityksellesi selkeämmän rakenteen, enemmän taloudellista joustoa ja ammattimaisemman ilmeen.
Sinun ei tarvitse tehdä muutosta yksin. Ota yhteyttä asiantuntevaan kirjanpitäjään tai yritysneuvojaan ja kartoita mahdollisuutesi. Oikein toteutettuna yhtiömuodon vaihdos on sujuvaa, verotehokasta ja liiketoimintasi edun mukaista.
Yritystoiminta harvoin pysyy täysin muuttumattomana. Kasvun tai suunnanmuutoksen myötä moni yrittäjä huomaa, ettei yrityksen päätoiminimi enää riitä kuvaamaan kaikkea, mitä yritys tekee. Tällöin aputoiminimi voi tarjota joustavan ratkaisun.
Oletko siis harkinnut yrityksellesi aputoiminimeä, mutta et ole täysin varma, mitä se tarkoittaa tai mitä hyötyä siitä on? Tässä oppaassa kerromme selkeästi mikä se on, milloin sitä kannattaa käyttää ja miten se vaikuttaa kirjanpitoon sekä veroihin. Saat myös käytännön esimerkkejä aputoiminimen rekisteröimiseen ja hyödyntämiseen yritystoiminnassa.
Mikä on aputoiminimi?
Aputoiminimi on yritykselle rekisteröitävä lisänimi, jonka avulla voit harjoittaa muuta liiketoimintaa ilman, että perustat erillistä yritystä. Toisin sanoen, se on yrityksen sisäinen brändi tai toimialakohtainen nimi, jonka avulla voit eriyttää eri liiketoimintoja. Aputoiminimi näkyy virallisissa rekistereissä ja laskutuksessa, vaikka kaikki toiminta tapahtuu saman Y-tunnuksen alla.
Esimerkiksi jos sinulla on toiminimi ”Tmi Matti Meikäläinen”, voit rekisteröidä aputoiminimen ”Maken Mopohuolto”, jolla tarjoat moottoripyörähuoltoa. Samalla voit käyttää toista aputoiminimeä ”Meikäläinen Media” tuottaaksesi sosiaalisen median palveluita. Näin erotat eri toimialasi selkeästi, vaikka yrityksesi pysyy juridisesti yhtenä ja samana.
Aputoiminimi antaa lisäjoustavuutta yritystoimintaan ja luo uskottavuutta sekä luottamusta asiakkaille ja brändille. Esimerkiksi parturiliike, jonka omistaja haluaa vuokrata liiketilaa viikonloppuisin juhlakäyttöön, voi hyödyntää aputoiminimeä erottaakseen nämä kaksi erilaista liiketoimintaa selkeästi toisistaan.
Miksi ja milloin aputoiminimeä on hyödyllistä käyttää?
Aputoiminimi ei ole pakollinen, mutta se voi olla erittäin hyödyllinen monissa erilaisissa tilanteissa, etenkin jos yrityksesi tarjoaa palveluita tai tuotteita useilla eri toimialoilla tai kohderyhmille. Tässä kohtaa kannattaa pohtia, milloin brändillinen selkeys ja erottuvuus tuovat aitoa lisäarvoa.
Alta löydät huomioitavia asioita
1.Useita eri toimialoja Jos tarjoat esimerkiksi sekä puutarhapalveluita että verkkosivujen suunnittelua, niiden yhdistäminen saman nimen alle ei välttämättä ole järkevää tai uskottavaa asiakkaiden silmissä. Aputoiminimen avulla voit luoda kummallekin palvelulle selkeät ja erottuvat brändit, vaikka ne toimivat saman Y-tunnuksen alla.
2.Eri maantieteelliset alueet Yritys, joka toimii usealla paikkakunnalla, voi hyödyntää aputoiminimiä paikallisen näkyvyyden parantamiseksi. Esimerkiksi “Rakennus Oy Helsinki” voi käyttää aputoiminimeä “Rakennus Oy Tampere” toisella alueella operoidessaan.
3. Kohderyhmäkohtainen viestintä Jos yritykselläsi on eri asiakasprofiileja, voi olla järkevää käyttää eri aputoiminimiä viestinnän selkeyttämiseksi. Esimerkiksi catering-yritys voi palvella yksityisasiakkaita nimellä ’Herkkuhetki’ ja yritysasiakkaita nimellä ’Gourmet Pro’, kun nämä nimet on rekisteröity aputoiminimiksi.
Miten aputoiminimi rekisteröidään?
Aputoiminimen rekisteröinnin voit hoitaa joko sähköisesti YTJ-palvelussa tai erillisellä paperilomakkeella. Rekisteröinti maksaa vuonna 2025 sähköisesti tehtynä 60 euroa ja paperilomakkeella 115 euroa. Sähköistä ilmoitusta varten tarvitset joko verkkopankkitunnukset, sirullisen henkilökortin tai mobiilivarmenteen. Huomioithan, että maksu tulee suorittaa sähköisen ilmoituksen yhteydessä. Paperinen ilmoitus taas maksetaan ennen ilmoituksen lähettämisestä ja maksusta liitetään mukaan kuitti.
Sähköinen rekisteröinti on yleensä aina nopeampi ja vaivattomampi ratkaisu.
Rekisteröintiprosessi vaihe vaiheelta
Päätä nimi
Nimen pitää olla yksilöllinen ja erottuva. Et voi käyttää samaa tai samankaltaista nimeä kuin joku toinen yritys. Suosittelemme käyttämään PRH:n nimipalvelua varmistaaksesi, ettei nimi ole jo varattu.
Valitse toimiala
Aputoiminimiä ei voi käyttää koko yritystoiminnan kuvaamiseen. Sinun pitää rajata sille oma toimialansa. Esimerkiksi “Tmi Matti Meikäläinen” voi käyttää aputoiminimeä “Maken Mopohuolto” vain moottoripyörähuoltoihin.
Tee ilmoitus YTJ:ssä
Valitse “Yrityksen muutos- ja lopettamisilmoitus” ja lisää uusi aputoiminimi. Määrittele sen toimiala, käyttöoikeudet ja muut tarvittavat tiedot.
Maksa käsittelymaksu
Ilman maksua ilmoitusta ei käsitellä.
Odota aputoiminimen rekisteröintiä
PRH käsittelee ilmoituksen muutamassa arkipäivässä. Kun nimi hyväksytään, voit alkaa käyttää sitä virallisesti esimerkiksi laskutuksessa ja markkinoinnissa.
HUOM! Vaikka nimi hyväksytään PRH:ssa, se ei tuo sinulle yksinoikeutta nimeen kuten tavaramerkki toisi. Jos haluat suojata nimen vahvemmin, kannattaa harkita tavaramerkin rekisteröintiä.
Aputoiminimen kirjanpito ja verotus
Moni yrittäjä pohtii, miten aputoiminimi vaikuttaa käytännön toimintaan, kuten kirjanpitoon ja verotukseen. Yksi aputoiminimen tärkeimmistä eduista on se, että vaikka se näyttää omalta ”brändiltä”, se ei tuo mukanaan uutta Y-tunnusta eikä erillistä verovelvollisuutta. Kaikki tapahtuu edelleen saman yrityksen nimissä.
Yksi kirjanpito, monta nimeä
Koska aputoiminimi ei ole itsenäinen yritys, sen tulot ja menot kirjataan normaalisti yrityksen kirjanpitoon. On kuitenkin erittäin suositeltavaa, että pidät tulo- ja kuluerät erillään esimerkiksi kustannuspaikkojen tai tiliöinnin avulla. Näin pysyt kartalla siitä, miten kukin aputoiminimen alla toimiva osa-alue menestyy.
Toiminimi: Kirjanpito säilyy yhdenkertaisena, mutta voi olla hyödyllistä tehdä erillistä seurantaa aputoiminimittäin.
Osakeyhtiö: Kirjanpito säilyy kahdenkertaisena. Voit käyttää laajempia seurantajärjestelmiä tai jopa erillisiä tilejä aputoiminimille, jos liiketoiminta on mittavaa.
Verotus
Koska toiminta tapahtuu saman Y-tunnuksen alla, kaikki verot (ALV, tulovero, ennakonpidätykset) hoituvat normaalisti yrityksesi kautta. Et ilmoita tuloja tai menoja aputoiminimittäin, vaan ne yhdistetään yhteen kokonaisuuteen verottajan näkökulmasta. Voit lukea verotuksesta lisää joko osakeyhtiön tai toiminimenennakkovero-oppaasta.
Käytännössä
ALV-ilmoitukset tehdään yhdellä kertaa koko yrityksen toiminnasta.
Jos sinulla on useampi aputoiminimi, niistä syntynyt tappio tai voitto lasketaan yhteen yrityksen muun toiminnan kanssa.
Vinkki!
Jos aputoiminimi liittyy selkeästi erilliseen liiketoimintaan, kannattaa luoda oma tilikarttarakenne tai esimerkiksi kustannuspaikka- tai dimenisoseuranta sille. Tämä helpottaa raportointia, päätöksentekoa ja esimerkiksi mahdollisia rahoitusneuvotteluja.
Nimi ja vaatimukset – millainen toiminimi kelpaa?
Aputoiminimen valinta ei ole aivan niin vapaata kuin voisi kuvitella. Nimen pitää täyttää Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) asettamat ehdot, jotta se hyväksytään rekisteriin. Tärkeintä on, että nimi on yksilöllinen, erottuva ja ei johda harhaan.
Tärkeimmät kriteerit nimen hyväksymiseksi ✔️
– Nimi ei saa olla sama kuin olemassa oleva toiminimi, tai tavaramerkki. Voit tarkistaa nimien käytettävyyden PRH:n nimipalvelusta.
– Yleiset sanat, kuten “Suomen Palvelut” tai “Hyvä Firma Oy”, eivät yleensä kelpaa ilman lisätarkennusta. Esimerkiksi “Suomen Palvelut Helsinki” voi jo olla hyväksyttävissä, mutta vielä äärirajoilla.
– Nimen ei pidä antaa väärää kuvaa toimialasta. Et voi esimerkiksi käyttää nimeä “Autoexpert” jos tarjoat vain polkupyörähuoltoa.
– Nimi ei saa olla loukkaava tai sopimaton.
Vinkit nimen valintaan 💡
Tarkista verkkotunnus nimen valinnan yhteydessä, onko vastaava .fi- tai .com-domain vapaana?
Valitse nimi, joka jää mieleen. Helposti lausuttava ja kirjoitettava nimi helpottaa brändin ja markkinoinnin rakentamista.
Vältä liian pitkiä tai vaikeasti hahmotettavia nimiä.
Varmista, ettei nimi ole suora käännös tai muistuta kansainvälistä brändiä.
Yhteenveto
Aputoiminimi ei ole oma yritys, vaan se toimii päätoiminimen Y-tunnuksen alla. Se antaa sinulle mahdollisuuden eriyttää eri liiketoiminta-alueet, brändit ja kohderyhmät järkevästi. Rekisteröinti on edullinen ja nopea prosessi (60 € sähköisesti). Nimen täytyy olla yksilöllinen ja hyväksyttävissä PRH:n sääntöjen mukaisesti. Vaikutukset kirjanpitoon ja verotukseen ovat vähäisiä, mutta selkeä seuranta on suositeltavaa. Aputoiminimiä voi aina halutessaan muuttaa ja poistaa vaivattomasti.
Jos olet harkinnut uusien palveluiden lanseeraamista tai esimerkiksi uuden verkkokaupan perustamista, nyt voi olla oikea hetki hankkia aputoiminimi. Se on ketterä ja kustannustehokas tapa kokeilla uutta liiketoimintamallia ilman, että joudut perustamaan toista yritystä.
Jos tarvitset apua aputoiminimen suunnittelussa, rekisteröinnissä tai kirjanpidollisissa asioissa, me autamme!
Olet varmasti kuullut palkanhallinnosta aiemmin, mutta tiedätkö tarkalleen mitä se tarkoittaa? Palkkahallinto on yksinkertaisuudessaan toimivan liiketoiminnan peruspilari. Sen avulla organisaatio varmistaa sujuvan arjen, täyttää lakisääteiset velvoitteet ja ylläpitää henkilöstön luottamusta. Se on siis paljon muutakin kuin pelkkää palkanlaskentaa.
Vuonna 2023 julkaistun STT Infon artikkelin mukaan, joka kolmas suomalainen pk-yritys hoitaa palkanlaskennan itse. Tämä voi kuitenkin olla riskialtis valinta, jos yrityksellä ei ole riittävää osaamista tai resursseja omatoimiseen taloudenhallintaan. Virheet palkanmaksussa voivat johtaa jopa vakaviin seuraumuksiin, esimerkiksi näistä virheistä voi muodostua ylimääräisiä kustannuksia tai henkilöstö voi menettää luottamuksen yrityksen sisäiseen toimintaan.
Tässä artikkelissa selitämme, mitä palkkahallinto tarkoittaa ja mitkä ovat sen keskeiset osa-alueet. Lisäksi keskitymme yleisimpiin virheisiin ja siihen, mistä yritys voi hakea tarvittaessaan apua palkkahallinnon hoitamiseen.
Mitä on palkkahallinto?
Yleinen harhakäsitys on, että palkkahallinto tarkoittaisi täysin samaa kuinpalkanlaskenta. Todellisuudessa palkkahallinto on laajempi taloushallinnon osa-alue, joka kattaa palkanlaskennan ja -maksun lisäksi myös niihin liittyvät lakisääteiset velvoitteet. Palkkahallinnon tehtäviin kuuluu myös vuosiloman ja ylitöiden laskenta, työehtosopimusten tulkinta, työsopimusten laatiminen sekä verojen ja sosiaaliturvamaksujen tilittäminen.
Pähkinänkuoressapalkkahallinto onyrityksen toiminto, joka vastaa työntekijöiden palkkojen oikeasta ja ajantasaisesta maksamisesta sekä siihen liittyvistä lakisääteisistä velvoitteista.
Miksi palkkahallinto on tärkeää hoitaa asianmukaisesti?
1.Taloudelliset riskit
Virhe palkkahallinnossa voi tulla yritykselle kalliiksi. Esimerkiksi väärin lasketut verot tai maksamattomat sosiaalivakuutusmaksut voivat johtaa sakkoihin tai viivästyskorkoihin. Virheet voivat aiheuttaa mm. ylimääräistä työtä ja lisätä yrityksen hallinnollista kuormitusta. Kaiken lisäksi palkkoihin liittyvät ongelmat yleensä tuppaavat heikentämään yrityksen mainetta työntekijöiden, asiakkaiden ja viranomaisten silmissä.
2.Työntekijäluottamus
Palkan oikea-aikainen ja virheetön maksaminen on keskeinen osa työntekijän kokemaa luottamusta työnantajaa kohtaan. Kun palkka maksetaan ajallaan ja oikein, työntekijä voi luottaa siihen, että hänen työtään arvostetaan ja sopimuksia noudatetaan.
3. Lakisääteinen velvoite
Mikäli palkkoja ei makseta ajallaan tai lakisääteisiä maksuja ja ilmoituksia laiminlyödään, työnantajaan voi kohdistua useita ikäviä seuraamuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi huomautukset, sakot tai muut oikeudelliset toimenpiteet työsuojeluviranomaisen toimesta. Pitkittyneet laiminlyönnit voivat lisäksi johtaa vahingonkorvausvaatimuksiin tai jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
Mitkä ovat palkkahallinnon tehtävät ja vastuualueet?
Palkkahallinto on yrityksen taloushallinnon keskeinen osa-alue, joka huolehtii paitsi palkanlaskennasta myös useista muista henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä. Sen toimivuus vaikuttaa suoraan yrityksen taloudelliseen vakauteen, työilmapiiriin ja lakisääteisten velvoitteiden täyttymiseen. Seuraavaksi käymme läpi keskeiset tehtävät ja vastuualueet:
Palkanlaskenta ja -maksaminen
Palkanlaskenta tarkoittaa työntekijöiden palkkojen laskemista tarkkojen, ennalta määriteltyjen ehtojen ja työehtosopimusten mukaan. Tämä kattaa peruspalkan, ylityökorvaukset, bonukset, lisät, luontoisedut sekä muut rahalliset etuudet. Kun palkat on laskettu, ne siirretään tämän jälkeen maksuun.
Lakivelvoitteiset pidätykset ja ilmoitukset
Palkanlaskijan vastuulla on huolehtia, että jokaisesta palkanmaksusta tehdään lainmukaiset pidätykset. Näihin kuuluvat muun muassa ennakonpidätys, työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Lisäksi palkanlaskija vastaa siitä, että nämä tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin 5 päivän kuluessa maksupäivästä.
Työsuhdeasioiden hallinnointi
Palkkahallinnon tehtäviin kuuluu uusien työsopimusten laatiminen, olemassa olevien sopimusten päivittäminen sekä työsuhteisiin liittyvien muutosten hallinta. Palkkahallinto vastaa myös työaikakirjanpidosta sekä vuosilomien ja ylitöiden laskemisesta. Lisäksi toimenkuvaan yleensä kuuluu työehtosopimusten tulkitsemista, jotta palkat ja työsuhteet määräytyvät sopimusten mukaisesti.
Tietojen keruu, dokumentointi ja raportointi
Palkkahallinto käsittelee laajasti työntekijöihin liittyvää tietoa, kuten henkilöstö-, työsuhde- ja työaikatietoja sekä palkkaan vaikuttavia etuuksia. Nämä tiedot tallennetaan sähköisiin järjestelmiin, joissa niiden ajantasaisuus ja oikeellisuus ovat ratkaisevia niin palkanlaskennan luotettavuuden kuin viranomaisraportoinnin kannalta.
Tietoturvasta huolehtiminen on tärkeä osa palkkahallintoa?
Tietoturva ja tietosuoja ovat merkittävässä roolissa palkanlaskijan työtä. Palkkahallinnossa nimittäin käsitellään paljon arkaluontoisia henkilötietoja, kuten palkkatietoja, henkilötunnuksia ja muita verotukseen liittyviä tietoja.
Palkkahallinnon vastuulla on, että kaikki palkkatiedot tallennetaan turvallisesti ja tietoja käsitellään vain siihen oikeutettujen toimesta. Lisäksi palkkahallinon järjestelmien tulisi olla asianmukaisesti suojattuja. Myös GPDR-säännöt tulisi huomioida palkkahallinnossa. Työntekijällä on aina oikeus tietää, mitä tietoja hänestä on tallennettu ja kuinka niitä käytetään.
Yritysten olisikin hyvä varmistaa, että palkkahallinnon ohjelmistot ovat aina ajan tasalla. Salattu tiedonsiirto, vahva tunnistautuminen sekä selkeät käyttörajat/-oikeudet ovat käytössä. Tietenkin henkilöstön osaaminen käsitellä tietoja oikeaoppisesti on myös yksi tärkeimmistä tekijöistä tietoturvan ja -suojan kannalta.
Palkanlaskennan virheet: Vältä näitä 3 yleistä virhettä
1. Virheelliset tiedot ja laskentaperusteet
Virheellisten tietojen käyttäminen palkanlaskennassa, on varmasti yksi yleisimmistä kömmähdyksistä. Tällaisia virheitä voi syntyä esimerkiksi, jos työsopimus on puutteellinen tai sitä on tulkittu väärin, verokortin tiedot eivät ole ajan tasalla tai työntekijän henkilötiedoissa on puutteita.
Toinen yleisistä kompastuskivistä liittyy laskentaperusteiden virheelliseen käyttöön. Ylityökorvausten, lomapalkkojen tai muiden lisien laskenta voi olla monimutkaista, jolloin pienetkin laskuvirheet saattavat aiheuttaa merkittäviä poikkeamia lopputuloksessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaikki käytetyt laskentaperusteet ovat ajantasaisia ja niitä sovelletaan oikein.
2. Manuaalisten prosessien virheet
Manuaalinen tietojen syöttäminen ja laskelmien tekeminen altistavat palkanlaskennan helposti inhimillisille virheille. Näitä riskejä voidaan merkittävästi vähentää hyödyntämällä automatisoituja järjestelmiä, kuten meidän suosimaa Procountorin palkanlaskentaohjelmaa. Automaatiosta huolimatta ohjelmiston käyttäjällä tulisi olla riittävä koulutus ja selkeät tarkistusprosessit palkanlaskennan täsmällisyyteeen, sillä myös palkanlaskentaohjelmat voivat tehdä virheitä.
3. Työaikatietojen virheellinen käsittely
Työaikatietojen käsittelyvirheet ovat myös palkanlaskennan yleisiä kompastuskiviä. Ongelmia voi syntyä esimerkiksi silloin, kun työaikakirjaukset ovat puutteellisia, työaikataulut eivät vastaa todellisuutta tai tietoja syötetään käsin ja niihin lipsahtaa virheitä. Työaikatietojen virheellinen käsittely voi johtaa virheellisiin palkkalaskelmiin ja aiheuttaa ongelmia sekä työntekijöille että työnantajalle.
Virheiden ehkäisemiseksi työaikatietojen käsittelyssä ja hallinnassa kannattaa hyödyntää sähköisiä työajanseurantajärjestelmiä, kuten Otan työajanseurantasovellusta. Sovellukset pystyvät tallentamaan ja keräämään työaikatietoa automaattisesti, mikä pienentää manuaalisten virheiden todennäköisyyttä ja tekee koko palkanlaskentaprosessista sujuvamman.
Mistä apua palkkahallintoon?
Nykypäivänä yrityksille on tarjolla monipuolisia tukipalveluita ja ohjeita palkkahallinnon hoitamiseen. Apua voi saada esimerkiksi seuraavista paikoista:
Tilitoimistot
Useat tilitoimistot tarjoavat kokonaisvaltaisia palkkahallinnonpalveluita, jotka kattavat palkanlaskennan, viranomaisilmoitukset sekä työsuhdeasioiden hallinnoin.
Esimerkiksi Cimson Yrityspalvelut tarjoavat palkanlaskentaa yli 30 vuoden kokemuksella. Cimson hoitaa puolestasi kaikki palkanlaskentaan liittyvät tehtävät aina viranomaisilmoituksista vuosiraportointiin.
Palkanlaskentaohjelmistot ja taloushallinnon järjestelmät
Palkanlaskentaan saa apua huomattavasti nykyaikaisista ohjelmistoista, jotka mahdollistavat automaattisen palkanlaskennan, reaaliaikaisen tiedon tallentamisen ja viranomaisilmoitusten tekemisen suoraan järjestelmästä.
Verohallinto ja Tulorekisteri
Näiltä viranomaisilta löytyy kattavasti ohjeita, oppaita ja verkkokursseja palkanmaksuun ja ilmoittamiseen liittyen.
Työmarkkinajärjestöt ja liitot
Erilaiset työmarkkinajärjestöt ja liitot voivat tarjota jäsenilleen tukea muun muassa työehtosopimusten tulkinnassa ja palkanlaskentaan liittyvissä kysymyksissä.
Koulutukset ja webinaarit
Tänä päivänä verkosta löytyy runsaasti erilaisia koulutuksia ja webinaareja, jotka tarjoavat mahdollisuuden päivittää osaamista palkkahallinnosta ja järjestelmien käytöstä.
Usein kysyttyä palkkahallinosta
Mitä on palkkahallinto?
Palkkahallinto tarkoittaa yrityksen tai organisaation toimintaa, jossa huolehditaan työntekijöiden palkkojen oikea-aikaisesta ja oikein perustein tapahtuvasta maksamisesta. Siihen kuuluu muun muassa palkkojen laskenta, palkanmaksu, lakisääteisten ilmoitusten ja maksujen hoitaminen (esimerkiksi verot ja eläkemaksut) sekä työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattaminen. Palkkahallinto varmistaa, että työntekijät saavat oikeudenmukaisen korvauksen tekemästään työstä ja että työnantaja täyttää lain ja viranomaisten asettamat velvollisuutensa.
Mitä ulkoistettu palkanlaskenta maksaa?
Palkanlaskennan hinnoittelu perustuu usein volyymiin, eli tilitoimisto määrittelee hinnan palkkalaskelmien määrän mukaan. Esimerkiksi, jos yrityksellä on 4 työntekijää ja palkat maksetaan kuukausittain, tilitoimisto tuottaa neljä palkkalaskelmaa kuukaudessa. Tämän lisäksi tilitoimisto voi veloittaa erikseen muista palkkahallinnon tehtävistä, kuten palkkatodistusten laatimisesta, tuntiperusteisella hinnoittelulla.
Miksi palkkahallinto kannattaa ulkoistaa?
Palkkahallinto on yksi yritysten eniten ulkoistamista toiminnoista. Palkkojen maksaminen eli henkilöstökulut ovat usein yrityksen suurimpia menoeriä. Tämän vuoksi palkanlaskennan tulee olla suoritettu aina tarkasti ja ajallaan. Palkanlaskentaan liittyy myös monia jatkuvasti muuttuvia lakeja ja ehtoja, jotka vaativat asiantuntevaa tulkintaa ja ajakohtaista tietämystä.
Mitä palkkahallintopalvelu pitää sisällään?
Palkkahallintopalvelun sisältö voi vaihdella tilitoimistoittain. Yleisesti tilitoimistot tarjoavat räätälöityjä palvelukokonaisuuksia eri kokoisille yrityksille. Esimerkiksi Cimsonin palkanlaskentapalvelu kattaa koko henkilöstöhallinnan prosessin. Huolehdimme palkanlaskennan ja -maksujen lisäksi työsopimusten laatimisesta, lakisääteisten ennakkoperintöjen suorittamisesta sekä matka- ja kululaskujen käsittelystä.
Yrityksen ennakkovero on yksi tärkeimmistä verotuksellisista velvoitteista, joka jokaisen yrittäjän tulee ymmärtää. Ennakkoveron avulla yritys maksaa tuloveronsa pitkin tilikautta arvioidun tuloksen perusteella. Tässä oppaassa käymme selkeästi läpi, mitä yrityksen ennakkovero tarkoittaa, milloin se tulee maksaa, miten vero lasketaan ja mistä tiedot löytyvät. Lisäksi löydät artikkelista ennakkoverolaskurin, jolla voit arvioida veron määrän kätevästi.
Yrityksen ennakkovero tarkoittaa veroa, jota maksetaan etukäteen tilikauden arvioidun tuloksen perusteella. Ennakkovero ei ole oma verolajinsa, vaan tapa maksaa esimerkiksi osakeyhtiön tuloksesta maksettavaa yhteisöveroa ennen lopullista verotuspäätöstä.
Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveroa 20 %. Yrityksen tulos saadaan, kun liikevaihdosta vähennetään kaikki vähennyskelpoiset kulut, kuten:
palkat ja sivukulut
toimitilojen ja laitteiden vuokrat
vakuutukset
50 % edustusmenoista
markkinointi- ja asiantuntijakulut
poistot koneista, kalustosta ja ohjelmistoista
Osakeyhtiön yhteisövero esimerkki
Yrityksellä on liikevaihtoa 100 000€ ja kuluja 50 000€. Tulos on tällöin 50 000€. Tästä maksetaan yhteisöveroa 20 % eli 10 000 €.
Kuinka pian yrityksen perustamisen jälkeen tulee maksaa ennakkovero?
Aloittavan yrityksen, esimerkiksi osakeyhtiön on hyvä varautua maksamaan ennakkoveroa pian perustamisen jälkeen. Verohallinto määrää ennakkoveron sen tulosarvion perusteella, jonka yrittäjä antaa esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelmien pohjalta.
📌 Ensimmäinen erä erääntyy yleensä noin 1–2 kuukauden sisällä yrityksen rekisteröinnistä ja ennakkoverotuspäätöksen saamisesta. Tämän vuoksi ennakkoveroa kannattaa suunnitella ajoissa ja varata siihen rahaa heti toiminnan alussa.
Mitä tietoja tarvitaan yrityksen ennakkoveroon?
Ennakkoveron suuruus perustuu siihen, kuinka paljon yrityksesi arvioi tekevänsä voittoa tilikautensa aikana. Tätä varten tarvitaan muun muassa:
arvio yrityksen liikevaihdosta
arvio vähennyskelpoisista kuluista
palkat
mahdolliset investoinnit ja poistot
mahdollinen muu yritystulo tai -meno.
Tärkeintä on tehdä realistinen tulosarvio, sillä se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon ennakkoveroa määrätään maksettavaksi.
hakea muutosta ennakkoveroon, jos arvioitu tulos muuttuu
maksaa lisäennakkoa tai tarkistaa mahdollisen jäännösveron tilanteen.
💡 Kirjanpitäjä voi myös toimittaa sinulle ennakkoverotiedot tai tehdä hakemuksen puolestasi.
Milloin ja miten yrityksen ennakkoveroa maksetaan?
Yrityksen ennakkoveroa maksetaan tyypillisesti kuukausittain tai kahdesti tilikauden aikana. Maksuerien määrän ja aikataulun päättää Verohallinto yrityksen koon ja arvioidun veron perusteella.
Jos tulos näyttää muuttuvan olennaisesti kesken vuoden, esimerkiksi parempaan tai huonompaan suuntaan, voit hakea muutosta ennakkoveroon OmaVerossa. Näin vältät liian suuret jäännösverot tai tarpeettomat palautukset tilikauden päätyttyä.
Esimerkki: Näin lasket yrityksen ennakkoveron
Kuvitellaan, että yrityksesi (osakeyhtiö) arvioitu tulos tilikauden lopussa on 30 000 euroa kaikkien kulujen jälkeen. Tällöin ennakkoveron määrä on:
👉 30 000 € × 20 % = 6 000 €
Verohallinto jakaa tämän summan maksueriin, joita maksetaan tilikauden aikana. Jos vuoden aikana käy ilmi, että tulos nouseekin esimerkiksi 45 000 euroon, lisäennakkoa voi tietysti hakea.
Alta löydät laskurin
Yrityksen ennakkoverolaskuri
Laske ennakkoveron määrä helposti syöttämällä arvioitu tulos laskuriin.
Ennakkoverolaskuri
Ennakkoverolaskuri
Ennakkovero
Kuukausierä
Yrityksen ennakkoveron korjaaminen – lisäennakko ja jäännösvero
Jos alkuperäinen arvio jää alakanttiin, yritys voi maksaa lisäennakkoa tai odottaa jäännösveron määräytymistä. Verohallinto laskee korot lisäennakon ja jäännösveron välille eri tavalla. Usein on edullisempaa maksaa lisäennakkoa ajoissa kuin jäännösveroa myöhemmin korkoineen. Jos ennakkoveroa on maksettu liikaa, yritys saa ylimääräiset verot takaisin veronpalautuksina.
Yrityksen ennakkovero ja osingot
Ennakkovero liittyy yrityksen tuloverotukseen, ei suoraan osinkoihin. Mutta jos yritys tekee hyvän tuloksen ja maksaa omistajilleen osinkoa, osinkojen verotus seuraa omia sääntöjään.
Listaamattomissa yhtiöissä osingot voivat olla osittain verovapaita, mikäli yhtiön nettovarallisuus on riittävä. Tällöin osingon maksaminen voi olla omistajalle verotuksellisesti edullisempaa kuin palkan maksaminen.
Ennakkovero lasketaan arvioidun tilikauden tuloksen perusteella. Osakeyhtiöillä veroprosentti on 20 %, eli jos arvioitu tulos on 30 000 €, ennakkoveroksi muodostuu tällöin 6 000 €.
Milloin yrityksen ennakkovero pitää maksaa?
Verohallinto lähettää ennakkoveropäätöksen, jonka mukana tulevat eräpäivät. Maksuja on yleensä 1–12 erää vuoden aikana yrityksen arvioidusta tuloksesta riippuen.
Mistä löydän tiedot osakeyhtiön ennakkoverosta?
Kaikki tiedot ennakkoverosta löytyvät OmaVerosta: veropäätös, eräpäivät, maksetut ja maksamatta olevat erät sekä mahdollisuus muuttaa veron määrää.
Voiko osakeyhtiön ennakkoveroa muuttaa?
Kyllä. Jos yrityksen tulos näyttää jäävän arvioitua pienemmäksi tai suuremmaksi, voit tehdä muutoksen OmaVerossa koska tahansa vuoden aikana.
Mitä jos en maksa ennakkoveroa ajoissa?
Myöhästyneestä maksusta kertyy viivästyskorkoa. Jos et maksa ennakkoveroja lainkaan tai maksat liian vähän, sinun on maksettava jäännösveroa tilikauden jälkeen.
Pitääkö ennakkovero maksaa, vaikka yritys ei tee tuloa?
Jos arvioit, ettei yrityksesi tee tuloa kyseisellä tilikaudella, voit ilmoittaa tulokseksi 0 € ja näin välttää ennakkoveron. Muista kuitenkin päivittää arvio heti, jos tilanne muuttuu.
Miten toiminimen ennakkovero eroaa osakeyhtiön ennakkoverosta?
Monelle etenkin toiminimen perustavalle tai sivutoimisesti yrittävälle ennakkovero voi aluksi tuntua monimutkaiselta. Ennakkoveron ymmärtäminen on tärkeää taloudellisen ennakoinnin ja mätkyjen välttämisen kannalta.
Toiminimen perustavan tai sivutoimisesti yrittävän on usein vaikea arvioida tarkasti, millaisia tuloja vuoden aikana kertyy. Silti jokin arvio on annettava heti yritystoiminnan alussa, sillä se määrittää, kuinka paljon joudut maksamaan valtiolle veroa.
Toiminimen ennakkovero tarkoittaa pähkinänkuoressa tuloveroa, jota elinkeinonharjoittaja maksaa etukäteen arvioidun tuloksen perusteella. Verohallinto määrittää ennakkoveron suuruuden joko edellisen vuoden verotustietojen tai uuden yrittäjän antaman tuloarvion pohjalta. Ennakkoverojen tarkoituksena on jaksottaa verojen maksu tasaisesti koko verovuodelle, mikä helpottaa yrityksen kassanhallintaa ja ehkäisee jäännösveron muodostumista lopullisessa verotuksessa.
Toiminimen tulos muodostuu, kun elinkeinotoiminnan tuotoista vähennetään liiketoimintaan liittyvät vähennyskelpoiset kulut. Tämä tulos muodostaa pohjan elinkeinonharjoittajan verotettavalle ansio- ja pääomatulolle. Koska toiminimen tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona, se vaikuttaa suoraan henkilökohtaiseen verotukseesi. Kun perustat toiminimen, ilmoitat OmaVero-palvelussa arvion ensimmäisen tilikauden tuloksestasi, minkä perusteella Verohallinto määrittää ennakkoverojen määrän.
Tilikauden päätyttyä todellista tulostasi verrataan alkuperäiseen arvioon. Jos tuloksesi on arvioitua suurempi, myös maksettavan veron määrä kasvaa. Tässä tapauksessa voit joutua maksamaan lisäennakkoa tai jäännösveroa, mikäli aiemmat ennakkoverosuoritukset eivät kata lopullista verovelvollisuuttasi.
Jos arvioit toiminimesi tuloksen liian suureksi, ennakkoveroa kertyy enemmän kuin lopullisen verotuksen perusteella olisi tarpeen. Liikaa maksetut verot hyvitetään sinulle veronpalautuksena seuraavana vuonna. Yrittäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa, että rahasi ovat hetken aikaa lainassa valtiolla.
Käytännön esimerkki
Maria perustaa toiminimen helmikuun alussa. Hän arvioi OmaVero-palvelussa, että ensimmäisen tilikautensa (1.2.–31.12.) aikana yritystoiminnan tulos olisi noin 28 000 euroa (eli tuloista vähennettyjen kulujen jälkeen jäävä voitto). Verohallinto määrittää Marian ennakkoverojen suuruuden tämän arvion perusteella.
Koska Maria ei saa muita tuloja kyseisen vuoden aikana, on erityisen tärkeää seurata, kuinka hyvin alkuperäinen tulosarvio vastaa todellisuutta. Jos liiketoiminta kasvaa ennakoitua paremmin tai jää arvioitua heikommaksi, Maria voi milloin tahansa tarkistaa ja muuttaa ennakkoveroaan OmaVero-palvelussa. Näin hän välttää tilanteen, jossa maksaisi veroa joko liikaa tai liian vähän tilikauden aikana.
Paljonko on toiminimen ennakkoveron määrä ja milloin se maksetaan?
Toiminimen ennakkoveron määrä riippuu siitä, kuinka paljon arvioit tienaavasi yritystoiminnallasi vuoden aikana. Verohallinto laskee ennakkoveron oman arviosi perusteella ja jaottelee sen maksueriin seuraavasti:
Ennakkoveron määrä
Maksuerien lukumäärä
Maksukuukaudet
Alle 170 €
Ei ennakkoveroja
Maksetaan vasta lopullisessa verotuksessa
170–500 €
2
Maaliskuu ja syyskuu
Yli 500 €, mutta enintään 1 700 €
3
Helmikuu, heinäkuu ja marraskuu
Yli 1 700 €, mutta enintään 10 000 €
6
Helmikuu, huhtikuu, kesäkuu, elokuu, lokakuu ja joulukuu
Yli 10 000 €
12
Joka kuukausi (tammi–joulu)
Milloin ennakkovero maksetaan?
Verot maksetaan valituissa kuukausissa. Eräpäivä on aina kuukauden 23. päivä. Jos se osuu viikonloppuun tai pyhäpäivään, erä siirtyy seuraavalle arkipäivälle. Voit muuttaa maksukuukausia tai erien määrää OmaVero-palvelussa esimerkiksi silloin, jos haluat maksaa tasaisesti joka kuukausi tai kausiluontoisesti (esimerkiksi kesäkuukausina).
Ennakkoveron muutos toiminimelle – Käytännön ohje
Ennakkoveron määrään voi hakea muutosta useita kertoja vuoden aikana. Huom! Jos sinulle on määrätty liian suuri ennakkovero, hae siihen tarvittaessa muutosta. Veroa ei saa jättää kokonaan maksamatta eikä maksaa vähemmän kuin verohallinnon päätöksessä on määrätty.
Tässä selkeä ohjeistus, kuinka hoitaa muutos kätevästi verkossa:
1. Kirjaudu OmaVero-palveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. 2. Etsi palvelusta kohta ”verokortit ja ennakkovero”. 3. Hae muutosta ja seuraa ohjeita. 4. Vahvista muutokset ja lähetä.
Mikäli et halua hoitaa asiaa verkossa tai kohtaat ongelmia, voit aina olla yhteydessä Verohallinnon asiakaspalveluun. Toiminimiyrittäjille on tarjolla erillinen palvelunumero, josta saat henkilökohtaista opastusta ja tarvittaessa ohjeita ennakkoveron muutoksen tekemiseen.
Toiminimen ennakkoverot kirjanpidossa
Ennakkoverojen oikea kirjaaminen on tärkeää toiminimen kirjanpidossa, sillä se vaikuttaa sekä verotuksen oikeellisuuteen että yrityksen taloudelliseen raportointiin. Hyvän kirjanpitotavan mukaan tilinpäätökseen tulee merkitä se osa koko verovuoden tuloveroista, jonka voidaan arvioida aiheutuneen elinkeinotoiminnasta. Tämä arvio perustuu verotustietoihin ja olennaisuuden periaatteeseen (KILA 2004/1745).
Päättyneeltä tilikaudelta erääntyneet mutta maksamatta olevat ennakkoverot kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin. Mikäli tilikauden aikana maksettavat ennakkoverot eivät riitä kattamaan koko arvioitua tuloveron määrää, kirjataan erotus siirtovelaksi, koska kyseessä on tilikaudelle kuuluva jäännösvero.
Kirjaustapa riippuu myös kirjanpitoperiaatteesta:
Suoriteperusteisessa kirjanpidossa ennakkoverot merkitään kirjanpitoon sen mukaan, mille tilikaudelle ne kohdistuvat, riippumatta maksun ajankohdasta.
Maksuperusteisessa kirjanpidossa ennakkoverot kirjataan vasta maksun yhteydessä, jolloin syntyy tosite esimerkiksi seuraavasti:
Debet 9900 – Ennakkoverot
Kredit 1910 – Pankkitili
Aiemmin käytetty tapa kirjata verot suoraan yksityistilille ei vastaa nykyistä suositeltua käytäntöä, sillä ennakkoverot liittyvät yritystoiminnan kuluihin ja tuloksen määrittelyyn.
Vaikka yritystoimintasi olisi vain sivutoimista, ennakkoveroa laskettaessa huomioon otetaan kaikki verotettavat tulosi – ei pelkästään yritystoiminnasta syntyvät. Jos toimit esimerkiksi toiminimiyrittäjänä ja teet samalla osa-aikaisesti palkkatöitä tai saat etuuksia, kaikki nämä tulot lasketaan yhteen verotuksen perusteeksi.
Vinkki: kun haet tai päivität ennakkoveroasi, muista ilmoittaa palkka- ja muut tulosi niille tarkoitetuissa kohdissa. Näin varmistat, että kaikki tulosi otetaan verotuksessa huomioon. Tämän perusteella Verohallinto määrittää ennakkoveron, maksuerät sekä erillisen verokortin palkkatuloja varten. Jos ennakkoveron hakeminen tuottaa ongelmia, suosittelemme ottamaan yhteyttä suoraan verottajaan tai kirjanpitäjääsi.
Ennakkoveron laskeminen toiminimelle
Toiminimiyrittäjänä ilmoitat Verohallinnolle arvion koko vuoden verotettavasta ansiotulostasi, mukaan lukien kaikki tulolähteesi: yritystoiminta, palkat, etuudet ja sivutulot.
Verohallinto laskee maksettavan ennakkoveron ilmoitetun kokonaistulon ja siihen sovellettavan veroprosentin perusteella. Lopputuloksena saat tiedon siitä, kuinka paljon ennakkoveroa sinun tulee maksaa vuoden aikana.
Ennakkoveron laskuesimerkki
Olet päätoiminen yrittäjä ja arvioit vuoden 2025 tulojesi olevan 26 000 euroa. Verohallinto arvioi tulojesi perusteella veroprosentiksi 16,6 %
Näin lasketaan maksettavan ennakkoveron määrä:
Arvioitu tulotaso: 26 000 €
Veroprosentti: 16,6 %
👉 Ennakkovero = 26 000 € × 0,166 = 4 316 €
Voit myös laskea ennakkoveron laskurillamme
Ennakkoverolaskuri
Ennakkoverolaskuri
Veroprosentti: %
Ennakkovero: €
Laskuri on suunniteltu päätoimisille yrittäjille, ja sen antama arvio on suuntaa-antava.
Työelämä on viime vuosikymmeninä kokenut suuria muutoksia. Perinteinen työsuhde on saanut rinnalleen erilaisia toimeksiantosuhteita ja itsenäisen ammatinharjoittamisen muotoja. Näiden seurauksena palkkausmallien rajat ovat harmaantuneet ja yhä useampi pohtii kannattaako heidän maksaa palkkaa vai työkorvausta.
Näissä tilanteissa on erityisen tärkeää ymmärtää, mikä korvaus voidaan laskea palkaksi ja mikä katsotaan työkorvaukseksi. Palkan ja työkorvuaksen erottelu vaikuttaa suoraan verotukseen, ennakonpidätyksiin, sosiaalivakuutusmaksuihin ja muihin lakisääteisiin velvoitteisiin. Siksi se on myös olennainen osa yrityksen verosuunnittelua.
Tässä artikkelissa pureudumme syvällisesti palkan ja työkorvauksen sivukuluihin sekä sopimus ja verotus eroihin. Cimson Yrityspalveluiden asiantuntija Jaana vastaa myös yleisiin kysymyksiin liittyen palkaan ja työkorvaukseen.
Palkan ja työkorvauksen merkittävimmät erot ovat työn luonteessa ja olosuhteissa. Jos työ tehdään työsuhteessa maksetaan palkkaa, jos työ tehdään toimeksiantona maksetaan työkorvausta.
Miten palkkio maksetaan, jos:
Palkkana vai työkorvauksena?
työ tehdään työnantajan valvonnan alaisena?
Palkkana
työ tehdään itsenäisesti sovitun toimeksiannon mukaisesti?
Työkorvauksena
työajan, -paikan ja tekemistavan määrää työn teettäjä?
Palkkana
työntekijä käyttää omia työvälineitä ja vastaa työn toteutuksesta itse?
Työkorvauksena
korvausta maksetaan jatkuvasta työstä osana organisaation toimintaa?
Palkkana
kyse on rajatusta toimeksiannosta tai projektista?
Työkorvauksena
Yleisiä tilanteita, milloin palkkio tulisi maksaa työntekijälle työkorvauksena ja milloin palkkana.
Palkanmaksuun liittyy aina työnantajavelvoitteita (mm. ennakonpidätys sekä mahdolliset sivukulut). Työkorvausta maksettaessa velvoitteet riippuvat siitä, kuuluuko suorituksen saaja ennakkoperintärekisteriin.
Jos tilanteen luokittelu tehdään virheellisesti, seurauksena voi olla jälkikäteen maksettavia veroja sekä muita sanktioita.
2. Palkan määritelmä ja verotus
Palkka tarkoittaa korvausta, joka maksetaan työsuhteessa tehdystä työstä. Palkansaajan työ tapahtuu työnantajan ohjauksessa ja valvonnassa, mikä on yksi sen keskeisimmistä tunnusmerkeistä. Palkasta pidätetään aina ennakonpidätys, jonka työnantaja tilittää suoraan Verohallinnolle.
Ennakonpidätyksen määrä perustuu työntekijän verokorttiin ja vaihtelee tulojen mukaan. Palkkatuloa verotetaan progressiivisesti, eli mitä suurempi palkka, sitä suurempi veroprosentti. Palkkaan voi liittyä myös luontaisetuja, kuten auto- tai puhelinetu, jotka lasketaan mukaan verotettavaan tuloon.
3. Työkorvauksen määritelmä ja erityispiirteet
Työkorvaus puolestaan maksetaan itsenäiselle ammatinharjoittajalle tai yrittäjälle. Työkorvauksessa suorituksen vastuu on työn suorittajalla itsellään. Hän huolehtii omasta verotuksestaan sekä sosiaalivakuutusmaksuistaan.
Jos työkorvauksen saaja on ennakkoperintärekisterissä, tilaaja ei pidätä ennakonpidätystä. Saaja vastaa tällöin itse verojen maksamisesta, mikä erottaa sen selkeästi palkatusta työntekijästä.
Työkorvaukselle on tyypillistä myös, että tilaaja ei määrää työn yksityiskohtia, kuten työaikaa tai -paikkaa. Suorittaja toimii itsenäisesti ja käyttää yleensä omia työvälineitään sekä vastaa itse kustannuksistaan.
Jos määritellään ensin nämä käsitteet, niin verotuksessa palkan käsite on määritelty ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentissa ja luettelo on tyhjentävä. Palkalla tarkoitetaan kaiken laatuista virka- ja työsuhteessa saatua palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta. Lisäksi se voi tarkoittaa kokouspalkkiota tai henkilökohtaista luento‑ ja esitelmäpalkkiota.
Mukaan kuuluvat myös hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio, toimitusjohtajan palkkio sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostama palkka tai luottamustoimesta saatu korvaus
Ennakkoperintälain 25 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella työkorvaus on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana saatu korvaus. Verohallinnon ohjeen mukaan työkorvaus on pääsääntöisesti saajansa elinkeinotoiminnan tuloa.
Jos työkorvauksen saajan ansiotoiminta on hyvin pienimuotoista, työkorvaus on saajansa henkilökohtaista ansiotuloa. Tällöin on kyse yleensä yksittäisistä ja satunnaisista työsuorituksista, joiden tekijä ei harjoita yritystoimintaa, mutta ei ole myöskään työsuhteessa työn teettäjään.
Virtaviivaistettuna työkorvausta ei makseta työsuhteessa olevalle työntekijälle. Työkorvauksesta ei makseta palkan sivukuluja eikä lomia kerry taikka makseta.
– Jaana, palvelupäälikkö
Kyllä voi. Silloin kyse on usein lyhyestä tai tietystä toimeksiannosta kuten esim. satunnaisesta käännöstyöstä, jonka tekijä tekee vaikkapa sivutoimisena omissa tiloissaan ja omilla välineillään. Työn tekijän ja maksajan välille ei synny työsuhdetta, jolloin ei tehdä työsopimusta eikä hänelle myöskään kuulu normaaliin työsuhteeseen kuuluvia etuja (työterveys yms.).
– Jaana, palvelupäälikkö
Jos työn tekee yritys kuten toiminimi tai osakeyhtiö, se lähettää tekemästään työstä laskun työn tilaajalle. Jos yritys on arvonlisäverovelvollinen, työn päälle lisätään ko. tilanteen mukainen arvonlisävero. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 25,5%, mutta alennettua 14% verokantaa sovelletaan mm. ravintola- ja ateriapalveluihin, liikunta-, henkilö- ja majoituspalveluihin.
Sovellettava verokanta kannattaa aina selvittää erikseen. Erityisesti tulee huomata, että laskuissa oleviin kilometrikorvauksiin ja päivärahoihin lisätään myös arvonlisävero.
Jos taas yhtiö ei kuulu arvonlisäverorekisteriin, työ laskutetaan ilman arvonlisäveroa ja peruste ilmoitetaan laskussa esim. ’ei ALV rek.’. Rekisteriin kuuluminen tulee siis ilmoittaa laskussa. Verottaja on antanut tarkemmat laskutietovaatimukset, jonka mukaan myös käytetty arvonlisäverokanta tulee ilmoittaa, samoin erikseen netto, brutto ja alv-osuus summina.
Lisähuomiona vielä tilanne, jossa laskun lähettänyt yritys ei kuulukaan ennakkoperintärekisteriin. Tämä voidaan tarkistaa yritystietojärjestelmästä ytj.fi. Silloin laskun maksajan on tehtävä oma-aloitteisesti 13% ennakonpidätys työn osuudesta ja tilittää se verottajalle.
Jos työn tekee yksityishenkilö, se ei koskaan voi olla arvonlisäverovelvollinen. Tällöin työ maksetaan verokortin mukaan työkorvauksena tai palkkana/palkkiona, jos niin on sovittu. Palkkaan taas lisätään palkan sivukulut, mutta työkorvaukseen ei. Eli vaikka yksityishenkilö lähettäisikin työstään laskun, on se käsiteltävä palkkojen kautta ja ilmoitettava mm. tulorekisteriin.
Yritykset laskuttavat usein hieman enemmän, koska niiden pitää huomioida hinnoissa kaikki kulut ja toiminnan riskit. Tämä “vara” eli kate varmistaa, että yritys selviää kuluistaan ja kattaa kaikki mahdolliset tappiot.
– Jaana, palvelupäälikkö
4. Palkkaa vai työkorvausta, verotukselliset erot ja ensisijaiset riskit
Palkan ja työkorvauksen verokohtelu eroaa merkittävästi toisistaan. Palkasta maksetaan aina ennakonpidätys automaattisesti ja työnantajan vastuulla on lakisääteisten maksujen suorittaminen. Palkatun työntekijän ei siis itse tarvitse huolehtia näistä.
Työkorvauksessa ennakonpidätys jätetään pois, jos suorittaja on rekisteröity ennakkoperintärekisteriin. Tämä vaikuttaa maksuvelvollisuuksiin sekä sosiaalivakuutusmaksujen määräytymiseen. Ennakkoperintärekisteriin kuuluva suorittaja vastaa itse veroistaan ja ilmoittaa ne Verohallinnolle. Jos ennakonpidätys laiminlyödään, verottaja voi periä jälkikäteen maksuja ja määrätä muita seuraamuksia.
Työn tilaajan kannalta suurin riski piilee siinä, että työkorvaus tulkitaan jälkikäteen palkaksi. Tällöin tilaaja joutuu maksamaan kaikki palkan yhteydessä vaadittavat sivukulut. Siksi onkin tärkeää arvioida jo sopimusvaiheessa, millä perusteella palkkio luokitellaan. Jos työtä ohjataan ja valvotaan tiiviisti, työkorvaus voidaan tulkita palkaksi, vaikka osapuolet olisivatkin alun perin sopineet työkorvauksesta.
En näkisi niinkään suurta verotuksellista riskiä, sillä sekä palkasta että työkorvauksesta peritään yksityishenkilöltä ennakonpidätys verokortin mukaan, jos verokorttia ei ole, on ennakonpidätys 60%. Kuitenkin veroeristä sairausvakuutusmaksu (joka on 1,87 % vuonna 2025) tulee jälkikäteen maksettavaksi, jos maksettu työsuoritus tulkitaankin palkaksi.
Tulorekisteriin tulee siis korjata jälkikäteen ilmoitettavat palkka- ja erillisilmoitukset, jolloin myöhässä tehdyistä sekä maksetuista ilmoituksista voi kertyä sanktioita. Isoin ongelma tulee palkkojen sivukuluissa ja muissa erissä, sillä tulorekisteri-ilmoituksen jälkeen myös eläkevakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, mahdolliset ay-maksut, yms. menevät uuslaskentaan, jolloin myöhästymisistä tulee lisää sanktiomaksuja.
– Jaana, palvelupäälikkö
Monelle työkorvaus ei ole terminä lainkaan selvä, vaan se ajatellaan tavallisena palkkiona. Näissä on kuitenkin olennainen ero:
Palkkana maksettavassa korvauksessa käsitellään kaikki sivukulut ja mahdolliset lomakorvaukset. Työkorvauksessa taas ei käsitellä palkan sivukuluja, eikä lomia kerry taikka makseta.
Itse maksaessa yleisin virhe liittyy verokorttiin. Työnantajilla ei ole tiedossa, että palkkaa varten annettu verokortti ei sovellu työkorvaukseen. Maksunsaajan täytyisikin hankkia erikseen verokortti työkorvausta varten. Tämä johtuu verottajan laskemista vähennyksistä, jotka ovat erilaisia palkan ja työkorvauksen maksamisessa.
Toinen virhe liittyy tulorekisteriin, joka on oikeastaan palkanlaskijan vastuulla. Jos työstä maksetaan sekä palkkiota että verovapaita päivärahoja ja kilometrikorvauksia, ilmoitetaan tulorekisteriin koko summa työkorvauksena, josta vero peritään automaattisesti.
Myöhemmin on kuitenkin mahdollista hakea Verohallinnolta verotuksen oikaisua, jolloin verovapaiksi tarkoitetut päiväraha‑ ja kilometrikorvaukset otetaan huomioon ja niistä maksamasi vero palautetaan.
– Jaana, palvelupäälikkö
Tässä on kaksi näkökulmaa, jotka ovat tilanteesta riippuen toinen toistaan parempia vaihtoehtoja. Toimeksiannon pituus vaikuttaa päätökseen.
Työntekijän näkökulmasta palkkana maksettu korvaus työstä kerryttää eläkettä, lomaa ja/tai lomakorvausta sekä mahdollisia muita työsuhteen etuja. (työterveys, mahdolliset etusetelit, jne.)
Työnantajan näkökulmasta yksinkertaisin vaihtoehto on maksaa työkorvausta, jolloin työnantaja ei maksa palkan sivukuluja eikä lomakorvauksia.
– Jaana, palvelupäälikkö
5. Palkan ja työkorvauksen verotus esimerkki
Alla on kuvitteellinen esimerkki, jossa henkilö saa 3000 euron kuukausipalkan verrattuna 3000 euron työkorvaukseen. Huomaa, että luvut ovat suuntaa-antavia ja todelliset prosentit voivat vaihdella henkilökohtaisen veroprosentin, vähennysten ja muiden tekijöiden mukaan.
Palkkatilanne
Bruttopalkka: 3000 €
Ennakonpidätys ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut: Oletetaan, että yhteensä tästä peritään noin 600 € ennakonpidätyksenä ja 150 € muita maksuja. Yhteensä: 750 €
Nettopalkka: 3000 € – 750 € = 2250 €
Työnantajan sivukulut: Työnantaja maksaa lisäksi esimerkiksi työeläkemaksuja ja muita pakollisia vakuutusmaksuja. Oletetaan, että nämä sivukulut ovat noin 600 €.
Työkorvauksessa yleensä ei pidätetä ennakonpidätystä, jos suorittaja on ennakkoperintärekisterissä.
Verot ja maksut: Koska verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen maksu on suorittajan vastuulla, oletetaan, että kokonaisveroprosentti on 30 %. 3000 € x 0,30 = 900 €
Nettotulo: 3000 € – 900 € = 2100 €
Työn tilaajalle: Työkorvauksessa tilaajan vastuulla ei ole ylimääräisiä sivukuluja, joten maksu pysyy 3000 €.
6. Sopimuksen rooli ja kokonaisarviointi
Sopimus on keskeinen väline oikean verokohtelun määrittämisessä. Kirjallisessa sopimuksessa tulee selkeästi ilmaista, mikä korvauslaji on kyseessä. On kuitenkin tärkeää huomata, että verottaja arvioi myös työn tosiasiallisen luonteen. Tämä tarkoittaa, että sopimuksen lisäksi kiinnitetään huomiota työn ohjaukseen, työvälineiden käyttöön ja siihen, kenelle työ tehdään. Näillä seikoilla on merkittävä rooli lopullisessa verokohtelussa. Pelkkä sopimus ei siis ainoastaan määrittele maksetaanko työstä palkkaa vai työkorvausta.
Kirjallinen sopimus on aina paras valinta. Kokonaisarvioinnissa voidaan silti maksajan hyväksi ottaa huomioon elinkeinotoiminnan yleisiä tunnusmerkkejä, jotka puoltaisivat toimeksiantosuhdetta. Näitä ovat esimerkiksi: toiminnan laajuus, toiminnan yleisyys ja julkisuus, toiminnan itsenäisyys, liikeorganisaatio, taloudellinen riski sekä ansiotarkoitus.
Jälkikäteen kuitenkin kokonaisarviointi ratkaisee. Silloin on mahdollista ottaa huomioon laajemmin ja pidemmältä ajalta maksajan eduksi edellä mainittuja yleisiä tunnusmerkkejä. Joissakin tilanteissa alun perin yhtiölle maksettu työkorvaus voidaankin katsoa jälkikäteen työn tehneen henkilön palkkatuloksi.
Tällöin sekä suorituksen alkuperäisen saajan että suorituksen maksajan verotusta pitää oikaista. Siksi onkin syytä huolellisesti laatia aina kirjallinen sopimus, johon voidaan erimielisyyksissä palata.
On tärkeää myös huomioida erikseen säädetty luottamuksensuoja, joka vaikuttaa, jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä, sekä jos verovelvollinen on rehellisin mielin noudattanut viranomaisten käytäntöjä tai ohjeita. Tällaisessa tilanteessa asia on ratkaistava verovelvollisen eduksi.
Pelkästään maksajan ja saajan vakiintunut käytäntö ei täytä luottamuksensuojan edellytyksiä. Sitä ei myöskään muodostu, vaikka maksaja ja saaja oisivatkin pitäneet suoritusta virheellisesti työkorvauksena useiden vuosien ajan.
Luottamuksensuojaa voidaan kuitenkin soveltaa, jos toimeksiannon osapuolet ovat olleet vilpittömässä mielessä, maksaneet veronsa ja rekisteröityneet asianmukaisesti Verohallinnon rekistereihin sekä järjestäneet toimintansa yritystoimintaa vastaavaksi.
Luottamuksensuojan arviointi on kuitenkin toissijaista suhteessa asiaratkaisun tekemiseen. Ensin on siis ratkaistava, onko suoritus palkkaa vai työkorvausta. Vasta sen jälkeen selvitetään erillisenä kysymyksenä mahdollinen luottamuksensuoja. Luottamuksen-suoja on säädetty nimenomaan tulkinnallisten tilanteiden varalle arvioitaessa niiden verotuksellista luonnetta jälkikäteen.
Palkan ja työkorvauksen rajanvedossa luottamuksen suoja rajoittuu ainoastaan tilanteisiin, joissa työ on sen luonteista, että sitä voidaan samanlaisissa olosuhteissa tehdä sekä palkansaajana että yrittäjänä.
– Jaana, palvelupäälikkö
Ensinnäkin on sovittava selkeästi onko kyse työsopimuksesta vai toimeksiantosopimuksesta ja maksetaanko siitä palkkaa vai työkorvausta.
Sopimuksessa on selvästi määriteltävä kaikki tosiasialliset tunnusmerkit. Siinä määritellään työn luonne ja itsenäisyys sekä toimeksiantajan johto‑ ja valvontaoikeus. Lisäksi sovitaan käytettävät työvälineet, tarvikkeet ja materiaalit sekä työskentelyn ajankohta ja paikka.
Sopimukseen kirjataan palkkio ja kustannusten korvaukset sekä vastuut, kuten takuu‑ ja vakuutusvelvoitteet. Irtisanomisehdot ja mahdolliset rajoitukset, kuten kilpailukielto ja salassapito lisätään erikseen. Näin varmistetaan, kuka vastaa mistäkin ja kenellä on riskit.
– Jaana, palvelupäälikkö
7. Sivukulut, arvonlisävero ja käytännön ohjeet
Verotuksellisessa kokonaisarvioinnissa sivukulut ja arvonlisävero ovat keskeisiä tekijöitä. Näiden ymmärtäminen auttaa erottamaan palkan ja työkorvauksen toisistaan sekä varmistaa, että verokohtelu vastaa todellista tilannetta.
Sivukulujen merkitys
Palkkatilanteessa työnantajan sivukulut muodostavat merkittävän osan työn kokonaiskustannuksista. Näihin kuuluvat työeläkemaksut, työttömyysvakuutusmaksut sekä tapaturmavakuutukset. Sivukuluilla varmistetaan työntekijän sosiaaliturva, ja ne ovatkin keskeinen osa palkan todellista kustannusta yritykselle. Kun palkkaa maksetaan, ennakonpidätys ja sosiaalivakuutusmaksut otetaan automaattisesti huomioon.
Työkorvauksen tapauksessa tilanne on erilainen. Mikäli suorittaja on ennakkoperintärekisterissä, ennakonpidätystä ei pidätetä, eikä maksajalta edellytetä sivukulujen maksua. Tämä tarkoittaa, että työkorvauksesta vastaava verotus ja sosiaaliturva ovat suorittajan vastuulla.
Arvonlisävero työkorvauksessa
Arvonlisävero (ALV) on toinen keskeinen seikka. Palkasta maksettava korvaus ei sisällä arvonlisäveroa, koska se on työntekijän ansiotulo. Toisaalta työkorvauksessa arvonlisävero tulee lisätä, mikäli suorittaja on ALV-velvollinen. Pienimuotoisissa toimeksiannoissa ALV:n maksun osalta on kuitenkin poikkeuksia. Mikäli toiminnan määrä pysyy alle tietyssä rajoissa, verovelvollisuutta ei välttämättä synny.
ALV:n huomiointi on erityisen tärkeää yrityksille, jotka tekevät useita toimeksiantoja. Oikean ALV-käytännön soveltaminen estää mahdollisia jälkikäteen määrättäviä veroseuraamuksia ja virheitä laskutuksessa. Verottajan näkemyksen mukaan arvonlisävero on yksi merkki siitä, että kyseessä on työkorvaus, mikäli muutkin tekijät tukevat tätä luonnetta.
Käytännön ohjeet toimeksiantosuhteen arviointiin
Arvioi ensin, kuka ohjaa työtä. Jos tilaaja määrää työajan, työpaikan ja työvälineet, korvaus luokitellaan todennäköisesti palkaksi. Tällöin tilaaja vastaa ennakonpidätyksestä ja sivukuluista.
Jos suorittaja sen sijaan päättää itse työajastaan ja -menetelmistään, käyttää omia työvälineitään ja vastaa kustannuksistaan, kyseessä on työkorvaus. Varmista tällöin, että sopimus dokumentoi selkeästi suorittajan itsenäisyyden. Yksittäiset toimeksiannot, jotka ovat satunnaisia ja itsenäisiä, kannattaa raportoida työkorvauksina.
Dokumentoi kaikki työn suorittamiseen liittyvät seikat, kuten ohjausmenetelmät, työvälineiden lähde ja vastuunjako. Selkeä dokumentaatio vähentää riskiä väärästä tulkinnasta.
Riskien hallinta ja tulevaisuuden näkymät
Verotuskäytäntö muuttuu jatkuvasti. Yritysten ulkoistaminen ja joustavat työmuodot ovat entistä yleisempiä. Näin ollen myös verottajan arviointikriteerit ovat kehittyneet. Tämä lisää työn tilaajien sekä suorittajien vastuuta seurata verotukseen liittyviä ajankohtaisia ohjeistuksia ja käytäntöjä.
Riskien hallinta edellyttää ennakoivaa suunnittelua ja verotus asiantuntijoiden konsultointia. Ajan tasalla olevat ja huolellisesti suunnitellut sopimuskäytännöt minimoivat riskit korvauksien epäselvyyksistä.
Palkkoja maksettaessa puhutaan ns. palkan sivukuluista. Pakollisia sivukuluja ovat eläkevakuutus, työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutus ja mahdollisesti ryhmähenkivakuutus sekä työnantajan maksama sairausvakuutusmaksu. Näistä myös työntekijältä peritään vuonna 2025 työeläkemaksua iän mukaan joko 7,15 % (17-52 v, 63-68 v) tai 8,65 % (53-62v) sekä työttömyysvakuutusmaksua 0,59 %.
Työnantajalla tulee olla johonkin työeläkeyhtiöön tehty sopimus, jolloin eläkevakuutusyhtiöön maksetaan sekä palkasta peritty työntekijän osuus että työnantajan kuluksi jäävä osuus. Vuonna 2025 nämä ovat n. 25,46 % sopimustyönantajalle tai 26,28 % tilapäiselle työnantajalle.
Kokonaisprosentit ovat maksajakohtaisia ja niihin vaikuttaa mm. vuodessa maksettujen palkkojen määrä. Työttömyysvakuutusmaksua maksetaan Työllisyysrahastolle ja sen kokonaisprosentti on 0,79 % vuonna 2025 ja siitä työnantajan osuus on 0,20 %.
Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusprosentit vaihtelevat toimialan ja työtehtävien vaarallisuuden mukaan ja ne voivat olla 0,3 – 8 % väliltä. Ääripäissä voivat olla esimerkiksi toimistotyöt ja rakennusalan työt.
– Jaana, palvelupäälikkö
Oikeampi termi alvillisen yrittäjän työkorvaukseen on tehdä toimeksiantosopimus. Arvonlisäveron lisääminen laskuun ei riipu itse asiasta taikka työkorvauksesta vaan yrittäjän alv-satuksesta, eli onko hänen yrityksensä arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäverovelvollisuus taas määrittyy mm. toimialasta sekä tilikauden liikevaihdosta.
1.1.2025 alkaen vähäisen liiketoiminnan raja on 20.000 euroa, jolloin sen ylittävät yritykset ovat alv-velvollisia. Liikevaihtoa tuleekin seurata ja alvilliseksi voi hakeutua siitä alkaen, kun raja ylittyy.
Yritys voi halutessaan rekisteröityä alv-rekisteriin, vaikka liikevaihtoraja ei ylittyisi. Yritys voi haluta vapaaehtoisesti alv-rekisteriin esim. vähennysten vuoksi: rekisteriin kuuluva voi vähentää arvonlisäverolliseen myyntiin kohdistuvien hankintojen sisältämät vähennyskelpoiset arvonlisäverot alv-ilmoituksellaan.
Jatkossa alv rekisteröinnin voi lopettaa, kun yrityksen liikevaihto on kahdelta peräkkäiseltä kalenterivuodelta jäänyt alle vähäisen toiminnan kansallisen raja-arvon.
– Jaana, palvelupäälikkö
8. Työn ohjaus, valvonta ja muut vaikutustekijät
Työn ohjauksella ja ohjeistamisella on iso vaikutus, joka määrittää katsotaanko korvaus palkaksi vai työkorvaukseksi. Kun työn tilaaja asettaa selkeät ohjeet ja valvoo työtehtäviä, tilanne kallistuu usein palkan verokohtelun puolelle. Toisaalta työn suorittajan toimiessa vapaasti ja itsenäisesti, korvaus saatetaan katsoa luonteeltaan työkorvaukseksi.
Työn ohjaus ja ohjeistamisen vaikutukset
Työn tilaajan rooli ohjaajana näkyy siinä, miten työtehtävät ja vastuut jaetaan. Jos tilaaja määrää työajan, työvälineet ja työpaikan, se viestii selkeästi palkanmaksusuhteesta. Työn tilaajan tuleekin huolehtia tarkasti, että sopimuksen sanamuoto vastaa todellista toimintaa. Selkeät kirjalliset ohjeet vähentävät riskiä siitä, että verottaja myöhemmin tulkitsee korvauksen palkaksi. Ohjeistuksessa tuleekin huomioida työn sisältö, aikataulut sekä vastuukysymysten yksityiskohdat.
Työn suorittamisen itsenäisyys ja sen seuraukset
Itsenäisyyden aste on ratkaiseva tekijä työn verokohtelussa. Työkorvauksena maksettavassa suorituksessa työn tekijä päättää itse työtehtävistään ja käyttää omia resurssejaan. Tämä itsenäisyys näkyy muun muassa työvälineiden valinnassa, työajan joustavuudessa ja kustannusten kattamisessa omasta pussistaan. Tällaisissa tilanteissa verottaja painottaa, että maksettava korvaus on työn suorittajan ansiotuloa, josta hän vastaa itse veroista ja muista maksuista.
Tilanteissa joissa työn tilaaja ei suoraan ohjaa työn toteutusta, mutta tarjoaa esimerkiksi joitakin työvälineitä tai resursseja, saattaa tulkinta jäädä epämääräiseksi. Näissä tapauksissa on ratkaisevaa, että sopimuksessa ja käytännön toiminnassa näkyy selkeä ero työn tilaajan ja työn suorittajan vastuissa. Näin vältetään jälkikäteen tapahtuvaa tulkinnanmuutosta, joka voi johtaa ylimääräisiin kustannuksiin.
Jos työtä tehdään maksajan tiloissa, välineillä ja valvonnan alla, niin kyse on palkasta. Jos taas työn suorittajalle voidaan antaa vapaat kädet ja hän vastaa vain lopputuloksesta, voidaan työ suorittaa työkorvauksena.
Tilannetta voi verrata myös siihen, tekeekö tilaajalle samanlaisia töitä muutkin ja ovatko he työsuhteessa. Työn suorittaja ei työskentele samanlaisissa olosuhteissa, jos työstä saatu vastike/palkkio määräytyy eri tavalla kuin työntekijöiden palkka ja hän kustantaa itselleen pakolliset sosiaalivakuutukset.
Vastike määräytyy eri tavalla esimerkiksi, kun työn suorittajalle ei makseta lakimääräisiä ylityökorvauksia, korvausta sairaus- ja loma-ajalta eikä työsuhteelle anneta tyypillisiä luontoisetuja.
– Jaana, palvelupäälikkö
Jos toimeksiantoa ei tarvitse tehdä toimeksiantajan tiloissa, toimeksisaaja voi yleensä paremmin itse määrätä työn tekemisen ajankohdan. Toimeksiantosuhteessa työtä voidaan tehdä myös muualla kuin toimeksisaajan omissa toimitiloissa.
Kuitenkin joillakin toimialoilla työ on luonteeltaan sellaista, että se on tehtävä toimeksiantajan tiloissa, esimerkiksi siivous. Siivouspalvelu on tyypillinen esimerkki siitä, miten samaa asiaa voidaan käsitellä monella tavalla. Siivoustyöstä voidaankin maksaa korvaus työsuhteiselle palkkana, satunnaiselle yksityishenkilölle työkorvauksena tai yritykselle laskuna.
– Jaana, palvelupäälikkö
Tilanteet tulee arvioida tapauskohtaisesti. Kyse voi olla niin erikoisista tai kalliista työvälineistä, ettei työntekijällä ole edes edellytyksiä omistaa sellaisia. Tällöin työ voidaan silti maksaa työkorvauksena, vaikka käytetäänkin tilaajan työvälineitä.
Jos vielä pohditaan, onko kyse työkorvauksesta vai toimeksiannosta, voidaan katsoa toimeksiantosuhteen luonnetta. Toimeksiantosuhteelle on tyypillistä, että toimeksisaaja käyttää työssään omia työvälineitään ja tarvikkeitaan. Hänen ei kuitenkaan tarvitse omistaa välineitä, vaan voi hankkia ne leasing‑ tai muun vuokrasopimuksen kautta.
Jos työvälineet vuokrataan toimeksiantajalta, vuokrasta on maksettava oikeudenmukainen summa.
Kuitenkin tyypillisesti kotitalouksissa käytettävät ja arvoltaan vähäiset työvälineet, kuten puhelin, kannettava tietokone tai internet‑yhteys, eivät yksinään osoita toimeksiantosuhteen syntymistä.
– Jaana, palvelupäälikkö
9. Sopimuksen ja toimintatapojen dokumentointi
Selkeä dokumentaatio ja sopimus ovat ratkaisevia tilanteissa, joissa työn ohjaus ja itsenäisyys ovat sekoittuneet. Työn tilaajan on pidettävä kirjaa kaikista ohjeista, työn aikatauluista ja käytetyistä työvälineistä. Näin voidaan myöhemmin osoittaa, että työ on toteutettu itsenäisesti tai sen ohjaus on ollut vähäistä. Hyvin laadittu sopimus, joka sisältää tarkat tiedot työtehtävistä ja vastuiden jakautumisesta varmistaa, että verottajan tulkinta vastaa osapuolten alkuperäistä tarkoitusta.
Molempien osapuolten tulee olla tietoisia siitä, miten verotus- ja sosiaalivakuutuskäytännöt vaikuttavat heidän väliseensä sopimussuhteeseen. Oikeudellinen neuvonta ja keskustelu asiantuntijoiden kanssa auttavat ehkäisemään mahdolliset työsopimuksen epäselvyydet ennen allekirjoitusta.
10. Lopulliset näkökulmat ja jatkotoimet
Tulevaisuudessa työllistämismuotojen monipuolistuminen tulee vaikuttamaan myös verotuskäytäntöihin. Työn tilaajien ja suorittajien on syytä pysyä ajan tasalla verottajan ohjeistuksista ja sovellettavasta lainsäädännöstä. Teknologian kehittyessä ja työelämän joustavuuden kasvaessa myös sopimus- ja dokumentaatiokäytännöt kehittyvät. Onkin suositeltavaa, että kaikki osapuolet investoivat ajantasaiseen neuvontaan ja koulutukseen, jotta verotukselliset riskit minimoidaan.
Lopuksi on hyvä miettiä, miten tämä kokonaisuus vaikuttaa käytännön liiketoimintaan. Työn tilaajan ja työn suorittajan välinen selkeys luo pohjan luotettaville suhteille. On tärkeää, että osapuolet eivät ainoastaan noudata sopimuksen kirjaimia, vaan myös sen hengen mukaisia toimintatapoja. Näin voidaan edistää avoimuutta, vähentää epäselvyyksiä ja rakentaa pitkäjänteisiä kumppanuuksia.
Nyt on aika ryhtyä konkreettisiin toimiin. Tarkka suunnittelu, jatkuva kouluttautuminen ja avoin viestintä auttavat varmistamaan, että työn tilaaja sekä -suorittaja toimivat aina verotuksellisesti oikein ja riskittömästi. Tämä ei ole vain juridinen kysymys, sillä molemmat osapuolet voivat säästää huomattavia summia oikeanlaisella suunnittelulla. Jos et tiedä kannattaisiko sinun maksaa palkkaa vai työkorvausta, kysy rohkeasti meiltä!
Toiminimen kirjanpito on jokaisen elinkeinonharjoittajan lakisääteinen velvollisuus, riippumatta siitä, harjoitatko toimintaa pää- vai sivutoimisesti. Kirjanpidon voi toteuttaa esimerkiksi itse tekemällä, tilitoimiston avulla tai hyödyntämällä verkkopohjaisia kirjanpitopalveluita. Suosittelemme kuitenkin huomioimaan valinnassa yritystoimintasi laajuuden ja luonteen, osaamisesi sekä käytettävissä olevan aikasi.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä toiminimen kirjanpito tarkoittaa, mitä se vaatii ja paljonko se maksaa. Lisäksi tarkastelemme, milloin toiminimen täytyy laatia tilinpäätös sekä kannattaako kirjanpito tehdä itse vai ulkoistaa esimerkiksi tilitoimistolle.
Mitä tarkoittaa toiminimen kirjanpito?
Toiminimen kirjanpito tarkoittaa yritystoiminnan tulojen ja menojen seuraamista ja kirjaamista lakisääteisten sääntöjen mukaan. Kirjanpito antaa kokonaiskuvan yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja toimii pohjana veroilmoitukselle. Useimmat toiminimet voivat pitää niin sanottua yhdenkertaista kirjanpitoa, jossa kirjataan ainoastaan maksutapahtumat, esimerkiksi saadut myyntitulot ja maksetut kulut.
Valtaosa liikkeen- ja ammatinharjoittajista käyttääkin yhdenkertaista kirjanpitoa, joka tehdään maksuperusteisesti. Verotusta varten maksuperusteinen kirjanpito on kuitenkin oikaistava suoriteperusteiseksi. Tämä tarkoittaa, että tulot ja menot kirjataan siihen hetkeen, jolloin tavara tai palvelu on luovutettu tai vastaanotettu.
Toiminimen on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa, jos kaksi kolmesta seuraavasta ehdosta täyttyy:
taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa
yrityksen palveluksessa on keskimäärin yli 3 henkilöä
Huom. Jos yrityksen tilikausi on muu kuin kalenterivuosi, on kirjanpidon oltava kahdenkertaista yhtiömuodosta riippumatta.
Pitääkö toiminimellä olla kirjanpito?
Kyllä. Verohallinnon virallisen linjauksen mukaan jokaisella toiminimellä on oltava kirjanpito, vaikka liiketoiminta olisi pienimuotoista. Laissa määritellään, että elinkeinotoimintaa harjoittavan on pidettävä kirjaa tuloista, menoista, varoista ja veloista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös yksittäisen sivutoimisen yrittäjän täytyy pitää kirjanpitoa.
Kokemuksemme mukaan kirjanpito ei ole kuitenkaan pelkkä lakisääteinen velvollisuus, vaan se voi olla myös arvokas työkalu yrityksen taloudellisen suunnan näyttämiseen. Se toimii mittarina, jonka avulla voit seurata liiketoimintasi kannattavuutta, kassavirtaa ja kehitystä. Ajantasainen kirjanpito auttaa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja havaitsemaan mahdolliset taloudelliset haasteet jo varhaisessa vaiheessa.
Mitä toiminimen kirjanpitoon kuuluu?
Toiminimen kirjanpitoon kuuluu kaikkien liiketapahtumien huolellinen dokumentointi. Tämä tarkoittaa, että jokainen myynti, osto ja rahasuoritus tulee kirjata asianmukaisesti. Jokaisesta tapahtumasta on säilytettävä asianmukainen tosite. Tositteiden avulla dokumentoidaan liiketapahtumien yksityiskohdat, jotka kertovat mitä tuotteita tai palveluita on myyty tai hankittu, mihin rahaa on käytetty ja ketkä ovat olleet osapuolina. Kirjanpitäjä käsittelee tositteet ja tekee niiden perusteella tarvittavat kirjaukset järjestelmään.
💡Asiantuntijan vinkki: Jos kuitit ja tositteet menevät sinulta helposti hukkaan, kannattaa napata kuitista tai tositteesta valokuva puhelimellasi aina, kun saat tositteen. Näin sinulla säilyy aina puhelimessasi varaversio tositteesta. Ja tietysti kuvatiedoston nimeäminen helpottaa myöhemmin tositteen löytämistä.
Pitääkö toiminimen tehdä tilinpäätös?
Useimmissa tapauksissa toiminimen ei tarvitse laatia virallista tilinpäätöstä. Tämä koskee erityisesti pienimuotoista liiketoimintaa harjoittavia yksityisiä elinkeinonharjoittajia.
Vuoden 2016 alussa voimaan tullut uusi kirjanpitolaki toi helpotuksia erityisesti toiminimien tilinpäätösvaatimuksiin. Laki määrittelee mm. milloin toiminimen on laadittava tilinpäätös, ja mitkä kokoluokat vapauttavat siitä kokonaan.
Voit katsoa tarkat raja-arvot ja ajankohtaiset luvut artikkelistamme toiminimen tilinpäätös.
💡Asiantuntijan vinkki: Vaikka tilinpäätös ei ole lakisääteinen velvoite toiminimille, kokemuksemme mukaan siitä on ollut monelle elinkeinoharjoittajalle hyötyä itse liiketoiminnan suunnittelussa sekä kannattavuuden seurannassa. Joskus tilinpäätöstä saatetaan myös vaatia, jos olet päätoiminen yrittäjä ja haet henkilökohtaista lainaa, kuten asuntolainaa. Tilinpäätös voi tällöin olla todisteesi yrityksesi kannattavuudesta ja taloudellisesta maksukyvystäsi.
Miten verotus toimii toiminimellä?
Toiminimen verotus perustuu siihen, että yrityksen tulos verotetaan suoraan yrittäjän omana tulona. Alla on koottuna keskeisimmät asiat, jotka jokaisen toiminimiyrittäjän on mielestämme tärkeää ymmärtää:
✔️ Toiminimen tulos verotetaan henkilökohtaisena tulona
Yrityksen voitto lisätään yrittäjän omiin ansio- ja pääomatuloihin. Toiminimi ei maksa erillistä yhteisöveroa, vaan verotus määräytyy henkilökohtaisen veroprosentin mukaan.
✔️ Verotus alkaa ennakkoverosta
Yrityksen perustamisen yhteydessä ilmoitat Verohallinnolle arvion vuoden tuloksestasi. Tämän perusteella määräytyvät ennakkoverot ja niiden maksuerät. Arvion voi ja kannattaakin päivittää vuoden aikana, jos tulosi muuttuvat.
✔️ Kaikki tulot vaikuttavat verotukseen
Jos yritystoiminta on sivutoimista, verotuksessa huomioidaan myös palkkatulot ja etuudet. Siksi kaikki tulot tulee ilmoittaa OmaVerossa oikeille riveille.
✔️ Vähennykset pienentävät verotettavaa tulosta
Yritystoiminnan kulut (esim. tarvikkeet, matkakulut, ohjelmistot ja poistot) vähentävät verotettavaa tulosta. Hyvin pidetty kirjanpito varmistaa, että kaikki vähennykset tulevat huomioiduiksi oikein. Tämä on yleinen virhe, mitä moni toiminimi ei hoksaa hyödyntää.
✔️Todellinen tulos tarkistetaan vuoden lopussa
Verotuksessa vertaillaan arviota ja toteutunutta tulosta. Jos maksoit ennakkoveroa liikaa, saat palautuksia. Jos liian vähän, syntyy jäännösveroa tai lisäennakon tarve.
👉 Haluatko selvittää, paljonko ennakkoveroa sinun tulisi maksaa? Käy laskemassa arvio helposti meidän ennakkoverolaskurilla.
Kannattaako toiminimen kirjanpito tehdä itse?
Jos olet harkinnut tekeväsi yrityksesi kirjanpidon itse, kannattaa vielä pysähtyä pohtimaan sen todellista hintaa, enkä tarkoita hintaa pelkästään rahassa vaan myös ajassa. Kirjanpidon itsenäinen hoitaminen voi tuntua säästöltä, vaikka todellisuudessa sen vaihtoehtoiskustannus on yllättävän suuri.
Jos käytät esimerkiksi 12 tuntia kuukaudessa kirjanpitoon ja arvioit säästäväsi sillä 70–90 euroa kuukaudessa, onko se todella kannattavaa? Jos oma tuntihintasi on 80 euroa ja sinulla on riittävästi töitä tarjolla, kirjanpidon itse tekeminen ei tällöin tuo säästöjä. Päinvastoin se saattaa vähentää tulojasi, koska samassa ajassa voisit tehdä laskutettavaa työtä tai kehittää liiketoimintaasi. Kannatta myös huomioida, että ammatilainen voi tehdä samat kirjanpidon työt huomattavasti nopeammin. Eli käytännössä kirjanpitäjään investoidut rahat voivat maksaa itsensä takaisin jopa moninkertaisesti.
”Aika on rahaa. Hukattu aika tarkoittaa hukattua rahaa” –Benjamin Franklin
Vaikka toiminimen kirjanpito voi vaikuttaa aluksi yksinkertaiselta, siihen liittyy paljon yksityiskohtia, jotka vaativat aikaa ja tarkkuutta. Jos tiedät jo heti, että sinusta ei välttämättä ole uuden opetteluun tai et jaksa kiinnittää huomioita yksityiskohtiin, voi olls fiksua kääntyä heti ammattilaisen puoleen. Kirjanpidon virheistä voi tulla sanktioita, jotka voivat maksaa enemmän kuin itse kirjanpidon ulkoistaminen.
💡Asiantuntijan suositus: Jos liiketoimintasi on yksinkertaista, eikä sinulla ole paljon tositteita, voit hyvinkin kokeilla kirjanpidon tekemistä itse. Suosittelen kuitenkin varaamaan rutkasti aikaa kirjanpidon opettelulle, jos et ole aiemmin sitä tehnyt. Yleensä kirjanpito ulkoistetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun yrityksen toiminta on kasvanut sen verran, että kirjanpitoon menevä aika on paisunut odotettua suuremmaksi tai liiketoiminnasta syntyvien kirjattavien tositteiden määrän on kasvanut merkittävästi. Toki kirjanpidon tekeminen itse vaatii myös huolellisuutta ja järjestelmällisyyttä, minkä vuoksi se ei välttämättä sovi kaikille.
Yleisimmät toiminimen kirjanpidon virheet, joita olemme kohdanneet
Kuitit on sekoitettu henkilökohtaisiin menoihin
ALV on kirjattu väärään ajankohtaan
Ennakkovero on jätetty arvioimatta
Kirjanpito tehdään “kerran vuodessa”
Yksityisnostot jätetään kirjaamatta
Paljonko toiminimen kirjanpito maksaa?
Toiminimen kirjanpidon hinta vaihtelee riippuen liiketoiminnan luonteesta ja laajuudesta. Hintaan vaikuttavat muun muassa tositteiden määrä, käytettävät sähköiset ratkaisut ja ohjelmistot sekä tilitoimiston hinnoittelumalli.
Toiminimiyrittäjälle kirjanpidon hinta on edullisimmillaan noin 70 €/kk. Tuntiperusteisesti laskutettuna kirjanpidon hinnat liikkuvat tyypillisesti 50–100 € välillä.
Mitä maksaa toiminimen veroilmoitus ja tilinpäätös?
Toiminimen veroilmoituksen ja tilinpäätöksen kustannukset ovat yleensä noin 150–300 euroa, jos nämä palvelut hinnoitellaan erikseen. Monissa kirjanpitopalveluissa veroilmoitus ja tilinpäätös kuitenkin sisältyvät kirjanpidon kiinteään kuukausihintaan, joten lisälaskuja ei välttämättä tule.
On aina suositeltavaa tarkistaa oman tilitoimiston hinnasto ja palvelukuvaus, koska käytännöt vaihtelevat toimistojen välillä. Jos liiketoiminta on hyvin pienimuotoista ja tositteita on vähän, voi veroilmoituksen ja tilinpäätöksen hinta jäädä alle mainitun haarukan. Tarkkaa summaa on vaikea antaa, sillä jokaisen toiminimen toiminta on yksilöllistä ja liiketapahtumien määrä vaihtelee huomattavasti.
Apua toiminimen kirjanpitoon Cimsonilta, tilitoimisto yli 30 vuoden kokemuksella
Cimson Yrityspalvelut on luotettava tilitoimisto, joka kerännyt kokemusta jo yli 30 vuoden ajan. Me autamme sinua kaikissa kirjanpitoon ja veroilmoituksiin liittyvissä asioissa. Me ymmärrämme, että toiminimen kirjanpito voi tuntua monimutkaiselta ja aikaa vievältä, mutta asiantuntevalla avullamme voit keskittyä siihen, missä olet paras. Tarjoamme räätälöityjä ratkaisuja, jotka sopivat juuri sinun yrityksesi tarpeisiin.
👉 Ota yhteyttä ja pyydä maksuton arvio yrityksesi kirjanpidosta!
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Pitääkö toiminimellä olla yritystili?
Ei ole pakollista. Toiminimiyrittäjä voi lain mukaan hoitaa rahaliikenteen myös henkilökohtaiselta tililtä. Suosittelemme kuitenkin erillistä yritystiliä, koska se helpottaa kirjanpitoa, selkeyttää yrityksen ja henkilökohtaisten menojen erottamista sekä tekee talouden seurannasta huomattavasti vaivattomampaa.
Paljonko toiminimellä saa tienata verottomana?
Toiminimellä ei ole erillistä verotonta tulorajaa. Yrityksen tulos verotetaan aina yrittäjän henkilökohtaisena tulona, jolloin veroa maksetaan sen mukaan, paljonko verotettavaa tuloa jää vähennysten jälkeen.
👉 Arvonlisävero ei kuitenkaan koske kaikkia toiminimiyrittäjiä. Yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen, jos liikevaihto jää alle 20 000 euron tilikauden aikana.
Paljonko maksaa toiminimen kirjanpito?
Toiminimen kirjanpidon hinta riippuu yritystoiminnan laajuudesta, tositteiden määrästä, käytettävistä sähköisistä työkaluista sekä tilitoimiston hinnoittelusta. Yksinkertaisimmillaan kirjanpidon voi saada noin 70 € / kk. Jos kirjanpito laskutetaan tuntiperusteisesti, hinnat ovat yleensä 50–100 € tunnilta.
Mitä tapahtuu, jos ei tee toiminimen kirjanpitoa?
Toiminimellä kirjanpito on lakisääteinen velvollisuus. Kirjanpidon laiminlyönti voi johtaa taloudellisiin ja juridisiin seuraamuksiin. Jos siis kirjanpitoa ei tehdä, verohallinto voi määrätä myöhästymismaksuja ja veronkorotuksia. Verottaja voi myös tarvittaessa tehdä arvioverotuksen, jos tietoja ei toimiteta ajoissa.
