Yrittäjän ”verovapaa” osinko nousee puheenaiheeksi joka kevät, kun tilinpäätös on valmis ja katse kääntyy kohti tuloksen hyödyntämistä. Moni tietää, että osingot voivat olla verotuksellisesti edullisia, mutta harva tietää, mitä kaikkea niihin liittyy.
Tässä artikkelissa käymme läpi kattavasti, miten listaamattoman osakeyhtiön osingot oikeasti toimivat. Kerromme mm. mitä 8 % tuottoraja ja 150 000 euron huojennus tarkoittavat, milloin osingot voi maksaa ja kuka niihin on oikeutettu. Tarjoamme myös konkreettisen esimerkin osingon laskemisesta nettovarallisuuden perusteella sekä kannattavuusvertailun palkan ja osingon välillä.
Sisällysluettelo
- Paljonko yrittäjä voi nostaa verovapaata osinkoa?
- Miten osingot lasketaan?
- Milloin osingot maksetaan?
- Kuka saa osingon?
- Paljonko on ennakonpidätys osingoista?
- Palkkaa vai osinkoa – asiantuntijan näkemys
Paljonko yrittäjä voi nostaa verovapaata osinkoa?
Yrittäjä voi saada verovapaata osinkoa listaamattomasta osakeyhtiöstä tiettyjen rajojen puitteissa. Laskenta perustuu osakkeiden matemaattiseen arvoon, joka määritetään edellisen tilikauden nettovarallisuudesta (varat miinus velat, jaettuna osakkeiden määrällä). Osakkeiden matemaattisen arvon perusteella yrittäjä voi nostaa osinkoa enintään 8 %:n vuotuista tuottoa vastaavan määrän.
Tämä 8 %:n tuotto-osuus jaetaan verotuksessa kahteen osaan:
- 75 % on verovapaata tuloa,
- 25 % on veronalaista pääomatuloa,
kun osingon kokonaismäärä on enintään 150 000 € vuodessa.
Jos 8 %:n mukainen osinko ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta 15 % jää verovapaaksi ja 85 % veronalaiseksi pääomatuloksi. Mikäli taas osinkoa maksetaan enemmän kuin 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, ylimenevä osa verotetaan ansiotulona, josta 25 % on verovapaata ja 75 % veronalaista ansiotuloa.
SELKOSUOMEKSI 💡
Yrittäjä voi saada verovapaata osinkoa enintään 8 % yrityksen nettovarallisuudesta. Tähän rajaan asti osingosta 75 % on verotonta ja 25 % verollista, kunnes osingot ylittävät 150 000 euroa vuodessa. Jos osingot menevät yli 150 000 € tai yli 8 % nettovarallisuudesta, verollinen osuus kasvaa.
Esimerkki: Jos yrittäjän omistamien osakkeiden matemaattinen arvo on 100 000 €, hän voi nostaa osinkoa 8 000 € vuodessa (8 % × 100 000 €). Tästä 6 000 € (75 %) on verovapaata ja 2 000 € (25 %) veronalaista pääomatuloa.
HUOM! Osinkojen määrä ja ajoitus kannattaa suunnitella huolella, jotta ne pysyvät verohuojennuksen rajoissa ja hyödyntävät yrittäjän henkilökohtaisen 150 000 euron vuosikattonsa tehokkaasti.
Miten osingot lasketaan?
Osingon laskeminen osakeyhtiössä etenee vaiheittain. Jokaisella vaiheella on oma merkityksensä sekä verotuksen että lainmukaisuuden kannalta. Prosessi alkaa aina yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja päättyy osakkaan henkilökohtaiseen verotukseen.
Osinkojen laskeminen vaihe vaiheelta
- Jakokelpoisten varojen määrittäminen
Osakeyhtiölain mukaan osinkoa saa jakaa vain yhtiön jakokelpoisista varoista, jotka käyvät ilmi viimeisestä vahvistetusta tilinpäätöksestä. Yrityksen hallitus tekee esityksen osingonjaosta, jonka jälkeen lopullinen päätös tehdään yhtiökokouksessa. Ennen päätöstä tarkistetaan kaksi ehtoa: tasetesti (riittävätkö yhtiön varat osingonjakoon) ja maksukykytesti (varmistetaan, ettei osingonjako vaaranna yrityksen maksukykyä).
- Nettovarallisuuden laskeminen
Verotuksessa osingon määrä perustuu nettovarallisuuteen, joka lasketaan kaavalla varat miinus velat. Laskennan perusteena käytetään verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöstä. Tarvittaessa taseessa olevien varojen arvoja voidaan oikaista esimerkiksi kiinteistöjen ja arvopapereiden vertailuarvojen avulla. Nettovarallisuutta pienentävät muun muassa osakkaan käytössä oleva asunto sekä osakkaan yhtiölle antamat lainat.
- Osakkeen matemaattisen arvon määrittäminen
Kun nettovarallisuus on selvillä, se jaetaan ulkona olevien osakkeiden määrällä. Näin saadaan osakkeen matemaattinen arvo, joka toimii verotuksessa osinkojen laskennan perustana. Arvo on sama kaikille osakkeille, vaikka niillä olisi erilaisia oikeuksia (eroava äänivalta tai etuoikeus osinkoon).
- Osingon jakaminen ja verotus
Kun osingon määrä on päätetty ja osakkeen matemaattinen arvo tiedetään, osingon verotus määräytyy sen perusteella, kuinka suuri osinko on suhteessa osakeen arvoon. Listaamattomissa yhtiöissä osinko jaetaan pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin artikkelin alussa esitettyjen 8 %:n tuottorajan ja 150 000 euron vuotuisen rajan perusteella.
Milloin osingot maksetaan?
Listaamattomassa osakeyhtiössä osingon maksamisesta päätetään yhtiökokouksessa, ellei hallitukselle ole annettu erillistä valtuutusta päättää asiasta. Yhtiökokouksessa päätetään, kuinka paljon osinkoa jaetaan ja milloin se maksetaan. Päätöksessä voidaan myös määrätä tarkka maksupäivä.
Jos maksupäivää ei erikseen päätetä, osinko on nostettavissa heti yhtiökokouksen päätöspäivänä. Tämä on tärkeää myös verotuksen kannalta, sillä osinko katsotaan verotuksessa saaduksi sinä päivänä, kun se on nostettavissa. Esimerkiksi jos yhtiökokous päättää osingosta joulukuussa, mutta maksupäivä on asetettu tammikuulle, osinko verotetaan seuraavan vuoden tulona. Näin ajoituksella voidaan vaikuttaa siihen, mille verovuodelle osinko kirjautuu.
Kuka saa osingon?
Osinko maksetaan sille henkilölle, joka on osakkeen omistaja osingonjaon täsmäytyspäivänä tai joka on osakasluettelossa osingonmaksuhetkellä. Jos osakkeisiin on liitetty erillinen tuotto-oikeus, osinko maksetaan sille, jolle tuotto-oikeus kuuluu.
Jos yhtiön osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä, tilinhoitajat huolehtivat osingon maksamisesta oikealle henkilölle osakasluettelon perusteella. Ennakonpidätys tehdään vasta silloin, kun osingonsaaja on varmasti tiedossa. Tämä koskee yleensä suurempia yhtiöitä, eikä niinkään pienempiä osakeyhtiöitä.
Paljonko on ennakonpidätys osingoista?
Listaamattoman osakeyhtiön maksamista osingoista on toimitettava ennakonpidätys, kun saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä.
Pidätyksen määrä
Ennakonpidätys on 7,5 % siihen asti, kun yhtiöstä maksettujen osinkojen yhteismäärä on enintään 150 000 euroa vuodessa. Tämän rajan ylittävästä osasta pidätys on 28 %.
Miten ennakonpidätys käytännössä tehdään?
Osingon maksajan (yhtiön) on seurattava, ylittyykö 150 000 euron raja kalenterivuoden aikana ja toimitettava ennakonpidätys sekä ilmoitus Verohallinnolle siltä kuukaudelta, jolloin osinko on ollut nostettavissa. Lisäksi yhtiön on annettava vuosi-ilmoitus tammikuun loppuun mennessä.
Osingon ennakonpidätys esimerkki
Jos yhtiö maksaa osinkoa 12 000 €, ennakonpidätys on 7,5 % = 900 €. Jos vuoden aikana maksetut osingot ylittävät 150 000 €, ylimenevästä osasta pidätetään 28 %.
Palkkaa vai osinkoa – asiantuntijan näkemys
Yrittäjän kannattaa suunnitella tarkoin, nostaako tuloa palkkana vai osinkona, sillä näillä kahdella on merkittäviä eroja verotuksessa ja sosiaaliturvassa. Molemmilla on paikkansa, jolloin valinta riippuu yrityksen tuloksesta, nettovarallisuudesta ja yrittäjän omista tavoitteista.
Palkka
On yrityksestä nostettua ansiotuloa, josta maksetaan ennakonpidätys ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut (eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksut). Palkka kerryttää eläkettä ja antaa oikeuden mm. työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan ja vanhempainpäivärahaan. Yrityksen verotuksessa palkka on vähennyskelpoinen kulu, mikä pienentää yhtiön verotettavaa tulosta. Kokonaisverorasitus voi kuitenkin olla palkassa suurempi kuin osingossa, koska siihen sisältyy myös sivukulut.
Osinko
On yhtiön voitonjakoon perustuvaa tuloa, joka verotetaan pääoma- tai ansiotulona riippuen sen määrästä ja yrityksen nettovarallisuudesta. Osingosta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, eikä se kerrytä eläkettä tai sosiaaliturvaa. Osingon verotus on yleensä palkkaa kevyempää silloin, kun se jää 8 %:n tuottorajan sisään osakkeen matemaattisesta arvosta.
Asiantuntijan näkemys
Usein järkevin ratkaisu on palkka- ja osinkotulon yhdistelmä. Kohtuullinen palkka muodostaa pohjan yrittäjän sosiaaliturvalle ja eläkekertymälle, kun taas osingot tarjoavat mahdollisuuden nostaa tuloa verotehokkaasti. Käytännössä noin 50 000 euron vuosipalkka yhdistettynä verovapaisiin etuihin ja osinkoihin on monelle yrittäjälle toimiva ja tasapainoinen ratkaisu.
Mika Suomalainen, Toimitusjohtaja
Kaipaatko apua verosuunnitteluun?
Osingot ovat vain yksi osa verosuunnittelua. Jos haluat hahmottaa kokonaisuutta laajemmin, voit tutustua myös erilliseen artikkeliimme yrityksen verosuunnittelusta.
Me Cimson Yrityspalveluilla olemme tehneet verosuunnittelua jo yli 30 vuotta. Autamme yrittäjiä kaikessa osinkoihin liittyvässä — nettovarallisuuden laskennasta ennakonpidätyksiin ja yhtiökokousasiakirjoihin. Jos haluat varmistaa, että löydät juuri tilanteeseesi sopivat veroratkaisut, ota matalalla kynnyksellä yhteyttä!
