Pienyrittäjän kirjanpito – Kattava opas 2026

Kirjanpito on lakisääteinen velvollisuus jokaiselle yrittäjälle yritysmuodosta riippumatta. Osa yrittäjistä hoitaa sen itse, osa ulkoistaa tilitoimistolle. Molemmissa vaihtoehdoissa on omat hyvät puolensa.

Tässä oppaassa käymme läpi, mitä pienyrittäjän kirjanpitoon käytännössä kuuluu, mitä eri vaihtoehtoja on ja milloin ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä.

Mitä pienyrittäjän kirjanpito tarkoittaa käytännössä?

Kirjanpito tarkoittaa yksinkertaisimmillaan yrityksen kaikkien taloudellisten tapahtumien kirjaamista järjestelmällisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa myyntejä, ostoja, kuluja ja maksuja, joista kaikista pitää olla tosite tallessa.

Kirjanpidon pohjalta laaditaan viranomaisilmoitukset, kuten ALV-ilmoitukset, sekä vuosittainen veroilmoitus. Se on myös ainoa tapa saada realistinen kuva siitä, miten yritys oikeasti pärjää taloudellisesti.

Pienyrittäjäksi lasketaan yleensä toiminimellä toimiva yrittäjä sekä pienet osakeyhtiöt. Yritysmuoto kuitenkin vaikuttaa siihen, millaista kirjanpitoa laki vaatii.

Kirjanpito on lakisääteinen velvollisuus — ketä se koskee?

Kirjanpitovelvollisuus koskee kaikkia yrittäjiä yritysmuodosta riippumatta. Toiminimellä toimiva yrittäjä, osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö, jokainen on velvollinen tekemään kirjanpitoa heti yritystoiminnan alusta.

Kirjanpitovelvollisuus alkaa siis heti yrityksen perustamisesta, eikä vasta sitten kun liikevaihto ylittää jonkin rajan tai toiminta kasvaa tietyn kokoiseksi.

Mitä pienyrittäjän kirjanpitoon kuuluu: tulot, menot, tositteet ja ilmoitukset

Pienyrittäjän kirjanpitoon kuuluu kaikki yrityksen taloudelliset tapahtumat. Käytännössä tämä tarkoittaa myyntilaskuja, ostolaskuja, kuitteja ja tiliotteiden kirjaamista.

Jokaista kirjausta varten tarvitaan tosite. Tosite voi olla lasku, kuitti tai tiliote, mutta se pitää aina olla olemassa. Ilman tositetta kirjausta ei voi tehdä.

Kirjanpidon pohjalta tehdään myös viranomaisilmoitukset. Näistä ensimmäisenä vastaan tulee yleensä ALV-ilmoitus, joka tehdään joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain riippuen yrityksen liikevaihdosta. Vuosittain laaditaan myös tilinpäätös ja veroilmoitus.

💡 Asiantuntijan vinkki: Toiminimiyrittäjän ei välttämättä tarvitse tehdä tilinpäätöstä, jos hänen toimintansa on pientä ja pysyy tiettyjen rajojen sisässä. Voit lukea lisää toiminimen tilinpäätöskestä artikkelistamme toiminimen tilinpäätös.

Yhdenkertainen vai kahdenkertainen kirjanpito?

Toiminimellä riittää yhdenkertainen kirjanpito, jossa kirjataan yrityksen tulot ja menot. Se on kevyempi tapa hoitaa kirjanpitoa ja sopii hyvin pienelle liiketoiminnalle sellaisessa tapauksessa, jossa liiketoiminta ei edellytä suuria hankintoja (esim. ajoneuvot, suuri varasto jne).

Osakeyhtiö on aina velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa yrityksen koosta riippumatta. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa jokainen tapahtuma kirjataan kahdelle tilille. Tämä antaa tarkemman kuvan yrityksen taloudesta, mutta vaatii enemmän osaamista. Monesti se ulkoistetaankin tilitoimistolle tai osaavalle kirjanpitäjälle.

Lue lisää yhdenkertaisen ja kahdenkertaisen kirjanpidon eroista.

Kirjanpitovaihtoehdot pienyrittäjälle

Pienyrittäjällä on käytännössä kolme vaihtoehtoa kirjanpidon hoitamiseen: tehdä se itse, käyttää kirjanpito-ohjelmaa tai ulkoistaa työ tilitoimistolle. Valinta riippuu pitkälti yrityksen koosta, liikevaihdon määrästä ja siitä, kuinka paljon aikaa ja osaamista yrittäjällä itsellään on.

Pienyrittäjän kirjanpito itse — milloin se kannattaa?

Kirjanpidon tekeminen itse on mahdollista, mutta se vaatii aikaa ja perusymmärrystä kirjanpidon säännöistä. Toiminimellä toimivalle yrittäjälle, jonka liiketoiminta on pienimuotoista ja tositteita kertyy vähän, itse tekeminen voi olla jopa ihan järkevä vaihtoehto.

Itse tekemistä kannattaa harkita silloin, jos liikevaihto on pientä, liiketoiminta on yksinkertaista eikä esimerkiksi ulkomaankauppaa tai monimutkaisia alv-tilanteita ole. Mitä enemmän tositteita kertyy ja mitä monimutkaisemmaksi toiminta kasvaa, sitä enemmän aikaa kirjanpito vie.

Yksi yleinen virhe on aliarvioida kirjanpitoon kuluva aika. Tositteiden kerääminen, kirjaaminen ja ilmoitusten tekeminen voi viedä yllättävän paljon aikaa, joka on pois varsinaisesta liiketoiminnasta. Myös virheelliset kirjaukset voivat johtaa oikaisuihin ja sanktioihin, jotka myös syövät aikaa ja rahaa. Verohallinto on viime vuosina kiristänyt käytäntöjään virheellisten veroilmoitusten suhteen, minkä vuoksi huolimattomuus kirjanpidossa voi tulla todella kalliiksi.

Kirjanpito-ohjelma itse tekemiseen — suosituimmat vaihtoehdot

Kirjanpito-ohjelma helpottaa merkittävästi kirjanpidon tekoa itse. Ohjelma automatisoi ALV-laskelmat, muistuttaa ilmoitusajoista ja pitää tositteet järjestyksessä yhdessä paikassa.

Suomessa suosituimpia vaihtoehtoja pienyrittäjille ovat Netvisor, Procountor ja Kitsas. Pienimmät ohjelmat, kuten Kitsas, soveltuvat hyvin toiminimiyrittäjille ja maksavat vain muutamia euroja kuukaudessa. Isommat ohjelmistot tarjoavat enemmän ominaisuuksia, mutta myös hinta nousee sen mukana. Kuitenkin osakeyhtiöille ja toiminimille, joiden toiminta on suurempaa Netvisor- ja Procountor-ohjelmistot soveltuvat paremmin.

Kirjanpito-ohjelma on hyvä välivaihtoehto silloin, kun haluaa pitää kirjanpidon omissa käsissä mutta ei halua tehdä kaikkea manuaalisesti. Jos päätät tehdä kirjanpidon itse kirjanpito-ohjelmalla, kannattaa kerrata kirjanpidon perusteet, sillä lopulta vastuu kirjanpidon täsmällisyydestä on kuitenkin sinulla. On myös hyvä ymmärtää, että jokaisella ohjelmistolla on myös erilaiset toimintalogiikat, joiden opetteluun voi kulua paljon aikaa. Ohjelmistojen ”väärinkäytöstä” johtuvat virheet kirjanpidossa tai veroilmoituksissa eivät kelpaa verottajalle selitteiksi väärin tehdystä kirjanpidosta.

Tilitoimisto — milloin ulkoistaminen on järkevää?

Tilitoimistolle ulkoistaminen on järkevää silloin, kun kirjanpitoon kuluva aika alkaa olla pois varsinaisesta liiketoiminnasta tai kun kirjanpidon monimutkaisuus kasvaa omaa osaamista suuremmaksi.

Osakeyhtiölle tilitoimiston käyttäminen on lähes aina suositeltavaa, koska kahdenkertainen kirjanpito ja siihen liittyvät velvoitteet ovat huomattavasti monimutkaisempia kuin toiminimen yhdenkertainen kirjanpito.

Ulkoistaminen ei tarkoita, että voi unohtaa kirjanpidon kokonaan. Yrittäjän vastuulla on edelleen tositteiden kerääminen ja toimittaminen kirjanpitäjälle sovitussa aikataulussa. Mitä selkeämmin aineisto toimitetaan, sitä vähemmän tilitoimisto laskuttaa.

Vastuu kirjanpidosta säilyy kuitenkin aina yrittäjällä tai yrityksen hallituksella. Tämän takia kannattaa valita luotettava tilitoimisto, joka tarjoaa tukea ja neuvoa hankalissa tilanteissa. Samasta syystä esimerkiksi tekoälyllä kokonaan toteutettuun kirjanpitoon kannattaa suhtautua varauksella. Mikäli luotettava tilitoimisto hyödyntää tekoälyä kirjanpidon toteuttamiseen, yrittäjä voi luottaa siihen, että asiantuntija tarkastaa tekoälyn tekemän työn. Pelkkä tekoälyohjelmisto ilman asiantuntijakumppania voi kuulostaa edulliselta, mutta se sisältää isomman riskin.

Arvonlisävero pienyrittäjällä

Arvonlisävero on yksi keskeisimmistä asioista, jotka pienyrittäjän tulisi ymmärtää. Se vaikuttaa suoraan hinnoitteluun, laskutukseen ja viranomaisilmoituksiin. Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjä lisää tuotteen tai palvelun hintaan ja tilittää valtiolle. Käytännössä yrittäjä toimii veron kerääjänä asiakkaaltaan, sillä ALV ei ole yrittäjän omaa tuloa vaan valtiolle tilitettävää veroa.

ALV-raja 2026: milloin sinun täytyy rekisteröityä?

Arvonlisäverovelvollisuus alkaa, kun yrityksen liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuoden aikana. Raja nousi 15 000 eurosta 20 000 euroon vuoden 2025 alussa. Samalla alarajahuojennus poistui kokonaan.

Jos liikevaihto jää alle 20 000 euron, ALV-rekisteröityminen ei siis ole pakollista. Rekisteröityminen on kuitenkin mahdollista vapaaehtoisesti. Tämä voi olla järkevää silloin, kun yritys tekee paljon arvonlisäverollisia hankintoja ja haluaa vähentää niihin sisältyvän ALV:n, tai jos yrityksen myynti on pääasiassa B2B myyntiä.

Jos liikevaihto ylittää 20 000 euron rajan kesken vuoden, ALV-rekisteröityminen täytyy tehdä viipymättä. Rekisteröityminen tapahtuu OmaVerossa.

Maksuperusteinen ALV — mitä se tarkoittaa pienyrittäjälle?

Arvonlisäveron voi tilittää joko suorite- tai maksuperusteisesti. Suoriteperusteisessa mallissa ALV tilitetään silloin, kun tavara tai palvelu on luovutettu asiakkaalle, riippumatta siitä onko asiakas vielä maksanut laskua. Maksuperusteisessa mallissa ALV tilitetään vasta kun maksu on oikeasti saatu tilille.

Maksuperusteinen ALV on mahdollinen yrityksille, joiden liikevaihto on enintään 500 000 euroa vuodessa. Käytännössä se sopii siis hyvin suurimmalle osalle pienyrittäjistä. Mikäli käytössä on moderni taloushallinnon ohjelmisto, ALV ilmoitetaan kuitenkin yleensä suoriteperusteisesti.

💡 Asiantuntijan vinkki: Maksuperusteinen ALV on pienyrittäjälle usein käytännöllisempi vaihtoehto, koska se parantaa kassavirtaa. Suoriteperusteisessa mallissa voi nimittäin käydä niin, että ALV-ilmoituksen eräpäivä koittaa ennen kuin asiakas on maksanut laskunsa.

ALV-ilmoitukset: aikataulu ja käytäntö

ALV-ilmoitus tehdään OmaVerossa ja sen ilmoituskausi voi olla kuukausi, neljännesvuosi tai kalenterivuosi. Ilmoituskausi määräytyy yrityksen liikevaihdon mukaan.

Kuukausittainen ilmoituskausi on pakollinen silloin, kun liikevaihto ylittää 100 000 euroa vuodessa. Neljännesvuosittainen ilmoituskausi on mahdollinen, kun liikevaihto on alle 100 000 euroa, mutta yli 30 000 euroa. Vuosittainen ilmoituskausi taas on mahdollinen, kun liikevaihto jää alle 30 000 euron.

ALV-ilmoitus pitää tehdä ajallaan, koska myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu. Myös maksamatta jäänyt ALV kerryttää viivästyskorkoa. Ilmoitusvelvollisuus on voimassa myös silloin, kun myynnistä ei ole kertynyt yhtään ALV:ia, tällöin ilmoitetaan nolla.

Tositteet ja kirjanpitoaineiston hallinta

Tositteet ovat kirjanpidon perusta. Ilman tositteita kirjauksia ei voi tehdä, eikä kuluja voi vähentää verotuksessa. Tositteiden hallinta on yksi käytännönläheisimmistä asioista, joihin pienyrittäjän kannattaa panostaa heti yritystoiminnan alusta lähtien.

Mitkä tositteet pitää säilyttää ja kuinka kauan?

Kaikista yrityksen taloudellisista tapahtumista pitää olla tosite tallessa. Käytännössä tämä tarkoittaa myyntilaskuja, ostolaskuja, kuitteja ja tiliotteita. Tosite voi olla paperinen tai sähköinen, mutta se pitää aina löytyä tarvittaessa.

Kirjanpitoaineisto pitää säilyttää vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisestä. Verohallinto voi pyytää kirjanpitoaineistoa tarkastettavaksi tänä aikana, joten puutteellinen arkistointi voi tulla kalliiksi.

💡 Asiantuntijan vinkki: Tositteiden säilyttäminen sähköisesti on nykyään suositeltavaa, koska paperikuitit haalistuvat helposti ja voivat muuttua lukukelvottomiksi vuosien kuluessa. Sähköiset tositteet voi myös kätevästi tallentaa pilveen, josta niihin pääsee käsiksi mistäpäin maailmaa tahansa.

Käytännön vinkit: kuitti heti talteen, erillinen pankkitili, kuukausirytmi

Yksi parhaista käytännön vinkeistä on tehdä yritykselle oma pankkitili, vaikka se ei ole toiminimiyrityksille pakollista. Se on helppo tapa pitää yrityksen raha-asiat ja henkilökohtaiset raha-asiat erillään.

Kuitti kannattaa ottaa talteen heti ostotilanteessa. Myöhemmin muisteltu tai kadonnut kuitti tarkoittaa, että kulua ei välttämättä voi vähentää verotuksessa. Voit esimerkiksi napata puhelimellasi kuvan kuitista heti sen saatuasi, jotta sinulla on olemassa jonkinlainen versio tositteesta ainakin tallessa. Modernit ohjelmistot tarjoavat myös kuittien kuvaus sovelluksia, joiden avulla tosite siirtyy suoraan kirjanpitoon.

Kirjanpidolle kannattaa myös luoda selkeä rytmi. Kun tositteet käydään läpi esimerkiksi kerran viikossa tai kuukaudessa eikä vuoden lopussa kerralla, työmäärä pysyy hallittavana eikä mitään pääse unohtumaan.

Mitä pienyrittäjän kirjanpito maksaa?

Kirjanpidon hinta riippuu monesta tekijästä, eikä siihen ole yhtä selkeää vastausta. Yrityksen koko, tositteiden määrä, yritysmuoto ja valittu tapa hoitaa kirjanpito vaikuttavat kaikki lopulliseen hintaan.

Itse tehty kirjanpito — todelliset kustannukset (aika + ohjelmistot)

Itse tehty kirjanpito ei ole ilmaista, vaikka se saattaa siltä aluksi tuntua. Kirjanpito-ohjelman kuukausimaksu on yleensä muutamia euroja kuukaudessa pienimmissä ohjelmistoissa, mutta isommissa ohjelmistoissa hinta voi nousta jo useampaan kymmeneen euroon kuukaudessa.

Suurin kustannus itse tehdyssä kirjanpidossa on kuitenkin aika. Jos kirjanpitoon kuluu muutama tunti kuukaudessa, kannattaa laskea mitä se aika maksaa suhteessa omaan tuntiveloitukseen tai vapaa-aikaan. Monelle yrittäjälle tilitoimiston käyttäminen osoittautuu laskelman jälkeen edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Ammattilaisella menee myös huomattavasti vähemmän aikaa kirjanpidon hoitoon, kuin henkilöllä joka ei ole kouluttautunut aiheeseen.

Tilitoimiston hinta pienyrittäjälle: 50–150 €/kk — mistä hinta muodostuu?

Pienen toiminimen kirjanpito maksaa tilitoimistolla tyypillisesti 50–150 euroa kuukaudessa. Osakeyhtiölle hinta voi olla korkeampi, koska kahdenkertainen kirjanpito ja siihen liittyvät velvoitteet työllistävät enemmän. Meillä Cimsonilla tehdään myös toiminimiyrityksille aina kahdenkertaista kirjanpitoa, jotta yrittäjä saa tarkemman ja ajantasaisemman kuvan yrityksensä taloudellisesta tilanteesta.

Hinta muodostuu pääasiassa tositteiden määrästä, kirjanpidon monimutkaisuudesta ja siitä, mitä palveluita sopimukseen kuuluu. Pelkkä kuukausikirjanpito on eri asia kuin kokonaisvaltainen taloushallinto, johon sisältyy myös osto- ja myyntireskontran hoito, palkanlaskenta, tilinpäätös sekä erinäiset viranomaisilmoitukset.

Tilinpäätös ja veroilmoitus laskutetaan yleensä myös erikseen, joten kannattaa kysyä etukäteen mitä kuukausihinta sisältää ja mitä laskutetaan erikseen.

Voit myös tutustua syvemmin kirjanpidon hinnoittelumalleihin.

Näin valitset tilitoimiston pienyrittäjänä

Tilitoimistoja on Suomessa tuhansia, joten valinnanvaraa riittää. Hinta on helppo vertailukohta, mutta se ei yksin kerro paljoakaan palvelun laadusta. Tässä osiossa käymme läpi mitä kannattaa huomioida ennen päätöstä.

Auktorisoitu tilitoimisto — mitä se tarkoittaa?

Auktorisoitu tilitoimisto on Taloushallintoliiton hyväksymä toimisto, jonka osaaminen ja toimintatavat on tarkistettu. Auktorisointi edellyttää, että tilitoimistolla on riittävä ammatillinen osaaminen, vastuuvakuutus ja että toimintaa valvotaan säännöllisesti. Tämä tunnustus on osoitus tilitoimiston asiantuntijuudesta ja luotettavuudesta. Myös me Cimson Yrityspalveluilla voimme ylpeästi sanoa, että olemme auktorisoitu tilitoimisto.

Auktorisoituja tilitoimistoja voi etsiä Taloushallintoliiton sivuilta löytyvästä rekisteristä. Se on nopea tapa varmistaa, että valittu tilitoimisto täyttää alan vaatimukset.

Mitä kysyä tilitoimistolta ennen kirjanpitosopimuksen tekemistä?

Ennen kuin allekirjoitat sopimuksen, kannattaa selvittää muutama käytännön asia. Mitä kuukausihinta sisältää ja mitä laskutetaan erikseen? Tilinpäätös, veroilmoitus ja palkanlaskenta ovat usein lisäpalveluita, jotka eivät välttämättä kuulu perushinnoitteluun.

Kannattaa myös kysyä, kuka on vastuukirjanpitäjäsi ja miten yhteydenpito käytännössä toimii. Saatko vastauksen sähköpostiin saman päivän aikana vai viikon päästä? Entä mitä tapahtuu, jos vastuukirjanpitäjäsi vaihtuu tai sairastuu?

Kirjanpitokalenteri — pienyrittäjän vuosikello

Kirjanpidossa on toistuvia velvoitteita, jotka täytyy hoitaa ajallaan. Alla on koottu tärkeimmät päivämäärät ja tehtävät vuoden kiertoon.

Kuukausittain: ALV-ilmoitus ja maksu, jos ilmoituskausi on kuukausittainen.

Neljännesvuosittain: ALV-ilmoitus ja maksu, jos ilmoituskausi on neljännesvuosittainen. Ensimmäinen kausi päättyy maaliskuun lopussa, toinen kesäkuun lopussa, kolmas syyskuun lopussa ja neljäs joulukuun lopussa.

Vuosittain: Osakeyhtiön tilinpäätös laaditaan neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Veroilmoitus toimitetaan OmaVeroon viimeistään neljä kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen.

Jos tarvitset apua pienyrityksen kirjanpidossa, ota matalalla kynnyksellä yhteyttä meihin. Kerro meille tilanteesi niin katsotaan voidaanko me olla avuksi.

Usein kysyttyä pienyrittäjän kirjanpidosta