Tuloslaskelma kertoo, miten tilikauden tulos syntyi. Tase kertoo, mitä yritykselle jäi käteen ja kenen rahoilla se on hankittu. Kumpikaan ei yksin riitä. Voitollinen yritys voi ajautua maksuvaikeuksiin, kun taas vahvan taseen yritys voi tehdä tappiota vuosia. Yrityksen taloudellisen tilanteen kokonaiskuva muodostuu vasta, kun luet tuloslaskelmaa ja tasetta rinnakkain.
Tässä oppaassa selitämme tuloslaskelman ja taseen rakenteen käytännön esimerkin avulla. Näet, mitä laskelmien eri rivit tarkoittavat ja missä järjestyksessä niitä kannattaa tarkastella.
Tuloslaskelman ja taseen erot
Yleisin tulkintavirhe syntyy siitä, että näitä kahta pidetään saman asian eri esitystapoina. Todellisuudessa ne kertovat yrityksen taloudesta eri asioita.
| Ominaisuus | Tuloslaskelma | Tase |
|---|---|---|
| Aikaperspektiivi | Kertymä koko tilikaudelta, esimerkiksi 1.1.-31.12.2025 | Tilannekuva yhdeltä päivältä, tilinpäätöspäivä 31.12.2025 |
| Vastaa kysymykseen | Miten tulos syntyi? | Mitä omistamme ja kenelle olemme velkaa? |
| Nollautuu tilikauden vaihtuessa | Kyllä, tuotto- ja kulutilit nollataan | Ei, tase-erät siirtyvät seuraavan tilikauden avaavaksi taseeksi |
| Kaava | Kululajikohtainen (KPA 1:1) tai toimintokohtainen (KPA 1:2) | Yksi kaava (KPA 1:6), pienelle ja mikroyritykselle myös lyhennetty versio |
| Yhteys toiseen laskelmaan | Viimeinen rivi, tilikauden voitto, siirtyy taseeseen | Oman pääoman erä ”Tilikauden voitto (tappio)” |
Tase on aina tasapainossa, kun vastaavaa-puoli on yhtä suuri kuin vastattavaa-puoli. Vastaavaa kertoo, mihin raha on sitoutunut. Vastattavaa kertoo, mistä raha on tullut. Jos summat eivät täsmää, kyseessä ei ole tulkintakysymys vaan kirjausvirhe.
Tuloslaskelman rakenne rivi riviltä
Suomalainen tuloslaskelma noudattaa kirjanpitoasetuksen kaavaa. Kululajikohtainen kaava on selvästi yleisin pk-yrityksissä. Siinä kulut esitetään kululajeittain, kuten henkilöstökuluina, poistoina ja liiketoiminnan muina kuluina. Toimintokohtaisessa kaavassa kulut ryhmitellään sen mukaan, mihin toimintoon ne liittyvät, esimerkiksi myyntiin tai hallintoon (yleinen konserneissa).
Alla on kuvitteellisen Esimerkki Oy:n tuloslaskelma. Voit käyttää sitä mallina, kun luet omaa tilinpäätöstäsi.
| Erä | 2025 |
|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 1 200 000 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | +10 000 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | +5 000 |
| Materiaalit ja palvelut | -565 000 |
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat: ostot tilikauden aikana | -520 000 |
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat: varastojen muutos | +15 000 |
| Ulkopuoliset palvelut | -60 000 |
| Henkilöstökulut | -364 000 |
| Palkat ja palkkiot | -300 000 |
| Eläkekulut | -52 000 |
| Muut henkilösivukulut | -12 000 |
| Poistot ja arvonalentumiset: suunnitelman mukaiset poistot | -45 000 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -150 000 |
| LIIKEVOITTO (LIIKETAPPIO) | 91 000 |
| Rahoitustuotot ja -kulut: korkotuotot | +1 000 |
| Rahoitustuotot ja -kulut: korkokulut | -13 000 |
| VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA | 79 000 |
| Tilinpäätössiirrot: poistoeron muutos | -9 000 |
| Tuloverot | -14 000 |
| TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) | 56 000 |
Erittelyrivit sisältyvät lihavoituun välisummaan. Varastojen kasvu pienentää tilikauden kulua, joten rivi ”varastojen muutos” esitetään plusmerkkisenä materiaalit ja palvelut -ryhmän sisällä.
Mitä kukin erä oikeasti kertoo?
- Liikevaihto. Myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja muut myynnin määrään perustuvat verot. Koska liikevaihto on veroton, se ei täsmää pankkitilille tulleisiin myyntituloihin.
- Varastojen muutos. Tuloslaskelmassa varastojen muutos näkyy kahdella eri rivillä, jotka menevät helposti sekaisin. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos on tuottopuolella: oma valmistus, jota ei vielä myyty. Aineiden ja tarvikkeiden varastojen muutos on Materiaalit ja palvelut -ryhmässä ja oikaisee ostot vastaamaan tilikauden todellista kulutusta. Kun ainevarasto kasvaa 15 000 eurolla, tämä 15 000 euroa ei ole vielä tilikauden kulua, vaan se jää taseeseen varastoksi.
- Liiketoiminnan muut tuotot. Varsinaisen myynnin ulkopuolisia tuottoja, kuten vuokratuottoja tai käyttöomaisuuden myyntivoittoja. Jos tämä rivi on iso, tarkista liitetiedoista mistä se koostuu. Kertaluonteinen myyntivoitto voi saada kannattavuuden näyttämään paremmalta kuin se todellisuudessa on.
- Henkilöstökulut. Palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut. Yrittäjän oma palkka voi puuttua kokonaan, jos hän nostaa varat osinkona. Silloin tulos voi näyttää paremmalta kuin yrityksellä, joka maksaa yrittäjälle palkkaa.
- Poistot. Poisto tarkoittaa investoinnin hankintamenon jakamista kuluksi usealle tilikaudelle. Poisto ei ole tilikauden rahanmeno. Tämä on yleisin syy siihen, miksi voitto ja kassan muutos eroavat.
- Liikevoitto. Liikevoitto kertoo, miten varsinainen liiketoiminta on kannattanut ennen rahoituksen ja verotuksen vaikutusta.
- Rahoitustuotot ja -kulut. Korot ja muut rahoituserät. Tässä näkyvät rahoituksen kustannukset.
- Tilinpäätössiirrot. Poistoeron muutos ja vapaaehtoisten varausten muutos. Poistoeroa syntyy, kun verotuksessa tehtävät poistot ovat suuremmat kuin kirjanpidossa tehdyt poistot. Poistoero mahdollistaa verotuksen lykkäämisen myöhemmille vuosille. Kyse ei siis ole varsinaisen liiketoiminnan kulusta, vaan verotukseen liittyvästä erästä. Siksi yrityksiä ei kannata verrata pelkän tilikauden voiton perusteella.
Tarkista tämä ensin! Laske aina liikevoitto ja käyttökate, eli liikevoitto ennen poistoja. Esimerkki Oy:n tilikauden voitto on 56 000 euroa, mutta liikevoitto on 91 000 euroa ja käyttökate 136 000 euroa (91 000 + 45 000 poistot).
Taseen rakenne rivi riviltä
Tase jakautuu kahteen puoleen. Vastaavaa-puolen erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin. Pysyviä vastaavia ovat erät, joiden on tarkoitus tuottaa tuloa useana tilikautena, ja vaihtuvia vastaavia kaikki muut. Ratkaisevaa on käyttötarkoitus: sama kaivinkone on urakoitsijalla pysyvää vastaavaa ja konekaupalla vaihto-omaisuutta.
| VASTAAVAA | 2025 |
|---|---|
| PYSYVÄT VASTAAVAT | 200 000 |
| Aineettomat hyödykkeet: aineettomat oikeudet | 15 000 |
| Aineelliset hyödykkeet: koneet ja kalusto | 180 000 |
| Sijoitukset: muut osakkeet ja osuudet | 5 000 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT | 360 000 |
| Vaihto-omaisuus: aineet ja tarvikkeet | 85 000 |
| Vaihto-omaisuus: valmiit tuotteet | 40 000 |
| Lyhytaikaiset saamiset: myyntisaamiset | 160 000 |
| Lyhytaikaiset saamiset: siirtosaamiset | 15 000 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 60 000 |
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 560 000 |
| VASTATTAVAA | 2025 |
| OMA PÄÄOMA | 200 000 |
| Osakepääoma | 2 500 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 20 000 |
| Edellisten tilikausien voitto | 121 500 |
| Tilikauden voitto | 56 000 |
| TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ: poistoero | 40 000 |
| VIERAS PÄÄOMA | 320 000 |
| Pitkäaikainen: lainat rahoituslaitoksilta | 150 000 |
| Lyhytaikainen: lainat rahoituslaitoksilta | 40 000 |
| Lyhytaikainen: ostovelat | 95 000 |
| Lyhytaikainen: muut velat | 15 000 |
| Lyhytaikainen: siirtovelat | 20 000 |
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 560 000 |
Vastaavaa ja vastattavaa ovat aina yhtä suuret. Tilikauden voitto 56 000 euroa on sama luku, joka päättää taulukon 2 tuloslaskelman.
Vastaavaa: mihin raha on sitoutunut?
- Aineettomat hyödykkeet. Esimerkiksi ohjelmistolisenssit, patentit, aktivoidut kehittämismenot ja liikearvo. Näiden erien arvoa ei ole yhtä helppo arvioida tai muuttaa rahaksi kuin esimerkiksi pankkitilillä olevia varoja. Erityisesti aktivoidut kehittämismenot ja liikearvo sisältävät harkintaa. Jos niitä on paljon, yrityksen tase voi näyttää vahvemmalta kuin sen varojen todellinen myyntiarvo antaa ymmärtää.
- Aineelliset hyödykkeet. Esimerkiksi maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto. Taseessa nämä näkyvät yleensä hankintamenon ja tehtyjen poistojen perusteella, eivät nykyisen markkina-arvon mukaan. Esimerkiksi kymmenen vuotta vanha kiinteistö voi olla taseessa hyvin pienellä arvolla, vaikka siitä saisi myytäessä satoja tuhansia euroja.
- Vaihto-omaisuus. Käytännössä varasto. Mitä enemmän rahaa on kiinni varastossa, sitä vähemmän sitä on muuhun käyttöön. Varastoon liittyy myös riski: jos tavara vanhenee tai sitä ei saada myytyä, sen arvoa pitää alentaa.
- Myyntisaamiset. Rahat, jotka asiakkaat ovat velkaa yritykselle lähetettyjen laskujen perusteella. Myyntisaamisia kannattaa verrata liikevaihtoon. Jos ne kasvavat paljon liikevaihtoa nopeammin, kannattaa selvittää, ovatko maksuehdot pidentyneet vai onko asiakkailla ongelmia laskujen maksamisessa.
- Siirtosaamiset. Etukäteen maksettuja menoja, jotka kuuluvat seuraavalle tilikaudelle. Esimerkiksi vuoden vakuutusmaksu voidaan maksaa etukäteen, mutta seuraavalle tilikaudelle kuuluva osuus kirjataan siirtosaamisiin. Siirtosaamisiin voi kuulua myös päättyneelle tilikaudelle kuuluvaa tuloa, jota ei ole vielä saatu.
Vastattavaa: kenen rahaa se on?
- Oma pääoma. Yrityksen omistajille kuuluvaa pääomaa. Siihen kuuluvat esimerkiksi osakepääoma, SVOP-rahasto sekä aiempien tilikausien voitot ja tappiot. Myös tilikauden tulos näkyy omassa pääomassa. Osakeyhtiön vähimmäisosakepääomavaatimus poistui 1.7.2019, joten uudemmalla yhtiöllä osakepääoma voi olla nolla euroa. Esimerkki Oy:n taseessa näkyvä 2 500 euron osakepääoma kertoo, että yhtiö on todennäköisesti perustettu ennen muutosta.
- Tilinpäätössiirtojen kertymä. Tähän kuuluvat esimerkiksi poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. Ne syntyvät verotuksen ja kirjanpidon erilaisista tavoista käsitellä tuloja ja kuluja. Tilinpäätössiirrot vaikuttavat yrityksen tulokseen ja verotukseen, mutta eivät kuvaa varsinaista liiketoimintaa. Tunnuslukuja laskettaessa osa niistä voidaan huomioida oman pääoman yhteydessä.
- Pakolliset varaukset. Tulevia menoja tai menetyksiä, joiden toteutuminen on todennäköistä, mutta joiden tarkkaa määrää tai ajankohtaa ei vielä tiedetä. Varaus voidaan tehdä esimerkiksi takuukorjauksista tai käynnissä olevasta oikeudenkäynnistä.
- Vieras pääoma. Yrityksen velkoja, jotka jaetaan pitkä- ja lyhytaikaisiin. Raja kulkee 12 kuukaudessa: yli vuoden päästä erääntyvät velat ovat pitkäaikaisia ja sitä aiemmin erääntyvät lyhytaikaisia. Myös pitkäaikaisen lainan seuraavan vuoden lyhennykset kuuluvat lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Siksi lyhytaikaisten velkojen määrä vaikuttaa yrityksen maksuvalmiuteen.
- Siirtovelat. Menoja, jotka kuuluvat päättyneelle tilikaudelle, mutta joita ei ole vielä maksettu. Niihin kuuluu esimerkiksi lomapalkkavelka sivukuluineen. Siirtovelkoihin voi kuulua myös etukäteen saatuja tuloja, jotka kuuluvat seuraavalle tilikaudelle. Siirtovelat toimivat tavallaan siirtosaamisten vastaparina: molemmissa raha ja kirjanpidollinen tapahtuma osuvat eri ajankohtaan.
Katso tämä aina ensin! Onko oma pääoma positiivinen? Jos osakeyhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus (OYL 20:23). Oman pääoman laskennassa voidaan tietyin edellytyksin huomioida myös tilinpäätössiirtojen kertymä, pääomalaina sekä omaisuuden todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus. Säännöt ovat kuitenkin tarkat, joten tunnuslukua laskettaessa kannattaa varmistaa käytetty laskentatapa.
Näin luet tuloslaskelmaa ja tasetta yhdessä
Laskelmat kytkeytyvät toisiinsa useasta kohdasta. Kun tunnistat nämä yhteydet, huomaat epäjohdonmukaisuudet nopeasti.
| Tuloslaskelman erä | Taseen erä | Mitä yhteys paljastaa |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | Oma pääoma | Voitto kasvattaa omaa pääomaa, tappio syö sitä. Jos oma pääoma ei kasva voitosta huolimatta, varoja on jaettu ulos, tyypillisimmin osinkona tai SVOP-palautuksena. |
| Suunnitelman mukaiset poistot | Pysyvät vastaavat | Jos poistot ovat vuosia suuremmat kuin investoinnit, käyttöomaisuus vanhenee ja korvausinvestointi on edessä. |
| Poistoeron muutos | Tilinpäätössiirtojen kertymä | Poistoero on lykättyä veroa: siitä osa päätyy aikanaan veroksi ja loput jää omaksi pääomaksi. Poistoeron purkaminen nostaa tulosta ilman että liiketoiminta parani. |
| Aineiden varastojen muutos | Vaihto-omaisuus | Varaston kasvu parantaa tulosta mutta heikentää kassaa. Sama euro siirtyy tilikauden kuluista taseen vaihto-omaisuuteen. |
| Liikevaihto | Myyntisaamiset | Suhde kertoo, kuinka nopeasti myynti muuttuu rahaksi. |
| Materiaalit ja palvelut | Ostovelat | Suhde kertoo, kuinka pitkää maksuaikaa yritys itse käyttää. |
| Korkokulut | Korolliset velat | Korkokulut jaettuna korollisella velalla antaa keskimääräisen korkotason suuntaa antavasti, koska velan määrä vaihtelee tilikauden aikana. Jos taso on selvästi markkinakorkoja korkeampi, rahoitus kannattaa kilpailuttaa. |
💡 Tuloslaskelma noudattaa suoriteperustetta: myynti kirjataan tuotoksi, kun tavara luovutetaan tai palvelu suoritetaan, ei silloin kun raha tulee tilille. Siksi yritys voi tehdä voittoa ilman, että rahaa tulee kassaan saman verran.
Kasvava yritys voi esimerkiksi sitoa rahaa myyntisaamisiin ja varastoon. Myös lainanlyhennykset ja investoinnit vähentävät rahaa, mutta eivät näy tuloslaskelman kuluina. Ne näkyvät taseessa.
Näin pääset alkuun omalla tilinpäätökselläsi
Ota esiin viimeisin tilinpäätöksesi ja tee kolme asiaa. Etsi ensin liikevoitto ja laske käyttökate lisäämällä siihen poistot. Nämä kaksi lukua kertovat kannattavuudesta enemmän kuin viimeinen rivi. Katso sitten oman pääoman kehitys kolmelta peräkkäiseltä vuodelta: kasvaako se tuloksen mukana vai valuuko se ulos. Vertaa lopuksi myyntisaamisia liikevaihtoon ja ostovelkoja ostoihin, niin näet, kummalla puolella maksuajat ovat.
Yksi tilikausi kertoo vähän, kolme kertoo jo huomattavasti enemmän. Jos luvut herättävät kysymyksiä tai haluat tietää, mitä ne tarkoittavat juuri sinun toimialallasi, ota rohkeasti yhteyttä.
Kirjoittanut Cimson Yrityspalveluiden kehityspäällikkö,
